www.militaar.net

Militaarteemad minevikust kaasaega
Tänane kuupäev 23 Jaan, 2021 17:26

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]




Tee uus teema Vasta teemale  [ 1848 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 120, 121, 122, 123, 124
Autor Sõnum
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 31 Dets, 2020 20:40 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2870
Asukoht: Tallinn
Artikkel ei olegi niiväga seotud Soome kaitsevõimega, kuivõrd sellega, et teenistus Õhuväes on niivõrd hea amet, et Soomes on vähemalt 1 perekond, mille 3 põlvkonda on lennanud Hawki hävitajatel 40 aasta jooksul. Artiklis kirjeldatakse pikalt ja põhjalikult Hawkide teenistust Soomes läbi 3 põlvkonna - vanaisa major Paavo Janhunen lendas esimese Hawki Soome, kolonel Kari Janhunen lendas sellistel oma karjääri jooksul 1200 tundi ja pojapoeg kapten Tero Janhunen lendab siiani oma vanaisa allkirjaga kaunistatud Hawkiga, mis on viimane Soomes ehitatud selle tüübi lennuk. Esimese hankega osteti neid 50 miljardi marga ehk tänases vääringus 1,5 miljardi € väärtuses, enamin nendest pandi ka Soomes kokku.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007713833.html

Kolmen polven lentäjät
Sotilasilmailun ammattilaiset kehuvat kilvan Hawk-harjoitushävittäjää, jonka valinnassa yhdellä miehellä oli ratkaiseva rooli.

ISOISÄ oli lentäjä. Isä oli lentäjä. Ja niin pojastakin tuli lentäjä. Joulukuussa tulee täyteen 40 vuotta siitä, kun Suomen ilmavoimat sai ensimmäisen Hawk-harjoitushävittäjänsä. Sen lensi Englannista Poriin majuri Paavo Janhunen. Hän oli 1970-luvulla alkaneen harjoituskonehankinnan pääkoelentäjä ja oli mukana valitsemassa konetyyppiä, kun Suomi etsi seuraajaa Fouga Magister -suihkuharjoituskoneelle. Janhusten suku kietoutuu aivan erityisellä tavalla Hawkeihin. Paavon poika Kari Janhunen, 60, on entinen Satakunnan lennoston komentaja, joka lensi Hawkilla 1 200 tuntia ja jäi everstinä eläkkeelle vuonna 2010. Ja nyt Karin poika, kapteeni Tero Janhunen, 31, lentää Hawk-hävittäjiä koelentäjänä Pirkkalassa, jossa hän kuuluu Tukilentolaivueeseen. On harvinaista, että samalla konetyypillä voidaan lentää täysipäiväisesti 40 vuotta saman maan ilmavoimissa ja kouluttaa sillä hävittäjälentäjiä vuosikymmenestä toiseen. Yhtä harvinaista on, että on olemassa suku, jossa jo kolmas polvi lentää samaa konetta.

SUOMESSA on yksi Hawk-harjoitushävittäjä, jonka kyljessä on Paavo Janhusen nimikirjoitus. Se on kopioitu nimikirjoituksesta, jonka hän kirjoitti kolmatta luokkaa kansakoulussa käyvän poikansa Karin koulutodistukseen vuonna 1969 Kuorevedellä. Nimikirjoitus koneen kyljessä on Ilmavoimissa erityinen kunnianosoitus. Pojanpoika Tero lentää yhä silloin tällöin samaa, isoisän nimikirjoituksella varustettua konetta. Se on viimeinen Valmetin Kuoreveden Hallissa koottu yksilö. Tunne on erityinen, Janhunen kuvailee. Kone on teknisesti samanlainen kuin muutkin Hawk-hävittäjät. Lentäminen tuntuu siis samalta. ”Mutta sitten, kun koneessa harvoin sattuu sellainen hetki, että on aikaa miettiä ja fiilistellä, niin onhan sitä tunnetta vaikea sanoin kuvailla. Tuntuu siltä, että on osa jotakin itseään suurempaa.” Everstiluutnantti Paavo Janhunen kuoli 44-vuotiaana Kuorevedellä keväällä 1985, kun hänen koelentämänsä Valmet Redigon edeltäjä Valmet Turbo Vinha syöksyi järven jään läpi kierteessä, joka ei oiennut. ”Itsehän en koskaan tuntenut Paavoa, hän kuoli ennen kuin synnyin. Olen kuullut, että hän oli mukava työkaveri ja aikaansaava tyyppi. Hän oli maatalon poika, joka tyhjästä ja heikollakin koulumenestyksellä ponnisti oman alansa huipulle. Kyllä se lämmittää mieltä”, Tero Janhunen kertoo. Paavo Janhusen pojan Karin uravalintaan isällä oli iso merkitys. ”Halusin lentäjäksi jo pikkupoikana. Isä sanoi, että kannattaa pyrkiä lento-Rukkiin, kun intti pitää kuitenkin käydä. Pyrin ja pääsin. Näin, että isä piti ammatistaan, ja näkeehän sen jo naamasta muutenkin, kun ihminen on tullut lentämästä. Sitä voi kysyä keneltä tahansa lentäjän vaimolta.”

