Soome kaitsevõime

[Leo]

Sellle maikuus korraldatud Lapi osalise evakueerimise õppuse tulemuseks oli teadmine, et häda korral suudetakse inimesed ära viia, kuid koduloomade transportimiseks ei ole piisavalt veokeid. Reaalselt selliseid asju läbi teha oleks ikka päris kallis ja keeruline, Eesti mõistes võrdne mõne kagupiiri äärse maakonna elanike evakueerimisega Kesk-Eestisse.

Tänane HeSari lk A17 kirjutab hoopis võimalikest probleemidest Soome ja Rootsi sõjalises koostöös. Nimelt on Rootsi 20.9. New Yorkis ÜROSs allkirjastamas 122 riigi poolt allkirjastatud tuumarelvade keelustamise lepingut, mida ei ole allkirjastanud tuumariikidena tuntud suured riigid ning ei kavatse allkirjastada ka Soome, sest see seaks tõsise kahtluse alla NATOga liitumise perspektiivi, sest NATOle on tuumaheidutus konventsionaalse relvastuse kõrval oluline, hoolimata sellest, et Venemaal on suur ülekaal taktikalistes tuumarelvades. Saigi asja tuum ühe lauselohega ära räägitud, kellel huvi, vaadake linki. Eks siis näeme, kuidas selline põhimõtteline vastuolu naaberriikide vahel mõjutab reaalseid suhteid, näiteks hävitajate hanget.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005359374.html

[T11ger]

Zapad nina ees. Rootsil õppused, Soomel õppused... kas ka Eestis? Või tehakse õppus 24 h etteteatamisega, et just seda taas harjutada + boonuseks mõningane taktika?

[maksipoiss]

Põhjakonn just lõppes. Või see ei lähe arvesse?

[T11ger]

Põhjakonn just lõppes. Või see ei lähe arvesse?

natuke ikka aga mõtlesin jah küll mingit RÕKi pigem. Vabandan teema risustamise eest, võib tõsta mujale.

[Leo]

Neljapäevane Hs.fi ja reedene HeSari lk A12 valgustasid valitsuse plaane riigikaitse tõhustamiseks http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005367986.html

Puolustusministeriö pohtii kodinturva­joukkojen perustamista Suomeen – vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia halutaan kasvattaa
Nopealla aikataululla toimiva ministeriön työryhmä käsittelee MPK:n kehittämistä viranomaiseksi tai liittämistä Puolustusvoimiin.

PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistön (sin) asettama työryhmä ryhtyy selvittämään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnan kehittämistä. Eräs selvittämisen kohde on MPK:n liittäminen osaksi Puolustusvoimia. Se tarkoittaisi käytännössä kodinturvajoukkojen luomista Suomeen. MPK on julkisoikeudellinen yhdistys eli sen toimintaa säätelee oma laki. Yhdistyksen tehtävänä on toimia valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. MPK pyrkii edistämään maanpuolustusta kouluttamalla ja tiedottamalla. Myös Puolustusvoimat ostaa yhdistykseltä koulutusta. Puolustusvoimissa on suhtauduttu kodinturvajoukkoihin nihkeästi, koska sotilaallisen maanpuolustuksen on katsottu kuuluvan nimenomaan Puolustusvoimille. Kodinturvajoukot luovat myös helposti mielikuvia Suomen sisällissodan aikaisista suojeluskunnista.

UUSI työryhmä ryhtyy toimeen kiireisellä aikataululla. Ensimmäisen vaiheen selvityksen on määrä valmistua jo tämän kuun loppuun mennessä. Työryhmän jäsenet ovat Puolustusvoimista ja puolustusministeriöstä. Ryhmän tavoitteena on selvittää kolmea kehittämisvaihtoehtoa. Ensimmäisen mukaan MPK:n toiminta jatkuisi suurin piirtein kuten nykyäänkin. Toisessa vaihtoehdossa MPK:sta tehtäisiin viranomainen ja kolmannen mukaan yhdistys liitettäisiin Puolustusvoimiin. ”Viranomaisrooli sekä osin tai kokonaan liittäminen Puolustusvoimiin vaatii laajan jatkoselvitystyön. Mitään tuloksia siitä ei tule tietenkään tämän kuun loppuun mennessä”, sanoo selvitysryhmän puheenjohtaja Antti Lehtisalo puolustusministeriöstä.

