Tänane Helsingin Sanomat kirjutab, mis Soome politsei ümber toimub
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006206215.html
Poliisi: Hallituksen lupaamat 300 lisäpoliisia eivät riitä, vasteaikojen lyhentäminen vaikeaa
Poliisien liiton mukaan hallitusohjelman tavoite ”on visio ilman toimeenpanokykyä”.
POLIISIN mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 300 uudesta poliisista ei vielä riitä. Tällöin poliiseja olisi vuoteen 2022 mennessä noin 7 500. Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo sanoo, että 300 lisäpoliisia on hyvä alku ja oikea suunta. ”Mutta kuten tiedetään, se on paljon vähemmän, mitä me olemme tarpeena esittäneet useamman vuoden ajan”, hän sanoo. Poliisijohdon toive on ollut 650 lisäpoliisia.
HALLITUSOHJELMASSA linjataan myös, että poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen. Vasteajalla viitataan siihen, kuinka kauan poliisilla kestää päästä tapahtumapaikalle. Enimmäisvasteaikojen määrittely tarkoittaa lisää poliisin läsnäoloa etenkin harvemmin asutuilla alueilla maakunnissa. ”Hyvä näin, jos se halutaan määritellä. Hallitusohjelmakirjauksessa ei ole todettu, miten se halutaan tehtävän. Halutaanko, että enimmäisvasteajat ovat kaikkialla maassa samanpituiset vai onko alueellisia eroja”, Heikinheimo sanoo. ”Se vaatii työtä, että ne voidaan määritellä. Tärkeintä on samalla määritellä, millaisia resursseja poliisitoimelle tulee osoittaa, että ne pystytään saavuttamaan. Nyt tilanne on se, että nykyisillä resursseilla vasteajan lyhentäminen on miltei mahdoton tehtävä.” Hänen mukaansa vasteaikojen lyhentämiseksi on esimerkiksi operatiivisella puolella jo tehty kaikki mahdollinen eikä taikatemppuja ole enää tehtävissä.
LISÄPOLIISIEN saamisesta syrjäseuduille ei ole välttämättä helppoa, sillä poliisilla on ollut jo pitkään ongelmana saada virkoja täytettyjä varsinkin idässä ja pohjoisessa. Poliisissa onkin puhuttu erityisestä syrjäseutulisästä, mutta sekään ei ole helposti ratkeava asia. Poliisihallitus pohtii parhaillaan poliisin palkkausjärjestelmää.
SUOMEN poliisijärjestöjen liitto on poliisijohdon kanssa samoilla linjoilla hallituksen suunnittelemasta poliisien määrän lisäyksestä. ”Suunta on oikea, mutta paukkuja liian vähän”, sanoo SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne. Liittokin kaipaisi huomattavasti suurempaa uusien poliisien määrää. Rinne kutsuu tilannetta ”kaksoisepäonnistumiseksi”. Hänen mielestään 650 uutta poliisia tarkoittaisi sitä, että rikostutkinnan ja hälytysvalvontatehtävien taso pysyisi siedettävänä. ”Mutta nyt jäädään sen määrän alle, ja sen lisäksi tulee vielä uusia tehtäviä, niin siinä mielessä tämä on kaksoisepäonnistuminen. Ensin siis jäädään suunnitellusta vajaaksi ja sitten tulee vielä lisäduunia”, Rinne sanoo.
LISÄTEHTÄVIÄ ovat muun muassa lähiöpoliisitoiminnan vahvistaminen, raskaan liikenteen valvonta ja verkossa tapahtuvan rikollisuuden, ihmiskaupparikosten, terrorismin ja rahanpesun tehokkaampi torjunta. SPJL näkee, että pelkästään näiden tehtävien hoito liiton tavoittelemalla lisävoimalla olisi jo sekin haasteellista. Siten liitto uskoo, että poliisi joutuu jättämään jotain tekemättä, jotta se voi kohdistaa voimia hallituksen priorisoimiin tehtäviin. Valinta lakisääteisten tehtävien välillä ei ole Rinteen mielestä kestävä. ”Tässä on visio ilman vastaavaa toimeenpanokykyä. Sehän on hallusinaatiota”, hän sanoo.
Ehk siis hetkel on Soomes 7200 politseiametnikku, kuid politsei juhtkonna ja ametiühingu arvutustel oleks ülesannete normaalseks täitmiseks vaja vähemalt 650 juurde. Valitsus lubas juurde kuni 300, kuid samas lisati kamaluga ka uusi ülesandeid, näiteks peaks tõhustama kogukonnakeskset politseitööd, raskete autode liikluse kontrolli, võidelda netikuritegevuse, inimkaubanduse, terrorismi ja rahapesuga. Mingeid valitsusepoolseid repressioone oodata ei ole, see ongi Politseiameti püha ülesanne nõuda politseile piisavalt raha ja ametikohti, valitsuse ülesanne on nutta ja halada ning peale seda raha leida
Veebruarikuus ilmus artikkel, et kõrvalisematesse piirkondadesse, eriti Põhja- ja Ida-Soomesse on keeruline uusi politseinikke tööle saada.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005996841.html
Poliisilla on ongelma: Mistä saada poliiseja syrjäseuduille?