PAAVO JANHUSEN vaikutus Hawkien valintaan on ollut ratkaiseva. Näin sitä ainakin kuvaa Janhusesta kirjaa kirjoittava entinen Karjalan lennoston komentaja Ari Jussila. Hawk-koneiden hankinta 1970-luvulla oli isoin yksittäinen asekauppa, jota Suomi oli tehnyt siihen mennessä, Jussila sanoo. Sen arvo oli vähän alle miljardi markkaa, nykyrahassa vajaat 1,5 miljardi euroa. Janhunen oli tuolloin ilmavoimien kokenein lentäjä. ”Hänen sanansa siitä, minkälainen kunkin koneen suorituskyky oli, oli täysin ratkaiseva”, Jussila sanoo. Janhusen sana painoi jopa niin paljon, että hänen Suomen koneisiin vaatimiensa muutosten perusteella Hawkien valmistaja British Aerospace teki muutoksia kaikkien tuotannossa olleiden koneiden ominaisuuksiin, Jussila kertoo.

JOKAINEN suomalainen hävittäjälentäjä saa ensikokemuksensa suihkukoneista juuri Hawkissa. Se on nyt 40 vuotta ollut reitti esimerkiksi MiGin tai nyttemmin Hornetin ohjaimiin. Yksi Suomen eniten Hawk-tunteja (1 340) kellottanut lentäjä on eversti evp Jukka Ahlberg, entinen Lentosotakoulun johtaja ja ensimmäisen Hawkia lentäneen kadettikurssin jäsen. Hän arvioi, että Paavo Janhunen osasi valita Suomelle oikean koneen. ”Jotain kertoo jo se, että se on lentänyt 40 vuotta ja lentää vielä pitkälle 2030-luvulle. Valinta oli hyvä, koska aikanaan valittiin riittävän suorituskykyinen kone. Toinen syy on, että tasoa on pidetty ja nostettu vuosien varrella koko ajan”, Ahlberg sanoo. Suomi tilasi Hawk-hävittäjiä 1970-luvulla 50 kappaletta. Niistä valtaosa koottiin Suomessa. Myöhemmin 1990-luvulla Suomi tilasi koneita seitsemän lisää. Onnenpotkuna alalla pidetään sitä, että Suomi sai ostettua 18 vähänkäytettyä Hawkia Sveitsistä vielä vuonna 2007. Ne toivat koko kalustolle rutkasti lisää käyttövuosia. ”Muuten rungot vanhoissa koneissa olisivat alkaneet väsyä. Ja vaikka niitä kuinka olisi modifioitu, ne eivät olisi kestäneet enää lentämistä. Tällä päästiin siihen, että elinikää näyttää tulevan yli 50 vuotta”, Alhlberg sanoo. Suuri yleisö muistanee Hawkit parhaiten siitä, että niillä lentää myös Ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks. Tänä vuonna Hawkeissa on nähty juhlavärejä 40-vuotisen lennon merkiksi.

ONNETTOMUUKSISSA Hawkeja on tuhoutunut kaksitoista. Niissä on kuollut viisi lentäjää. Vuosien varrella koneita on modernisoitu suomalaisvoimin monin tavoin. Niihin on muun muassa integroitu infrapunaohjukset, uusittu avioniikka ja kehitetty lasiohjaamot. Ne Hawkit, joita 31-vuotias kapteeni Tero Janhunen ajoittain lentää, ovat siis teknisesti aivan eri koneita kuin isoisänsä Paavon lentämät. Mutta hävittäjätutkaa Hawkeissa ei ole, mikä olisi nykyaikaisessa ilmasodassa iso puute. Perämerellä Oulun edustalla Ahlberg ampui ensi kertaa harjoituksessa Hawkiin jälkikäteen integroidun infrapunaohjuksen. Sen kohteena oli laskuvarjolla laskeutuva ja kuumana palava maalitonkka. ”Ensimmäinen tunne kun painaa liipaisinta on, että miksi se ei lähde ja onko jotain vialla. Siinä on muutaman sekunnin kymmenyksen viive, jolloin ehtii ajatus käydä mielessä. Sitten ohjus putoaa siiven alta ja rakettimoottori käynnistyy, kuuluu suhahdus ja näkyy valojuova ja savuvana ja se miten se ohjautuu maaliin.” ”Lopuksi räjähtää.”