LEHTISALO ei halua lähteä tässä vaiheessa tarkemmin perkaamaan, mitä eri vaihtoehdot pitävät sisällään. Hänen mukaansa viranomaisroolista on käytetty työnimeä ”strateginen kumppani” ja eräänlaisena esimerkkinä Puolustushallinnon rakennuslaitosta. Se vastaa puolustuskiinteistöjen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. ”MPK:lla olisi viranomaisasema. Sillä olisi viranomaisten oikeudet ja vastuut. Sitä en pysty enempää avaamaan, koska jatkotyössä on pakko määritellä hyvin tarkkaan, mikä asema sillä olisi viranomaisena.” Kolmas tutkittava vaihtoehto on kaikkein radikaalein. Siinä MPK olisi kokonaan tai osittain osa Puolustusvoimia. Se olisi Puolustusvoimien yksikkö. MPK:n työntekijät olisivat Puolustusvoimien palveluksessa. ”MPK:lla olisi Puolustusvoimien resurssit takanaan, mutta vaatiiko se lisäresursseja, niin se on selvitystyön alla. MPK olisi osa Puolustusvoimien toimintaa ja nivelletty tietysti tiukemmin Puolustusvoimien koulutukseen. Esimerkkeinä paikallisjoukkojen koulutus ja virka-apu”, Lehtisalo kertoo.

VALTIONEUVOSTON viime helmikuussa hyväksymässä puolustusselonteossa sanotaan, että tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa ja virka-aputehtävissä. Puolustusministeriö perusteleekin hankettaan sillä, että puolustusselonteossa on määritetty, että MPK:ta kehitetään ”Puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti”. Pohjoismainen malli perustuu kodinturvajoukkoihin. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on kodinturvajoukot, joilla on tärkeä rooli muun muassa paikallispuolustuksessa. Puolustusministeriön suunnitteluyksikön johtaja Antti Lehtisalo, mihin puolustusministeriö viittaa mainitessaan pohjoismaiset toimintaperiaatteet? ”Meillä on erilaisia vaihtoehtoja, kuten Ruotsissa Hemvärnet (Ruotsin kodinturvajoukot) ja niin edelleen. Mutta emme ota mallia mistään tietystä maasta.”

Perustettaisiinko Suomeen kodinturvajoukot? ”Nimellä en lähde spekuloimaan, mutta niitä periaatteita kyllä.” Lehtisalon mukaan puolustusministeri Niinistö päättää selvityksen valmistumisen jälkeen syksyllä, mihin suuntaan MPK:n kehittämistä lähdetään viemään. MPK:N toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen ei halua ottaa kantaa selvityksen tässä vaiheessa työryhmän eri vaihtoehtoihin. ”Maailmalla on paljon erilaisia malleja, miten asioita ratkaistaan”, Laatikainen sanoo. ”Yhdistyksemme hallitus päättää kannanottomme, jos meiltä pyydetään lausunto.”

LAKI vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sanoo, että MPK:n tehtävänä on järjestää sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Lain mukaan sotilaallinen koulutus tarkoittaa Puolustusvoimien aseilla tapahtuvaa koulutusta. Viime kesänä nousi pienimuotoinen kohu siitä, kun Puolustusvoimat lahjoitti MKP:lle 400 rynnäkkökivääriä, jotka muutetaan puoliautomaattisiksi eli itselataaviksi kertatuliaseiksi. Puolustushallinto näyttää tulkitsevan lakia niin, ettei ampuminen ole lain mainitsemaa sotilaallista koulutusta vaan sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Laki myös sanoo, että joukkojen operaatioihin valmentaminen ja taisteluammuntojen järjestäminen kuuluvat yksinomaan Puolustusvoimille.

