www.militaar.net

Militaarteemad minevikust kaasaega
Tänane kuupäev 18 Dets, 2017 2:30

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]




Tee uus teema Vasta teemale  [ 1311 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 84, 85, 86, 87, 88  Järgmine
Autor Sõnum
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 14 Okt, 2017 13:47 
Eemal
Liige

Liitunud: 25 Mär, 2016 22:16
Postitusi: 1691
See FA artikkel on päris hea. Selle asemel, et kohelda ajateenijaid kui mingit toodet, on põhimõtteliselt hakatud neiid kohtlema kui kliente, kes saavad koolitust. Tänu sellele on ka ühiskonna suhtumine teenistusse teistsugune. Koostööd tehes on kõigi elu lihtsam. Selles vallas on kindlasti ka meie KV jaoks ühtteist mida kõrva taha panna.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 17 Okt, 2017 7:09 
Eemal
Liige

Liitunud: 22 Juul, 2016 11:09
Postitusi: 191
Väga hea artikkel jah. Nagu alati, on soomlased oma arengus paarkümmend aastat eespool. Egas hea juht pole, kelle samme kuuldes kõik alluvad pea õlgade vahele tõmbavad ja mõtlevad, et kelle pihta siis nüüd see "äike" raksatab. Hea juht on eelkõige oma rühma motiveerija mingi ühise eesmärgi täitmiseks. Hirm ja autoritaarsus on viletsad motivaatorid.

Muide, olen seda ka Eestis täheldanud viimasel ajal - aegunud autoritaarse juhtimisstiiliga juhid saavad suled sappa ja asemele valitakse/määratakse inimesed, keda alluvad usaldavad ja kes oskavad teha koostööd, mitte ei keela-käse, poo ega lase.

See muidugi ei säästa juhti vastutusest. Kui juht ei tea halvast, mis tema alluvuses toimub, siis on ta ebakompetentne, kui aga teab ja ei sekku, siis kaasosaline. Aga seda luksust pole, et juht ei vastutaks. Vastutab alati.

Mul tekkis kohe uus lootus seda artiklit lugedes. Nii hea on teada, et ajad muutuvad ja senised (küsitavad) väärtused hinnatakse ümber.

Aitäh, mäger, artikli jagamise eest!


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 17 Okt, 2017 14:56 
Eemal
Liige

Liitunud: 11 Dets, 2009 23:35
Postitusi: 136
Mis puudutab juhtimisstiili, siis usun, et meile mõjub positiivselt ka iga-aastane Nordic Business Forum, kus sadu Eesti äritippjuhte regulaarselt käib. Hind on riigile täienduskoolituseks küllaltki krõbe, kuid esinejad on maailmaklassist. Arvestades, et Soomes on suur osa firmajuhtidest resrvohvitserid, siis taoline käsitlus levib paratamatult ka kaitseväkke.

_________________
otsin puude taga metsa


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 14 Nov, 2017 23:31 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 1569
Asukoht: Tallinn
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005447663.html

Tänane HeSari lk A8 kirjutab, et Soomel on hetkel Afgaanis 30 sõdurit ja sinna kavatsetakse jänkide soovil juurde saata kuni 40 sõdurit, kuigu algselt oli plaanis oma sõdurid Afgaanist hoopis välja tuua. 1 Soome sõdur 1 aasta Afganistaanis maksab soomlastele 250000 € (loe: veerand miljonit eurot), nii et maksimaalselt läheks see panus maksma 10 milj €. Nii et minu küsimus suurele ringile on, kui palju eestlasi hetkel Afgaanis teenib ja palju neid sinna varsti juurde saadetakse ning kui palju see maksma läheb? Soomlastel võib olla küll kõrgem palk, kuid muud kulud peaksid olema samal tasemel, nii et saame vähemalt suurusjärgu teada, palju selline läbikukkunud riigis sandarmi mängimine maksab.

Suomi valmistelee lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin – ”Pyyntö on tullut useita eri kanavia pitkin”
Asia oli esillä, kun Suomen ja Yhdysvaltain puolustusministerit tapasivat Helsingissä.

