Soome kaitsevõime

[Tinker]

Soomlased harjutavad ca 9000 mehe osalusel toimuvatel õppustel Helsinki piirkonna kaitsmist
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/finn ... ki/9949783

Eesti keeles ka: https://maailm.postimees.ee/4324855/soo ... -kaitsmist

[Kapten Trumm]

https://www.youtube.com/watch?v=2crAx8kibis

Soomekeelne ülevaade soomlaste "vastast kujundavast" maaväedoktriinist.
Eile nägin seda netis ka inglisekeelse tõlgega, enam ei leia.

Lühike kokkuvõte: senine lahendus, kus küllalt suurte jõududega hoiti mingit kindlat maa-ala on tänapäeval haavatav tiibmanöövritele ning raskerelvade tulele ning tingib suuri kaotusi.
Selllist positsioonilist kaitset asendab liikuvam, väiksemate üksuste varitsuse-tüüpi tegevus, kus vastast nokitakse vähehaaval, kuniks ta seisma jääb.
Kuna selline tegevus eeldab ründeüksuste väiksuse tõttu head koordineerimist, on selle eelduseks toimiv drooniluure ja elektroonised lahingjuhtimise süsteemid.
Ehk armee oli enne suur, kuid oleks kandnud ka suuri kaotusi, sest vähe liikuvaid või paigal seisvaid (kaites) üksusi oleks tabanud korralik vastase tümitamine, sest vastane määrab need asukohad lihtsasti kindlaks ja koondab sinna oma jõu.

Kui leiate inglisekeelse, pange üles.

[nimetu]

Kui klikkad valikuribal CC, siis näed ka ingliskeelseid subtiitreid.

[mb]

Põhjamaad teevad vormi ühishanke http://www.err.ee/645894/pohjamaade-kai ... vormihanke

[Kapten Trumm]

https://www.youtube.com/watch?v=Ql4Zz5Dx-Ug

Video soomlaste hiljutisest õhuväeõppusest. Mitmel pool vilksatab vihjeid vahepeal vaikselt ilmunud relvastuse kohta. JHMCS, Sidewinderiga relvastatud Hawkid, JDAM pommid, JASSM tiibraketid, LANTIRN sihtimiskonteinerid jne. Huvitav nope on ka paar korda Horneti tiiva alusel kanduril olev AIM-9/AIM-120 topeltpüloon, ehk siis soomlased panevad rakette pardale niipalju kui saab.
Operatsioonid maanteedelt ilmselt siin märkimist enam ei vaja.

Päris tõsine pakett ühesõnaga.

[Tundmatu sõdur nr. 4]

Kah huvitav teada:
http://www.delfi.ee/news/paevauudised/v ... d=80498598

..kohaliku vasakliidu esindaja möla artikli lõpus on puändiks

[Kriku]

Põlissoomlane Laura Huhtasaari võtaks lisaks TP-UTVA-le ühendust Euroopa Liiduga. Ta rõhutas, et „Soome ei anna oma territooriumi sõjategevuseks kasutada kellelegi”.

See väärib ka tähelepanu liitlaste lennuväe seisukohalt.

[nimetu]

See väärib tähelepanu Soome enda seisukohast. Kui üks selline idioot üritaks midagi sellist ka mingiks seaduseks vormistada, siis oleks Soome enda abivajamise korral kirujaid seitsme virna jagu. Sellised ütlused on äärmiselt lühinägelikud nii solidaarsuse kui ka laiema poliitika poolest.

[mäger]

Nägin veidi debatti ise ka. See vasakliidu tädi pidas üldse debatis olulisimaks teemaks armastust, kuna seda on liiga vähe

EDIT: kirjavead

[Leo]

See presidendikandidaatide vestlusring oli suhteliselt mõtetu jauramine peamiselt sellepärast, et u 80% soomlastest eelistab näha Niinistö tagasivalimist ja hääletab teda. Roheliste kandidaat kõigub 10 % piirimail ja teised jagavad ülejäänud 10%, ehk põhimees, kes nagunii tagasi valitakse, v.a mingi väga eriline juhuslik müstline lollus enne valimisi. Teised on lihtsalt statistid, rohkem sellepärast kandideerivad, et isiklikku tuntust parandada. Soomlased ei ole veel valmis valima vasakpoolset rohelist liberaalset homot presidendiks, kellel on Lõuna-Ameerikast toodud mees. Ainuke kandidaat, kes reaalselt mõtleb Soome kaitsevõime teemadel ja julges selle välja öelda, on rootsikeelsete partei mees. Ohvitseride ja reservistide liidu küsitluses oli enamik NATO poolt, peamiselt sellepärast, et teavad liiga hästi, et ilma NATOta oleks Venemaa vastu pupu. EU on sõjaliselt null ja häda korral aidataks peamiselt sellega, et saadetakse venelastele noote ja sõjapiirkonda esmaabi ning võetaks põgenikke vastu kui Putin ära ei keela. Osad Soome parteid ja inimesed on lihtsalt utopistid, kes püüavad ette kujutada, et kui Venemaa ja NATO vahel andmiseks peaks minema, siis õnnestuks Soomel kuidagi kõrvale jääda. Isegi kõige leebemal juhul püüaks Vene üle võtta Soome sadamaid ja lennuväljasid, mis tähendab tõsist madinad nende strateegiliste objektide pärast. Vasakpoolsed on nii kirju seltskond, et nende hulgas on nii vanasid rubladepaki toel aastakümneid mõnusalt vegeteerinud staliniste kui ka nooremaid kasulikke idioote, kes on lihtsalt liigsest sotsiaalteaduste tuupimisest segi läinud. Nende ajupeeretus (soome keeles "aivopieru" on siis, kui inimene tõsise näoga eriti lolli juttu ajab) oli ka see, et ajateenistus kui ahistav igand tuleb ära lõpetada ja minna üle kutselisele armeele suurusjärgus 15000 inimest, mis on sõjaliselt muidugi mõtetus.