See eraldi väljatoodud lause ütleb ära kõige olulisema. Kaitseminister on loonud töörühma, kus arutatakse, kas ja kuidas saaks suurendada MPK Ry ehk Riigikaitsekoolitus AS rolli Soome kaitsevõimes. Esimese versiooni kohaselt midagi sisulist ei muutu ja MPK keskendub nagu tänagi riigikaitselise koolituse ja teavituse korraldamisele. Teise versiooni kohaselt tehakse MPKst ametivõimu esindaja, mida iganes see peaks tähendama ja kolmanda versiooni kohaselt saaks MPKst SKJ osa või strateegiline koostööpartner, võrreldav näiteks SKJ kinnisvaraametiga, mis ehitab ja hooldab SKJ garnisone. Riigi huvi on luua suhteliselt kiiresti mobiliseeritavad reservüksused ja hoida nende oskuseid võimalikult kõrgel tasemel võimalikult odavalt, ja rahvuskaart on üks kõige efektiivsemaid meetodeid. Taustadest niipalju, et MPK roll Soome riigikaitses on aasta-aastalt suurenenud, näiteks MPK kaudu tehakse kordusõppustele eelnevaid erialakoolitusi, näiteks X pataljoni reservistid käivad enne pikka pataljoni kordusõppust 1-2 nädalavahetust erialarühmade kaupa erialasel täiendkoolitusel, kus tuletatakse tehnilised oskused meelde, et siis suurel kordusõppusel alustada kohe üksuse formeerimisega ja tegevusega maastikul. Väldib KVMi ehk kaitseväelist mölutamist kordusõppusel. Teiseks, vasakpoolsed hakkavad kindlasti vigisema ja maalima hirmsaid pilte, kuidas parempoolsed löögirühmad rahvuskaardi sildi all kohe korraldavad vasakpoolsete massimõrva või vähemalt tagakiusamise, mis on muidugi suhteliselt loll jutt, kuid ajaloolises perspektiivis ei ole täiesti väljamõeldis. 1920ndatel ja 30ndate alguses oli Soomes juhtumeid, kui Soome KLi ümber koondunud inimesed vasakpoolseid sõna otseses mõttes peksid ja Venemaale küüditasid, ehk inimene viidi riigipiirile ja aeti üle piiri Venemaale. Politsei ja prokuratuur reeglina ei viitsinud neid juhtumeid uurida. Kolmandaks Soome KJ kaader on rahvuskaardile vastu, kuid seda peamiselt sellepärast, et kriisiaastatel miinimumini koondatud kaader on tänaste ülesannetega maksimaalselt koormatud ja ei soovi uusi asju ette võtta. Loogiline, et kohustuste lisamine eeldab ka kaadri juurdepalkamist. Neljandaks, on olemas maakonnakompaniid, suurusjärgus 5000-6000 inimest, mis minu arvates ei ole kunagi päris korralikult tööle läinud, vaid on pidevalt mingi närutamine. Need tuleb ka korralikult käima tõmmata. Lühidalt, see plaan on ilmselt seotud 25000 reservistist koosneva kiirreageeriva struktuuri loomisega, mis vanamoodsa päevade ja nädalate valmisoleku asemel oleks suuteline asuma tegutsema tundidega. Varem on juttu olnud, et osa ajateenijatest oleks osa teenistusest kiirreageerivad ja samuti osa reservistidest sõlmiks mõneks aastaks peale ajateenistus kiirreageerimislepingu, mis on siiani olnud kasutuses peamiselt eriüksustes ja igasugu rahvusvaheliste kohustuste täitsmiseks, a la Nordic Battle Group.

[Kriku]

Soomes on sõjaväelase keskmine palk kaheksandiku võrra väiksem tarkvaraarendajate-süsteemiadministraatorite omast: http://majandus24.postimees.ee/4254659/ ... lase-omast

Meil kui palju?

[Leo]

Soome kaitseväelaste palgaandmed on õiged, sest omad tuttavad saavad samas suurusjärgus palkasid. Ohvitseri keskmine palk 5000 € bruto koos kõikide lisadega on igati loogiline, sest tegemist on vähemalt rakenduskõrgharidusega ja sõna otseses mõttes juhtival kohal oleva inimesega, kes vajadusel peab olema väljas iga ilmaga ka siis, kui tavalised töötajad puhkavad. Ehk siis põhipalk alates 3500€ ja lisad otsa. Teiste kaadrikaitseväelaste põhipalk bruto 4000 on samuti loogiline, sest nende 2500-3000 € suurusele põhipalgale tuleb kuni 1000 € juurde isikliku lisa ja väliõppuste päevarahaga. Samuti ajavad keskmise kõrgemaks välismissioonide päevarahad, mis on 25-82€, Liibanonis näiteks 45€.

Kaadrireameest või isegi kapralit ei ole mina on silmaga Soomes näinud, ehk siis Scoutspataljoni põhimass. Reamehed-kapralid võivad Soomes kuuludarahuvalveüksusesse, ehk tulevad reservist, saavad missioonieelse koolituse, käivad ära ja lähevad tsiviili tagasi. Ajateenijaid koolitama või lihtsamale tehnilisele tööle eriüksusesse värvatute auastmed algavad seersantist, tavaline on vanemseersant ehk ylikersantti (Y=Ü soome keeles). Veeblid tulevad ka vaikselt tagasi, neist taheti vahepeal opistoupseerid teha, kuid see ei olnud eriti hea mõte, sest muu maailm ei saa aru sellistest leitnanti pagunitega veeblitest. Soome veebel, kes on tehnilise ala spets ehk ilma alluva üksuseta, tõlgitakse warrant officer ja riviteenistuses veebel on sergeant major või master sergeant või first sergeant, kui on tegemist näiteks kompaniveebliga.