SUOMI valmistelee lisäjoukkojen lähettämistä Afganistaniin. Jopa useita kymmeniä lisäsotilaita valmistaudutaan lähettämään Afganistaniin vahvistamaan turvallisuutta. Suomelle pyyntö lisäjoukoista on HS:n tietojen mukaan esitetty virallisesti ”useita eri kanavia pitkin”. Aiheesta keskusteltiin viime viikolla Naton puolustusministerikokouksessa Brysselissä, johon osallistui myös puolustusministeri Jussi Niinistö (sin). Asia oli HS:n tietojen mukaan esillä niin ikään Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin Suomen-vierailulla viikko sitten.

LISÄJOUKOISTA Afganistaniin on määrä keskustella tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa (utva) jo lähiviikkoina. Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen selontekona. Selonteko tarkoittaa, että koko eduskunta keskustelee lisäjoukoista ensin täysistunnossa. Sen jälkeen asia etenee ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien käsittelyyn. Selonteko on kaavailtu annettavaksi mahdollisesti jo loppuvuodesta, viimeistään alkuvuonna.

TÄLLÄ HETKELLÄ Suomella on Afganistanissa 30 sotilasta, ja määrä voidaan nostaa 40:een ilman uusia päätöksiä. Uusien sotilaiden lähettämiseen tarvitaan kuitenkin eduskunnan siunaus.
Virkamieskaavailuissa lisäjoukoissa olisi kyse ”enintään joistakin kymmenistä sotilaista”. Yhteensä suomalaisvahvuus Afganistanissa halutaan pitää alle sadan. Enimmillään suomalaisia on ollut maassa noin 200. Lisäjoukkojen tehtävä olisi neuvoa, kouluttaa ja tukea Afganistanin turvallisuusjoukkoja Kabulissa tai Mazarissa. Komennuksen kestoa ei määriteltäisi, vaan tehtävä jatkuisi toistaiseksi.
Turvallisuusvastuu on maassa siirretty kuitenkin jo kokonaan Afganistanin viranomaisille.

YHDEN sotilaan lähettäminen Afganistaniin maksaa Suomelle 250 000 euroa. Siten esimerkiksi 40 sotilaan vuotuinen lasku olisi kymmenisen miljoonaa euroa. Täsmärahoista päätetään lisäbudjetissa todennäköisesti alkukeväästä.

SUOMEN oli määrä muiden ISAF-operaatiomaiden tapaan vetäytyä Afganistanista jo kokonaan. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin täyskäännös Afganistanin politiikassa muutti kuitenkin suunnitelmat, ja kansainvälinen yhteisö on taas valmis vahvistamaan läsnäoloaan maan turvallisuustilanteen parantamiseksi. Jo useat valtiot ovat päättäneet lisätä jonkin verran joukkojaan Afganistanissa. Puolustusministeri Niinistö kirjoitti Naton kokouksen jäljiltä viime viikolla blogissaan, että Suomi selvittää mahdollisuuksia vahvistaa nykyistä osallistumistaan Afganistanissa. Suomi on osallistunut kriisinhallintaan Afganistanissa vuodesta 2002 alkaen.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 16 Nov, 2017 21:25 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 4898
Soome K9 Thunder tegutsemas
VIDEO
https://drive.google.com/file/d/1CMiov6 ... 0QjPq/view
Mõned pildid
https://twitter.com/Maavoimat/status/931170532107653120

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 22 Nov, 2017 15:35 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 1569
Asukoht: Tallinn
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017112 ... 6_u0.shtml
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
Suomalaistutkimus: Ilmavoimat saattaa joutua muuttamaan taistelulentäjiensä valintakriteereitä uusien hävittäjien takia - älykkyystestejä lisättävä