Itä- ja Pohjois-Suomessa jää jo virkoja auki. Poliisihallitus pohtii, pitäisikö käyttöön ottaa vanha tuttu syrjäseutulisä, mutta silläkin on ongelmansa. POLIISILLA on pahentuva rekrytointiongelma, sillä sen on yhä vaikeampi saada täytettyä poliisivirkoja syrjäseuduilla ja pienemmissä kaupungeissa varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kehitys on jo johtanut siihen, että poliisilaitoksissa on nostettu esiin ratkaisu takavuosilta: syrjäseutulisä. Sitä on vastikään ryhtynyt pohtimaan myös poliisihallitus, kun se miettii uutta palkkausjärjestelmää. ”Meidän omat keinot poliisissa ovat vähäisiä houkuttelussa. Meillä ei ole palkkausjärjestelmässä kannustinta, joka voisi aiheuttaa kiinnostuksen. Aikanaan oli syrjäseutulisä ja nyt on puhuttu, pitäisikö jotain vastaavaa olla tänä päivänäkin”, sanoo Itä-Suomen poliisipäällikkö Taisto Huokko.
”En tiedä toimisiko se, mutta voi sillä olla jokin merkitys jollekin.” Itä-Suomen poliisissa esimerkiksi on viisitoista poliisiasemaa, joista kaksitoista on miehitettyjä. Tietyt erityistehtävät on jo keskitetty maakuntien keskuksiin kuten Kuopion, Mikkelin ja Joensuun poliisilaitoksille ja tämä toimenkuvien muutos on saattanut johtaa kiinnostuksen vähenemiseen. ”Me emme kykene mitenkään pitämään yllä erityistoimintoja läheskään kaikilla poliisiasemilla. Kun tehtäviä keskitetään, voi seurata se, että halukkuutta ei ole enää niin paljon pienemmille asemille. Niissä toimenkuva ja tehtävät eivät ole enää niin monipuolisia kuin aiemmin.” Esimerkiksi vaativa tekninen tutkinta, talousrikostutkinta, poliisikoiratoiminta tai kentän muut vaativammat tehtävät ovat nykyisin keskitetty harvemmille poliisiasemille maakuntakeskuksiin. ”Pienemmille poliisiasemille Itä-Suomessa ei ole tungosta ollut koskaan, mutta nyt hakijoiden määrä on vähentynyt entisestään. Pahoin pelkään, että lähitulevaisuudessa meillä ei ole enää yhtään hakijaa avautuvaan paikkaan pienimmillä paikkakunnilla. Tällainen huoli on kasvanut.”
MILLAINEN lisähoukutin sitten kyseeseen voisi tulla? Huokko ei halua pohtia tarkkoja summia, mutta sanoo tarpeen olevan ainakin muutamia satasia kuukaudessa. ”Se raha saattaisi sitten laukaista halun lähteä. En usko, että kahdella ja puolella sadalla henkilö lähtisi Lieksaan, joka ei sinne muuten lähtisi. Siihen tarvittaisiin isompi summa.” Sama viesti kuuluu pohjoisempaakin. Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen sanoo, että halukkaita poliiseja riittää vielä Rovaniemelle ja Meri-Lapin alueelle, mutta niin sanotuille harva-alueille ei. ”Tällä hetkellä tilanne on erityisen haasteellinen, kun poliisimiehet ovat työllistyneet poikkeuksellisen hyvin eikä työttömiä poliisimiehiä taida olla juurikaan työmarkkinoilla”, Heikkinen sanoo. ”Harva-alueelle Ylä-Lappiin olemme hakeneet poliisimiehiä määräaikaisiin virkasuhteisiin vuodelle 2019 tulleen erityisrahoituksen turvin, mutta näyttää siltä, ettemme saa kaikkia paikkoja ainakaan tällä hetkellä täytettyä”, hän jatkaa. Vakinaisiin virkoihin olisi sen sijaan ollut paremmin tulijoita. Siirtyminen syrjäseudulle voi olla kiinni myös siitä, saako perheellisen poliisin puoliso töitä. ”Ennen vanhaan syrjäseutulisällä oli varsin merkittävä osuus hakeutumisessa pienemmille paikkakunnille”, Heikkinen sanoo.
POLIISIHALLITUKSESSA on parhaillaan vireillä palkkausjärjestelmän uudistamisprojekti, jossa on viime vuoden lopussa kuultu eri poliisilaitoksia. Haastattelukierroksella tuli esille ehdotus ottaa jälleen käyttöön syrjäseutulisä tai harvaan asutun alueen lisä. ”Siinä tulivat esiin erilaiset rekrytointiongelmat harvaan asuttujen seutujen pienillä poliisilaitoksilla, niitä on jopa Pohjanmaalla. Pääkaupunkiseudulla taas on menossa kova kilpailu poliisimiehistä ja siviilipuolen erityisasiantuntijoista”, sanoo työmarkkina-asiantuntija Tiina Eränkö poliisihallituksesta. Pääkaupunkiseudulla poliisit saavat jo nyt erityistä pääkaupunkilisää. Se on Helsingin poliisilaitoksessa noin 200 euroa sekä Espoon ja Vantaan alueella noin 150 euroa lisää kuukausipalkkaan. ”Tälle vastapainoksi on nyt ehdotettu syrjäisten seutujen rekrytointilisää alueella, jossa syrjäinen seutu aiheuttaa rekrytointivaikeuden. Nyt on kerätty ideoita ja lähikuukausina lähdetään niitä myllyttämään. Vielä ei ole aika ottaa kantaa yksityiskohtiin, mutta tavoitteena on saada aikaan virkaehtosopimus järjestöjen kanssa uudistetusta palkkausjärjestelmästä”, Eränkö sanoo.