[Leo]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005380508.html

Nädalavahetuse Hesari tutvustab Patria 120 mm MP Nemo Konteiner prototüüpi, mille idee on saadud oma merejalaväele tuletoetuseks Nemosid ostnud araablastelt. Konteinerit saab vajaduse transportida kõikide sõidukitega, millele see peale mahub, näiteks meresõiduk peaks olema vähemalt 20-meetrine. Konteiner sisaldab 1700 kg kaaluva relvatorni ja 3 töökohta (laskur+2 laadijat) ning 104 miini, mille laskekaugus on 300 - 10000 km. Lingi taga on ka 1 minuti pikkune video, kus näidatakse süsteemi tööd konteineri sees. Peamise kliendina nähakse siis oma merejalaväelastele tuletoetust soovivaid riike, ise lisaksin siia ka need riigid, kes soovivad tähtsaid objekte või piirkondi kaudtulega kaitsta, sest selle konteineri saab tiksuma panna põhimõtteliselt igale poole ja siis kuni 10 km peale miine lennutada.

[Leo]

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005382654.html
Tänane HeSari lk A12-13 on üle 2 lehekülje artikkel, kuida 2000. a Berettale müüdud Sakol jälle hästi läheb, 98% toodangust eksporditakse, peamiselt USAsse, kus tehase Tikka T3 Taci uus mudel Tikka T3x TAC A1 on nii populaarne, et seda valmistati juba esimesel aastal 15000 relva ja kui soomlane ise seda soovib osta, siis tuleb arvestada paarikuuse ooteajaga. Sako suutis enne Berettale müümist müüa 30000 relva aastas, tänaseks on aastatoodang tõusnud 100000 relvani. Beretta kaudu on tulnud investeeringud ja turunduskanalid. Sako palgal ojn 300 inimest ja seda peetakse Euroopa suurimaks poltlukuga jahi- ja täpsuspüsside valmistajaks, uue teemana on Sako uuesti hakanud padruneid valmistama, kuid see on veel väikesemahuline, päevas laetakse 60000 padrunit.

[ruger]

Soomlaste liikursuurtükkide valikust ja arengutest kuni K9 Thunderini
http://www.reservilainen.fi/uutiset/k9_ ... Bw.twitter

[Leo]

Sama artikkel, mis ilmus septembri alguses ajalehes Reserviläinen. Lühendatud kokkuvõte eesti keeles on 7.9.17 postituses.

[ruger]

Soome reservväelased valmistuvad looma reservpolitseiüksuseid
https://www.reservilaisliitto.fi/uutish ... lI.twitter

[ruger]

Soome tsiviilkaitsesüsteemist veidi NATO pilgu läbi
https://twitter.com/NATO/status/914885941415809025

[Leo]

Tsiviilkaitse jutu alla tuli ka kohe kiiresti Kremli trollide röökimist. Tõde on see, et Soomes on tsiviilkaitsega süstemaatiliselt tegeldud aastakümneid ja sellepärast ongi selline süsteem üles ehitatud, et vahet pole, kas loodusõnnetus või sõjaline rünnak, suurte linnade inimestel on palju kohti, kuhu varju minna.

[Leo]

Kolmapäevane HeSari lk A8 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005393678.html

Hornetin seuraajaehdokkaita Suomeen vuonna 2019 – nyt etsitään uusia ohjuksia
Puolustusvoimat pyytää tietoja uuden hävittäjän mahdollisilta asetoimittajilta.

PUOLUSTUSVOIMAT on lähettänyt Hornet-hävittäjien seuraajan eli HX-hankkeen aseita ja varusteita koskevat tietopyynnöt. Tietopyynnöt on lähetetty seitsemään maahan eli Britannian, Israelin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen hallituksille. Hallitukset välittävät ne eteenpäin suomalaisten valitsemille yrityksille. Tietopyyntöjen tarkoituksena on selvittää, mitä asejärjestelmiä ja varusteita on tarjolla vuodesta 2025 alkaen, kun uusia hävittäjiä aletaan ottaa käyttöön. Puolustusvoimien käyttämässä militaarislangissa kyseessä ovat kilpailussa mukana oleville hävittäjille tarjolla olevat ”kyvykkyydet” ja ”suorituskyvyt”.