Taistelulentäjän valintakokeissa pitää lisätä älykkyyttä, sopeutumiskykyä sekä oppimiskykyä mittaavien testin osuutta, Maanpuolustuskorkeakoulussa tehty tutkimus ehdottaa. Ilmavoimat saattaa joutua muuttamaan taistelulentäjiensä valintakriteereitä, jos Suomi tilaa uudet monitoimihävittäjät. Uuden koneen pilotilta vaaditaan nykyistä enemmän älykkyyttä, mutta motoristen taitojen kuten sorminäppäryyden ei tarvitse olla huippuluokkaa, Kuvainnollisesti ilmaisten ilmavoimat etsii ruudinkeksijöitä eikä lievä kömpelyyskään enää ole este tarttua taistelukoneen puikkoihin. Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan lentokoulutukseen valittavien oppilaiden sopivuutta tulevaisuuden hävittäjän tarpeisiin voidaan parantaa lisäämällä valintakokeissa älykkyyttä, sopeutumiskykyä sekä oppimiskykyä mittaavien testien osuutta. Sen sijaan motorisen lahjakkuuden kuten kätevyyden rooli on vähenemässä tulevaisuudessa, kertoo kapteeni Pekka Jyrkösen Maanpuolustuskorkeakoulun yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö. Jyrkönen haastatteli tutkimusta varten muun muassa ilmavoimin esikunnassa työskenteleviä kollegoitaan, jotka toimivat virkatehtävissään uuden hävittäjähankkeen parissa. Tutkija on ollut hävittäjälentäjänä Hornet-laivueessa sekä ilmataisteluopettajana Lentosotakoulussa.

Mainokset huijaavat

Lentokonevalmistajien suurelle yleisölle tarjoamasta markkinointipuheesta voi saada vaikutelman, että uudet taistelukoneet tekevät pilotin työn äärettömän helpoksi. Mainokset rakentavat mielikuvaa, että ohjaajan ei tarvitse tulevaisuudessa miettiä ympäröiviä uhkia, koska tekoäly ja uusin tekniikka tekevät kuskin puolesta suuren osan päätöksistä. Mielikuva ei pidä kutiaan, jos suomalaisasiantuntijoihin on uskominen. Lentäminen on helpompaa, mutta sotiminen on haastavampaa. Selkeä enemmistö tutkimuksen haastatelluista on sitä mieltä, että tulevaisuudessa hävittäjäohjaajan tekemät päätökset perustuvat enenevässä määrin lentokoneen tekemiin ehdotuksiin, joiden pohjalta ohjaajan tehtävänä on lähinnä suorittaa harkintaa päätösten toimeenpanemiseksi.

- Automaatiolle ei voi jättää sitä valtaa, että esimerkiksi häiritäänkö vaan vai räjäytetäänkö atomeiksi. Ohjaajan pitää päättää vaikuttamisen "vakavuuden" aste, yksi haastatelluista sanoi.
Tutkimuksen mukaan koneilla on kyky tehdä ja tietää konkreettisia asioita ihmistä tehokkaammin, mutta niillä ei ole abstraktin ajattelun kaltaista kykyä ymmärrykseen. Tämän vuoksi automaatio lisääntyy tulevaisuudessa konkreettisten, yksinkertaisten asioiden hoitajana ja lentäjän vastuulle jää suhteellisesti yhä enemmän haastavia tehtäviä eli pilotti vastaa abstraktista ajattelusta.

Koulu ei seulo älykkäitä

Koska abstraktiin ajatteluun sidoksissa olevat valmiudet ovat jossain määrin perinnöllisiä, lentäjien valintakokeissa on tutkimuksen mukaan korostettava sopeutumiskykyä, joustavaa ja nopeaa oivalluskykyä, tiedon hyödyntämiskykyä, abstraktia ajattelua sekä oppimiskykyä mittaavien testien osuutta. Suomen kansallinen koulujärjestelmä ei riittävällä tavalla seulo esiin älykkäitä nuoria, joten koulutodistus ei korvaa ilmavoimien omaa valintajärjestelmää.
- Ensinnäkin koulujärjestelmä on suunniteltu yleisen työelämän tarpeisiin ja sen valmiuksia varten. Toiseksi, koulumenestys ei ole asenteellisista tekijöistä johtuen luotettava älykkyyden mittari. Kolmanneksi, koulujärjestelmä ei vielä nykyisellään mittaa aukottomasti älykkyyttä vaativaa abstraktin ajattelun ja ymmärryksen kykyä, vaan pelkällä tiedolla on mahdollista saavuttaa hyviä mitattuja tuloksia, Jyrkönen kirjoittaa.