[Leo]

Tänane Hesari lk A20, netis olev lugu on tegelikult palju pikem ja põhjalikum.

Armeija tilasi kotimaisia panssaroituja Misuja testikäyttöön – ”Ratkaisevan tärkeä kynnys on ylitetty”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005490686.html

Valmistajan mukaan neljän kappaleen kokeiluerä on ratkaiseva uudenlaisen miinasuojatun maastoajoneuvon jatkokehittämiselle.

PUOLUSTUSVOIMAT tilaa kokeilukäyttöä varten uudenlaisia suomalaisia miina-, sirpale- ja luotisuojattuja Misu-maastoajoneuvoja. Tilaus sisältää neljä PMPV 6x6 -ajoneuvoa. Oston veroton kokonaisarvo on neljä miljoonaa euroa. Puolustusministeriön hankintapäätöksestä ilmenee, että tilaus sisältää yhden esisarja-ajoneuvon, kolme sarja-ajoneuvoa, käyttö- ja huoltokoulutuksen, dokumentaation sekä kahden vuoden kulutusvaraosat. Hankintapäätöksessä kerrotaan myös, että keskeinen peruste nimenomaan kotimaisten Misujen hankintaan ja testaamiseen on huoltovarmuus poikkeusolojen aikana. PMPV tulee englanninkielisistä sanoista ”protected multipurpose vehicle” eli suojattu monikäyttöajoneuvo. Suomenkielinen lyhenne Misu tulee sanasta ”miinasuojattu”. Misun rakentaja on kotimainen suunnittelu- ja insinööritoimisto Protolab. Ajoneuvon kehitystyö alkoi jo vuonna 2009. Tarkoituksena oli kehittää yksinkertainen mutta monikäyttöinen ja vahvasti panssaroitu maastoajoneuvo, joka perustuisi perinteiseen teknologiaan. Näin se olisi myös helpommin korjattavissa kenttäolosuhteissa. Misun ensimmäisellä prototyypillä on ajettu yli 18 000 kilometriä. HS kävi koeajamassa Misun ensimmäisen prototyypin marraskuussa 2015. PROTOLAB on tällä viikolla saanut valmiiksi prototyypistä edelleen kehitetyn sarjatuotantoprototyypin. ”Uusi on vielä täysin ajamaton. Se käynnistetään ensimmäisen kerran tänään [torstaina] tai huomenna”, kertoo Protolabin hallituksen puheenjohtaja Jukka Kemppainen. Sarjatuotantoprototyypissä on kaikki ne piirteet, jotka tulevat olemaan myös lopullisessa sarjatuotantoajoneuvossa. Se muistuttaa hyvin pitkälti mitoiltaan ja perusominaisuuksiltaan ensimmäistä prototyyppiä. Muutoksia on tullut lähinnä sisustukseen liittyviin asioihin kuten äänieristykseen, verhoiluun, kamerajärjestelmään sekä esimerkiksi takaseinän asentoon.

PROTOLABIN tuotekehitystilat ovat Vantaalla. Sarjatuotantoon tulevat Misut on tarkoitus rakentaa Akaassa. Kemppaisen mukaan Puolustusvoimien tilaus on yhtiölle erittäin tärkeä. Sen jälkeen Misua on helpompi tarjota myös ulkomaille. ”Ratkaisevan tärkeä kynnys on ylitetty. Jos Puolustusvoimat olisi jättänyt ne kokonaan hankkimatta, en tiedä, mitä olisi tehty seuraavaksi.” Puolustusvoimat tekee Misuille kenttätestejä vuosina 2018–2020. Protolab osallistuu testien tekemiseen. Tiedossa on muun muassa räjäytystestejä.