PUOLUSTUSVOIMIEN logistiikkalaitos on asettanut vastauksien takarajaksi tämän vuoden lopun. ”Se on hyvin nopea kierros. Olemme keskustelleet toimittajakandidaattien kanssa, ja he osaavat odottaa tätä ja ovat jo valmistautuneet”, sanoo insinööriprikaatikenraali Kari Renko Logistiikkalaitokselta. Tulevan hävittäjän aseet ja varusteet ostetaan yhtä aikaa lentokoneiden kanssa, mutta niistä tehdään erillinen sopimus. Aseiden ja varusteiden osuus koko hävittäjäkaupan 7–10 miljardin euron kokonaishinnasta on noin kymmenen prosenttia eli 700–1 000 miljoonaa euroa. Logistiikkalaitos haluaa tässä vaiheessa selvittää, mikä on tarjolla olevien asetyyppien käyttövalmius eri konevaihtoehdoissa silloin, kun Suomi ostaa uudet hävittäjät. Kyse on suoraviivaisesta materiaalihankinnasta. ”Emme lähde sille tielle, että ryhdymme kehittämään koneen ja aseen yhteensovittamista. Ostamme ohjuksia, niiden dokumentaatiota, kuljetuslaatikoita, koulutusta ja niin edelleen.”

ON MAHDOLLISTA, että Ilmavoimien tulevassa hävittäjässä käytetään myös samaa aseistusta kuin nyky-Horneteissa. Eräisiin hävittäjäkandidaatteihin käyvät samat Amraam- ja Sidewinder-ohjukset kuin nyky-Horneteihin ja ne kykenevät pudottamaan Suomen Horneteihin ostamia Jdam-pommeja. Lisäksi esimerkiksi Hornetien pääohjusta Amraamia käytetään myös Suomen uudessa Nasams-ilmatorjuntajärjestelmässä. Mikä merkitys on aseistuksen yhteensopivuudella taaksepäin Hornetin kanssa? ”Pitää tapauskohtaisesti katsoa, mikä on järkevää. Jos koko hankinnan hinnasta aseiden osuus on kymmenen prosenttia, niin onko se tekijä, joka ratkaisee hankinnan vai ratkaiseeko kokonaissuorituskyky?” Renko pohtii. ”Ne ovat mukana kokonaisharkinnassa, mutta eivät määräänsä suuremmalla painoarvolla.”

HORNETIN seuraajahankintaa hoitava Logistiikkalaitos ei kerro julkisuuteen, mille yrityksille aseita koskevat tietopyynnöt on lähetetty. ”Emme halua antaa vinkkejä kilpailutilanteesta”, Renko selittää. Logistiikkalaitos on lähettänyt tietopyynnön myös Israelin hallitukselle. Suomen ja Israelin asekauppaa on arvosteltu vuosien mittaan julkisuudessa. ”Jos siihen liittyy jotain argumentteja, niin puolustusministeriön kautta meille tulee ohjausta ja toimimme tietysti sen mukaan. Se ei ole meidän harkintaa tässä vaiheessa.”

HORNETIN seuraajaehdokkaita nähdään Suomessa vuodesta 2019 alkaen. Puolustusvoimat aikoo aloittaa tuolloin HX-hankkeessa mukana olevien hävittäjävaihtoehtojen testaukset. Tarkoitus on testata, miten koneet pärjäävät Suomen kylmissä, jäätävissä ja liukkaissa oloissa. ”Ei ole kyse niinkään sotilaallisen suorituskyvyn arvioinnista. Lähtökohtaisesti haluaisimme, että kaikki käyvät Suomessa nimenomaan olosuhdetestissä.”

Hornetin seuraajakisassa mukana viisi hävittäjää. Hornetin seuraajaksi on tarjolla viisi hävittäjätyyppiä: Eurofighter Typhoon, Rafale, Saab Gripen E, F/A-18 Super Hornet ja F-35. Hävittäjiä ja sen aseita koskevat varsinaiset tarjouspyynnöt lähetetään valmistajille ensi vuoden keväällä. Suomi tekee ostopäätöksen ja solmii hankintasopimukset keväällä 2021.

Lühike kokkuvõte. SKJ Logistikaosakond on saatnud seitsmesse riiki (GB, Prantsusmaa, Rootsi, Saksa, USA, Norra ja Iisrael) infopäringu saadaolevate lennukite ja nende relvasüsteemide kohta, vastuseid oodatakse käesoleva aasta lõpuks ja kõikide vastajatega on ka juba varem sel teemal räägitud, nii et küsimused ei tule kellelegi üllatusena. Norrast ja Iisraelist ei ole plaanis lennukeid osta, kuid need riigid on uue rakettrelvastuse asjatundjad. Uute hävitajate hanke hinnast vähemalt 10% ehk 700 milj kuni 1 miljard € kasutatakse uute relvade ostmiseks. Samuti on oluline, kas hetkel olemasolevat relvastust on võimalik uutel lennukitel kasutada.