OLLI AINOLA

Soome lennuväes teeninud kapten Pekka Jyrkönen kirjutab oma diplomitöös, et uued havitajad vajavad teistsuguste omadustega lendureid ja soovitab Õhuväel muuta lenduriõpilaste vaimsete võimete testimise aluseid. Endisest olulisem on lenduri kohanemis- ja õppimisvõime ning intelligents. Uued lennukid teevad küll lendamise tehniliselt lihtsamaks, kuid toodavad lendurile palju informatsiooni, millest valiku tegemine ehk otsus, kas ja kuidas rünnata, teeb ikkagi lendur. Teise lingi all on diplomitöö ise 167 lk.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 27 Nov, 2017 17:20 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 1569
Asukoht: Tallinn
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465027.html

Suomi aikoo ostaa uusia ilmatorjuntaohjuksia – tavoite on kaksi kertaa nykyistä korkeammalle ulottuva asejärjestelmä
Ballististen ohjusten torjuntaan kykenevä järjestelmä maksaa liikaa suhteessa sen tuomaan hyötyyn.

Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 26.11. 13:06
PUOLUSTUSVOIMAT suunnittelee ostavansa uuden ilmatorjuntaohjusjärjestelmän, jonka ohjukset yltäisivät selvästi korkeammalle kuin nykyiset. ”Nyt haetaan nykyiseen verrattuna noin kaksinkertaista korkeusulottuvuutta”, sanoo ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ari Grönroos. Puolustusvoimien tehokkain ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on Nasams, jonka käyttämät Amraam-ohjukset yltävät julkisten tietojen mukaan maan pinnalta noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Suomi romutti joitakin vuosia sitten venäläisen Buk-järjestelmän vanhentuneena. Sen ohjukset ylsivät runsaaseen 20 kilometriin. ”Emme välttämättä tavoittele ihan sellaista.” Uusi hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että sitä koskevat tietopyynnöt voivat lähteä valmistajille ehkä jo vuodenvaihteessa. Varsinainen tarjouspyyntövaihe tulee vasta sen jälkeen.

SUOMEN ilmapuolustus perustuu ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan yhteispeliin. Puolustusvoimien tavoite onkin, että korkeatorjuntaa koskeva ratkaisu tehdään viimeistään vuonna 2019. Samana vuonna alkaa Hornet-hävittäjien seuraajakandidaattien olosuhdetestaus Suomessa. ”Ilmapuolustuksen komponenttien pitää olla tasapainossa. En todellakaan usko siihen, että meillä pitäisi olla joko vain hävittäjiä tai vain ilmatorjuntaa”, Grönroos sanoo. Grönroos ei halua kertoa mahdollisten ohjusvaihtoehtojen nimiä, koska hanke on vielä kesken. Nimet selviävät viimeistään sitten, kun tietopyynnöt lähtevät ohjusten valmistajille. ”Olemme kartoittaneet ne, joilla voisi olla haluamamme kyky. Emme kuitenkaan lähde tuote edellä missään tapauksessa.”

JULKISUUDESSA on spekuloitu sillä, että Suomi hankkisi tulevaisuudessa Nasams-järjestelmäänsä uudempia Amraam-ER-torjuntaohjuksia, jotka lentävät nykyisiä ohjuksia selvästi korkeammalle ja kauemmaksi. Grönroosin mukaan asia ei ole välttämättä näin. Grönroos myöntää, että Suomelle olisi edullisempaa, jos hankittavaa ohjusta voitaisiin käyttää nykyisessä Nasams-järjestelmässä. Nasams on käytännössä ilmatorjunnan johtamisjärjestelmä, jolla johdetaan taistelunjohtokeskusta, tutkaa, elektro-optista sensoria ja ohjuslavetteja. Nasamsin ohjuslavetit voidaan kuitenkin joissain tapauksissa ehkä vaihtaa toisiksi.

RUOTSI ilmoitti juuri, että se on hankkimassa amerikkalaisen Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän noin miljardilla eurolla. Julkistuksen yhteydessä korostettiin sitä, että Patriot kykenee torjumaan myös ballistisia ohjuksia. Grönroos arvelee, että Ruotsi on kuitenkin lähinnä korvaamassa maan vanhentuvia Hawk-ohjuksia. Patriotia on julkisuudessa ehdotettu myös Suomelle. ”Se on koko lailla kallis järjestelmä”, Grönroos sanoo.