ALUEISIIN perustuvat palkat samaa työtä tekevillä virkamiehillä on vaikea kysymys, johon projekti joutuu etsimään ratkaisua. Jos Lieksassa ja Helsingissä kentällä työskentelevä konstaapeli pian saa korotettua palkkaa, miksi sitä ei saa Tampereella tai Turussa työskentelevä? Toinen kysymys on, saako muutama kymppi tai satanen ihmisen siirtymään paikkakunnalle, johon ei muuten siirtyisi. ”Ongelma on, että tässä yritetään päästä selkeään ja nykyistä vähemmän erilaisia palkanlisiä sisältävään palkkausjärjestelmään. Aina kun yritetään ratkaista jokin alueellinen ongelma jollakin lisällä, järjestelmästä tulee monimutkainen. Ja kun ilmiöt muuttuvat, niitä on vaikea enää pois ottaa.” Projektin on määrä olla valmis ensi vuoden loppuun mennessä.
SUOMEN poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne kiittelee työnantajaa siitä, että ongelma on tunnistettu. Hänkään ei halua summista puhua ennen kuin työantaja toisi ehdotuksensa pöytään, mutta muistuttaa, että poliisilla on muutenkin huonot palkat. ”Kyllä sen pitäisi olla ennemmin satasia kuin kymppejä”, Rinne sanoo. Hänen mukaansa usein tilanne on se, että kun poliisi saa viran pienemmältä asemalta, tämä hakee pian keskuspaikkaan, jossa on huomattavasti paremmat uramahdollisuudet. Poliisiammattikorkeakoulun mukaan opiskelijan näkökulmasta työllistymistilanne on tällä hetkellä loistava, sillä virkoja on tarjolla enemmän kuin hakijoita, ja paikoista pääsee valitsemaan. Koulusta valmistuu tänä vuonna noin 300 uutta poliisia ja ensi vuonna jo noin 400, kun taas poliisihenkilöstöä poistuu vuodessa noin 250. Jos poliisivirkojen määrä ei vastoin odotuksia kasva, koulun mukaan myös pieni poliisityöttömyys on lähivuosina mahdollinen.
Soome politseil on ajalooliselt olnud probleeme ametnike värbamiseks kõrvalistesse piirkondadesse, varem oli olemas kõrvalise piirkonna lisatasu, tänapäeval seda ei maksta. Helsingis, Vantaal ja Espool on olemas vastavalt 200 ja 150 € lisatasud kõrgemate eluasemekulude kompenseerimiseks, nüüd mõeldakse kõrvalise piirkonna lisatasu taastamist. Võrdluseks, päevatööd tegeva politseiniku brutopalk on u 2400 €, sellest maksudeks läheb u viiendik, nii et näiteks 250 € oleks 10% lisaks. Tegelikult on tegemist kompleksprobleemidega, mida paarisajaeurose lisatasuga on raske lahendada. Esiteks, kõrvalistes piirkondades on väikesed politseiosakonnad ja keerulisemate kuritegude uurimine on juba ammu koondatud suurematesse linnadesse, nii et maapiirkondade töö on suhteliselt igavam ja üksluisem. Teiseks, boonusena, kõrvalise piirkonna korterid on oluliselt odavamad või siis vastavalt suuremad, näiteks pealinna ümbruse ja kapakohila ruutmeetri hinna vahe võib olla kuni 3x, nii et eluasemega on hästi. Kolmandaks, politsei patrullpiirkonnad on kapakohilas oluliselt suuremad ja raskel hetkel on teise patrulli abi kaugemal, see on otseselt tööturvalisuse probleem. Neljandaks, politseinike abikaasale sobiva töö leidmine kapakohilas, kus on ka reeglina väiksem ametite valik ja suurem tööpuudus, 200-300 € lisapalka ei kompenseeri töötust või aastatepikkust kehvema ametiga leppimist. Viiendaks, kui inimene on keskmisest või suuremast linnast pärit koos kõigi sealsete vaba aja veetmise võimalustega, siis on ikka päris raske kohaneda külas, kus vabal ajal juuakse (politseinik ei tohi avalikult purjutada!), tehakse kepikõndi, käiakse marjul, seenel, kala püüdmas ja jahil. Viiendaks, suuremas linnas paneb politseinik peale tööd oma riided selga ja on anonüümne ning tegeleb oma eluga, kapakohilas teavad teda kõik ja igal ajal tullakse mingit politseitööga nurkapidi teemat arutama.