TOINEN mieleen painunut kerta Hawkin suorituskyvystä sattui ampumaleirillä Lohtajalla. Ahlberg oli leirillä yhteysupseerina. Hän selosti tuhatpäiselle, pääosin reserviläisjoukolle, miten Hawk rynnäköi ja ampuu kerralla kaikki 144 rakettiansa. Viimeistään silloin tajusi, että Hawk on myös kriisiajan kone. ”Kaikki tapahtui sekunnilleen, kuten selostin. Muistan yleisön vaikuttuneisuuden ja sen, miten isossa joukossa oli aluksi hälinää, mutta kun kaikki oli tapahtunut, oli tyystin hiljaista. Oho, olipa vaikuttavaa, yleisö ajatteli.” Hawk myös opetti hänelle aikanaan vasta muutaman lentotunnin kohdalla, että luontoa vastaan ei kannata taistella. Hän lähti lennolle ja huomasi, että siipeen alkaa muodostua jäätä. Hävittäjällä ainoa keino poistaa jää on nostaa nopeutta eli syöksyä, mutta se oli hankalaa, kun koko pilvialue oli jäätävää kerrosta. ”Kiihdyttelin konetta monta kertaa ja laskin nokkaa, onneksi moottori toimi. Varmaan viisitoista minuuttia tein syöksyjä ja etsin kuivempaa sekä lämpimämpää ilmakerrosta, ennen kuin sain siiven jäät ropisemaan. Vauhtia oli jotain 800 kilometriä tunnissa. Ainakin opin tarkkailemaan jäätymisen alkamista varhemmin.”

HAWKIT siis lentävät jonnekin 2030-luvulle asti. Samaan aikaan Suomessa pohditaan korvaavaa hävittäjää nykyisille Horneteille. Hankinta maksaa noin kymmenen miljardia euroa. Jossain vaiheessa Hawkitkin on korvattava uusilla. Kari Janhunen katsoo, että isänsä valitsi oikein. ”Sanoisin, että minun iskäni onnistui aika hyvin, kun valitsi meille sellaisen koulutuskoneen, joka on ollut käytössä koko tämän ajan. Onnettomuuksia niillä on ollut, mutta aika harvoin se on johtunut teknisestä viasta. Se on ollut mukava, helppo ja turvallinen lentää, aivan ykköskamaa”, Kari Janhunen sanoo. Kolmannen polven Hawk-lentäjä Tero Janhunen sai lokakuussa pojan. Siitä heräsi suvun kesken yksi aivan ilmeinen kysymys. Voisiko tässä olla suvun neljäs lentäjä? Jos niin käy, kone tuskin olisi enää Hawk. ”En aio syöttää hänelle mitään urapolkua, iskä on siitä aiheesta ollut enemmän innoissaan. Aionkin ulkoistaa lento-opetuksen Kari-papalle”, Tero Janhunen sanoo.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 04 Jaan, 2021 14:06 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 30727
Hawkidega oli veel selline lugu, et enamasti kippusid kõik idarelvastuse kasutajad kiiresti lääne relvastust endale sebima, kuid Hawk peaks olema üks väheseid sõjalennukeid, mis Soomes kandis (praegu ilmselt mitte, raketid aeguvad) nõuka päritolu R-60 õhk-õhk rakette. Lisaks kohtab pilte, kus nad on relvastatud NSVL päritolu reaktiivmürskude konteineritega.

Praegu lasevad Sidewinderitega ringi. Tundus, et need vene raketid ilmusid neile siis 1990ndatel, kui Hornetid tulid ja vene relvastuse arsenal "vabaks" jäi.

https://forum.warthunder.com/uploads/mo ... 5a467e.jpg

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 06 Jaan, 2021 15:39 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2870
Asukoht: Tallinn
Soomlased ise panid enamik Hawkw kokku, ju nad siis panid sinna ka endale sobivad relvasüsteemide kinnitused ja laskeseadmed, sest häid rakette ei saa ju lasta laos hapuks minna, kui need on juba ostetud. Artiklis on ka mainitud, kuidas Hawk suudab korraga maasihtmärkide pihta olemasolevad 144 raketti välja lasta, sisuliselt kallatakse sihtmärk kildudega üle. Võitlus maasihtmärkidega oleks olnud Hawkide SA ülesanne, neile sai igasugu kahureid ja rakette külge panna.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
Näita postitusi eelmisest:  Sorteeri  
Tee uus teema Vasta teemale  [ 1848 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 120, 121, 122, 123, 124

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]


Kes on foorumil

Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 4 külalist


Sa ei saa teha uusi teemasid siin foorumis
Sa ei saa postitustele vastata siin foorumis
Sa ei saa muuta oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa kustutada oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa postitada siin foorumis manuseid

Otsi...:
Hüppa:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
Eestikeelne tõlge phpbb.ee poolt