GRÖNROOSIN mukaan Suomen ensisijainen tavoite ei olekaan nyt torjua ballistisia ohjuksia. Hän ei pidä laajamittaista ballististen ohjusten torjuntaa edes realistisena. ”Jonkinlainen kyky voidaan ehkä onnistua luomaan jollekin suppealle alueelle. Ballistisia ohjuksia kehitetään koko ajan, että ne pystyisivät läpäisemään torjuntajärjestelmät esimerkiksi liikehtimällä, mikä tekee torjuntatilanteen äärimmäisen hankalaksi.” Ballististen ohjusten tyypillisiä maaleja ovat tykistöjärjestelmät, ohjus- ja ilmatorjuntajärjestelmät, joukkokeskittymät, lentotukikohdat ja komentopaikat.

”Ballistisia ohjuksia on suurvallallakin rajallinen määrä.”

LÄNSIMAISSA on viime vuosina keskusteltu niin kutsutusta A2/AD-kuplasta (anti-access area denial). Väitetään, että Venäjä olisi kyennyt luomaan uusilla ohjusjärjestelmillään kauas sen rajojen ulkopuolelle ulottuvia alueita – kuplia – joiden sisällä vastapuoli ei voisi toimia sodan aikana. Tällaisia kuplan muodostavia aseita olisivat esimerkiksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä S-400, ballistinen Iskander-ohjus ja laivojen tuhoamiseen tarkoitettu rannikko-ohjus Bastion. Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Jyri Raitasalo kritisoi kupla-ajattelua. ”On aika puhkaista A2/AD-kupla, koska koko keskustelu on kupla”, hän sanoo. ”Ballistiset ohjukset ovat olleet rajamme takana jo 1970-luvulta lähtien. Jos miettii Neuvostoliiton aikaa, ne olivat Helsingistä vain 80 kilometrin päässä.”

RAITASALO kummeksuukin sitä, että ohjusten uhkaa tai niiden muodostamaa kuplaa pidetään uutena asiana. ”Sitä tilannetta, mikä on nyt nostettu esille vakavana uhkana, olemme arvioineet suomalaisessa puolustuskulttuurissa vuosikymmeniä. Siksi minusta tuntuu, että julkisuudessa esiintyy sotilas- ja puolustusalan asiantuntijoita, joilla on aika kapea tarkastelukulma.” Raitasalo katsoo, ettei Venäjä ole rakentanut A2/AD-kuplia, vaan länsi on luonut ne itse, kun se on yrittänyt ottaa analyyttistä otetta uudesta vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa kyse on ollut normaalista evoluutionomaisesta kehityksestä, joka on tyypillistä maasodankäyntiä painottavalle suurvallalle. ”Tässä pitää laittaa jäitä hattuun. Koko Eurooppa on ollut tarvittaessa Venäjän tai Neuvostoliiton ballististen ohjusten vaikutuspiirissä jo vuosikymmeniä.” Venäjä on tehnyt Iskandereista ja S-400-ohjuksista tehokkaan viestinnän välineen. Lännessä reagoidaan yleensä näkyvästi esimerkiksi Iskander-lavettien siirtoihin.

”Välillä tuntuu, että niihin suhtaudutaan jopa hysteerisellä tavalla.”

RAITASALO on taustaltaan ilmatorjuntaupseeri. Hän on toiminut muun muassa Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana. Raitasalo puolustaa voimakkaasti hävittäjätorjuntaa ilmatorjunnan rinnalla. Hän sanoo, että ilman hävittäjiä maa- ja merivoimat eivät kykene toimimaan. ”Jos sen sijaan jätämme ballististen ohjusten torjunnan hankkimatta, niin meille jää aukko, mutta pystymme omilla toimillamme sitä jollain lailla paikkaamaan, eikä se romahduta koko puolustusjärjestelmäämme.” Suomi varautuu ballistisiin ohjuksiin esimerkiksi salaamalla ja harhauttamalla.

Raitasalo kehuu Ruotsin valitsemaa Patriotia hyväksi järjestelmäksi. Hän kuitenkin huomauttaa, että ballististen ohjusten torjuntakyky edellyttää mannerten laajuista valvontakykyä. Sellaiseen kykenee käytännössä vain Yhdysvallat. ”Jos et saa ennakkovaroitusta, että ohjus on laukaistu, millä kykenet pitämään sellaisen valmiuden torjuntaohjusten käytössä, että kykenet toimimaan niinä muutamina sekunteina, kun ohjus on torjuntaetäisyydellä?” Raitasalo on kuitenkin varma, että jossain vaiheessa myös Suomi hankkii ilmatorjuntaohjuksia, jotka pystyvät torjumaan ballistisia ohjuksia. ”Oma arvioni on, että tällä hetkellä se maksaa aivan liikaa suhteessa arvioituun uhkaan. Nyt tulisi tosi kallis lasku ja hyvin rajoitettu suorituskyky.”

ILMAVOIMIEN operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen on samoilla linjoilla Raitasalon kanssa. ”Olemme tottuneet olemaan kymmeniä vuosia tämän tulen alla. SS-21 (venäläinen taktinen ballistinen ohjus) on ollut pitkään jo toiminnassa. Sen kantama on toista sataa kilometriä.” Keränen sanoo, että paljon puhutut kuplat eivät ole uskottavia. Kauaskantoisilla ilmatorjuntaohjuksilla on maanpinnan kaarevuudesta johtuen suuri tutkakatve, joka kasvaa etäisyyden kasvaessa. Esimerkiksi 300 kilometrin etäisyydeltä ammutun ohjuksen tutkakatveeseen pääsee lentämällä alle viiden kilometrin korkeudessa.

Ilmatorjuntaohjuksia vastaan voidaan toimia myös liikehtimällä ja erilaisilla sotilaskoneiden omasuojajärjestelmillä. ”S-400 on tarkoitettu lähtökohtaisesti isoja ilmavalvontakoneita, ilmatankkauskoneita ja muita hitaasti liikehtiviä kohteita vastaan. Hävittäjä on vaikea kohde, koska se liikkuu nopeasti ja muuttaa suuntaansa paljon. Se on hankalasti seurattava”, Keränen sanoo. ”Paljon puhutaan ohjuspuolustuksesta. Ei se ballistisen ohjuksen räjähde kovin suurta vaikutusta tee, jos siinä ei ole mitään kriittistä alla. Ihmiset pitää saada suojaan, materiaali hajauttaa ja ilma-alukset ilmaan. Se on se, miten me pelaamme kokonaispeliä.”

Soomlased plaanivad aastavahetuses saata välja päringud uute ÕT-rakettide hankeks, mis ulatuksid 2x kõrgemale (u 20 km) kui täna NASAMSis kasutatavad, mille tõrjekõrgus ei ületa avalikel andmetel 10 km. Sahistatakse, et tugev kandidaat on praeguste rakettide täiendatud versioon, samuti pakutakse Patrioti süsteemi, kuid ohvitserid peavad viimast liiga kalliks võrreldes saadavat võimekusega, Rootsi plaanib neid hankida u 1 mijardi € eest vananevate süsteemide asendamiseks. Soomlaste jaoks on kogu ballistiliste rakettide tõrjevõime kaheldava väärtusega jutt, kuna Soomel puudub satelliitidel põhinev eelhoiatussüsteem, mis annaks häire kohe kui ballistilised raketid on välja lastud. Samuti juhitakse tähelepanu, et lääneriikides on viimastel aastatel mõtetut paanikat tekitatud, väites, et venelased suudavad oma rakette kasutades luua alasid, kus ilma nende loata midagi ei lenda. Ballistilised raketid on olnud olemas juba aastakümneid, nii et selles ei ole midagi uut. Näiteks venelaste S400 on loodud peamiselt suhteliselt aeglaste märkide, näiteks õhuvaatlus- ja tankurlennukite allalaskmiseks, hävituslennuk on selle raketi jaoks liiga väike ja kiiresti manööverdav sihtmärk. Pealegi on tavalise lõhkepeaga ballistiline rakett väga kallis kasutada ja neid on ka suurriikidel väikeses koguses ning neid hoitakse ainult eriti kriitiliste sihtmärkide tarbeks. Soomlaste kaitsetaktika on olnud aastakümneid kriitilised objektid sügavale maa sisse kaevata ja üksused kriisi korral maastikul hajutada, et esiteks mitte tekitada ballistilistele rakettidele sobivaid sihtmärgialasid ja teiseks tabamuse korral hoida kahjud minimaalsetena.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 27 Nov, 2017 17:40 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 22138
Tsiteeri:
jaoks on kogu ballistiliste rakettide tõrjevõime kaheldava väärtusega jutt, kuna Soomel puudub satelliitidel põhinev eelhoiatussüsteem, mis annaks häire kohe kui ballistilised raketid on välja lastud.


See puudutab rohkem keskmaa- ja kaugmaarakette. Operatiivtaktikalisi rakette nagu Iskander suudavad edukalt avastada kõik tänapäevased kaugmaaradarid, sh need Ground Masterid, mida Soome hiljuti ostis. Küsimus on lihtsalt selles, et osa trajektoorist läbib rakett radari vaateväljast kõrgemalt (nt Scud raketi lennukaar ulatub 100 km kõrgusele). Iskanderil samu andmeid väga netis ei vedele, aga küllap võib see midagi taolist ka olla (ikkagi ballistiline rakett ju). Ehk siis ballistilisi rakette saab avastada raketi stardil (kuni ta jõuab radari ülemise kõrguseni, ca 30 km) ja pärast, kui lõhkepea juba alla tuleb. Esimesel juhul on see lihtsam, kuna rakett on aeglasem ja suurem (lennukiiruse saavutamisel eraldub tühi kest raketist ning lõhkepea jätkab omapäi). "Alla tulles" on kee keerukam, kuna kiirus on suurem. "Lollide rakettide" nagu SCUD, mida juhib üksnes inertsiaalne navigatsioonisüsteem, on lennu kiirendusfaasi trajektoori järgi võimalik teatud täpsusega prognoosida ka allasadamise kohta, "tarkadel" nagu Iskander (mis suudavad lennu ajal suunda muuta) pole see muidugi nii lihtne.

Kogu küsimuse juures on hoopis tähtsam see, kas need aerodünaamiliste märkide hävitamiseks mõeldud raketid on suutelised hävitama suhteliselt väikest ja 5-6 kordse helikiirusega alla sadavat lõhkepead. Külma sõja lõpus arvasid nii ameeriklased kui venelased, et suudavad (Patrioti ja S-300ga), kuid praktika (Lahesõjas Iraagi Scudide tõrje) oli palju keerukam. Ehk kuuliga tuleb kuuli tabada.

Selleks, et saada eelhoiatust, tuleks tagada, et vastase võimalikud Iskanderi paiknemisalad asuksid radarite vaateväljas. Väikeriigil mõistagi pole ABM süsteemi välja arendamine kuigi jõukohane ülesanne, kuid nt oma ulatusliku tsiviilkaitse kasutamiseks oleks siiski ka kaugmaaradaritest abi, sest kui varjendid on valmis seatud, siis mõni minut tähendab palju.

Tsiteeri:
Samuti juhitakse tähelepanu, et lääneriikides on viimastel aastatel mõtetut paanikat tekitatud, väites, et venelased suudavad oma rakette kasutades luua alasid, kus ilma nende loata midagi ei lenda.


Füüsika kehtib ka S-400 kohta. Küsimus on lihtsalt selles, misasi varustab raketisüsteemi infoga sihtmärgi asukohta kohta. Kui selleks on raketisüsteemi enda maapealne radar, mis on parimal juhul tõstetud 50 m kõrgusele masti otsa, siis 400 km kaugusel asub silmapiir tema jaoks kuskil 9 km kõrgusel. Kõik, mis lendab allpool seda, jääb maakera varju. Raadiolained ümber nurga aga ei levi. Selleks et sõidutada raketti 400 km kaugusel asuva, 5200 m kõrgusel lendava lennuki vastu, on vaja infoallikat ja seda infot raketile sööta. Ühesõnaga, isegi Eesti õhuruumi sulgemine Pihkvas asuva S-300 poolt on ulmeline, saati siis Läänemere sulgemine nt Gotlandilt. "Sulgeda" saab sedasi ainult kõrgelt lendavate mittemanööverdavate sihtmärkide vastu. Samuti kuuluvad ulme hulka kuskil (vist Sõduris?) ilmunud väited, justkui saame meie radarite abil aegsasti teada, kui meid pommitada plaanitakse. Ei saa, parimal juhul saame taktikalise eelhoiatuse jagu (niikaua, kui kulub madalal lendavate pommitajate kohale jõudmiseks). Lisaks tundub, et need 400 km command guided (millega saaks lasta silmapiiri taha) raketid on venelastel alles arendusfaasis, Süürias on masinatele laetud ikkagi need, mis nõuavad sihtmärgi pidevat radariga "valgustamast". See seletab ka, miks ameeriklased suutsid Süüria lennuvälja ootamatult rünnata.

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 27 Nov, 2017 20:29 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 4898
Soomlased harjutavad ca 9000 mehe osalusel toimuvatel õppustel Helsinki piirkonna kaitsmist
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/finn ... ki/9949783

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 28 Nov, 2017 2:37 
Eemal
Uudistaja

Liitunud: 19 Nov, 2015 23:38
Postitusi: 25
ruger kirjutas:
Soomlased harjutavad ca 9000 mehe osalusel toimuvatel õppustel Helsinki piirkonna kaitsmist
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/finn ... ki/9949783

Eesti keeles ka: https://maailm.postimees.ee/4324855/soo ... -kaitsmist


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 30 Nov, 2017 17:03 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 22138
https://www.youtube.com/watch?v=2crAx8kibis

Soomekeelne ülevaade soomlaste "vastast kujundavast" maaväedoktriinist.
Eile nägin seda netis ka inglisekeelse tõlgega, enam ei leia.

Lühike kokkuvõte: senine lahendus, kus küllalt suurte jõududega hoiti mingit kindlat maa-ala on tänapäeval haavatav tiibmanöövritele ning raskerelvade tulele ning tingib suuri kaotusi.
Selllist positsioonilist kaitset asendab liikuvam, väiksemate üksuste varitsuse-tüüpi tegevus, kus vastast nokitakse vähehaaval, kuniks ta seisma jääb.
Kuna selline tegevus eeldab ründeüksuste väiksuse tõttu head koordineerimist, on selle eelduseks toimiv drooniluure ja elektroonised lahingjuhtimise süsteemid.
Ehk armee oli enne suur, kuid oleks kandnud ka suuri kaotusi, sest vähe liikuvaid või paigal seisvaid (kaites) üksusi oleks tabanud korralik vastase tümitamine, sest vastane määrab need asukohad lihtsasti kindlaks ja koondab sinna oma jõu.

Kui leiate inglisekeelse, pange üles.

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 30 Nov, 2017 19:22 
Eemal
Liige

Liitunud: 25 Mär, 2016 22:16
Postitusi: 1691
Kui klikkad valikuribal CC, siis näed ka ingliskeelseid subtiitreid.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 01 Dets, 2017 10:31 
Eemal
Liige

Liitunud: 17 Okt, 2009 17:08
Postitusi: 198
Põhjamaad teevad vormi ühishanke http://www.err.ee/645894/pohjamaade-kai ... vormihanke


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 06 Dets, 2017 11:10 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 22138
https://www.youtube.com/watch?v=Ql4Zz5Dx-Ug

Video soomlaste hiljutisest õhuväeõppusest. Mitmel pool vilksatab vihjeid vahepeal vaikselt ilmunud relvastuse kohta. JHMCS, Sidewinderiga relvastatud Hawkid, JDAM pommid, JASSM tiibraketid, LANTIRN sihtimiskonteinerid jne. Huvitav nope on ka paar korda Horneti tiiva alusel kanduril olev AIM-9/AIM-120 topeltpüloon, ehk siis soomlased panevad rakette pardale niipalju kui saab.
Operatsioonid maanteedelt ilmselt siin märkimist enam ei vaja.

Päris tõsine pakett ühesõnaga.

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 15 Dets, 2017 17:13 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 16 Okt, 2005 19:42
Postitusi: 5900
Asukoht: pealinnas
Kah huvitav teada:
http://www.delfi.ee/news/paevauudised/v ... d=80498598

..kohaliku vasakliidu esindaja möla artikli lõpus on puändiks :mrgreen:

_________________
Infanterie - königin aller Waffen


Üles
 Profiil  
 
Näita postitusi eelmisest:  Sorteeri  
Tee uus teema Vasta teemale  [ 1311 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 84, 85, 86, 87, 88  Järgmine

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]


Kes on foorumil

Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 2 külalist


Sa ei saa teha uusi teemasid siin foorumis
Sa ei saa postitustele vastata siin foorumis
Sa ei saa muuta oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa kustutada oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa postitada siin foorumis manuseid

Otsi...:
Hüppa:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
Eestikeelne tõlge phpbb.ee poolt