PUOLUSTUSVOIMILLA ei ole Misun tyyppistä suojattua ajoneuvoa ennestään, vaikka Misu tietyllä tavalla vastaa mittasuhteiltaan perinteistä Pasi-ajoneuvoa. ”Tässä on ominaisuuksia, kuten suojausrakenteita, jotka ovat tietyllä tavalla uusia. Ajoneuvon konfiguraatio mahdollistaa muunneltavuuden ohjaamon jälkeiselle osalle”, sanoo everstiluutnantti Juhana Skyttä Maavoimien esikunnasta. Skytän mukaan Puolustusvoimat hakeekin ennen kaikkea monikäyttöisiä ajoneuvoperheitä. ”Tämä ei ole sellainen ajoneuvo, joka korvaisi jotain meillä käytössä olevaa kalustoa, joka on tehty puhtaasti taistelutehtäviin.” Skyttä sanoo, että havaitsemiseen ja tiedusteluun liittyvä teknologia on kehittynyt niin paljon, että joukkojen suojan merkitys tulee lisääntymään. ”Joukot tarvitsevat sirpale- ja miinasuojaa sekä suojaa suora-ammuntatulelta.”

Fakta
Misu on panssaroitu monikäyttöajoneuvo

6,7 litran kuusisylinterinen Cummins-rivimoottori
teho 285 hevosvoimaa
huippunopeus 110 kilometriä tunnissa
massa 14 tonnia
ajoneuvossa on kuusi vetävää pyörää
kyytiin mahtuu kymmenkunta sotilasta tai kymmenen tonnia tavaraa

Soome KJ tellis 4 milj € 4 MiSu soomusveokit kaheaastasteks testideks, 1 auto on 2015 a kasutusel olnud prototüüp, millega on läbi sõidetud 18000 km, ja 3 täiesti uued seeriatoodanguversioonid. Armee esindaja räägib, et neile on vaja kildude ja juhuslike kuulide eest kaitstud kodumaist veokit, mis kasutaks võimalikult palju tavaliste veokite osasid, sest see tagab ka hoolduskindluse kriisiolukorras. Mis otsustatakse, selgub siis 2 a pärast, kuid on päris tõenäoline, et neid ostetakse, just sellepärast, et on suhteliselt odav klassikalise APCga võrreldes, hind pidavat poole miljoni kanti jääma ja selle masina baasil on võimalik hulgaliselt erineva sisustusega veokeid ehitada. Mõned pildid ka juurde.

[Leo]

Tänases HeSaris lk A8-10 on üle 3 lk ulatuv pikk artikkel Soome elektroonilise luure olevikust ja tulevikust https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005492284.html
Kahjuks on artikkel loetav ainult tellijatele ja ma ei saa seda siia kopeerida. Küll on seal kirjas, mida Tikkakoskel tehakse ja kui plaanid teostuvad, saavad nad õiguse lugeda kogu Soomet läbivat e-postindust. Artikkel põhineb salajastel dokumentidel ja juba hommikul hakkas president sel teemal urisema ja KeskKripo uurima, kus kohast need dokumendid saadi? Ise ei leidnud küll artiklis midagi Soome julgeolekut kahjustavat. HeSari toimetuse juhataja argumentatsioon on avalik https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005492988.html

Miksi Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Viestikoekeskuksesta ja käytti salaisia asiakirjoja?
Lukijoiden pitää saada riittävää ja totuudenmukaista tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kirjoittaa HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen.

HELSINGIN SANOMAT julkaisi lauantaina laajan artikkelin, jossa kerrottiin Puolustusvoimien sotilastiedustelusta ja signaalitiedustelua tekevän Viestikoekeskuksen toiminnasta. Artikkeli perustui osittain HS:n saamiin, noin kymmenen vuotta vanhoihin salaisiin asiakirjoihin. Artikkelissa kerrottiin Viestikoekeskuksen toiminnan olevan melko laajaa ja etenkin Venäjän asevoimien liikkeitä seurataan tarkasti. Viestikoekeskuksen tuottaman tiedon tärkein hyödyntäjä on tasavallan presidentti, muu valtiojohto ja puolustusvoimien ylin johto.

Parhaillaan käsittelyssä olevat tiedustelulait antaisivat Viestikoekeskukselle selkeästi nykyistä laajemmat toimivaltuudet. Yksikkö voisi suodattaa ja seurata oikeuden päätöksellä valtionrajat ylittävää internet-liikennettä. Myös muita suomalaisten yksityisyyttä kaventavia oikeuksia olisi luvassa. Tiedustelulait on määrä säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, eli kyse on selkeästi perusoikeuksiin puuttumisesta. Artikkelin julkaisemisen jälkeen lauantaina päivällä tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähetti tiedotteen, jonka mukaan salaisten asiakirjojen vuotamisesta HS:lle on aloitettu rikostutkinta. Helsingin Sanomien käsityksen mukaan lehti tai sen toimittajat eivät ole rikostutkinnan kohteena.

MIKSI Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin Viestikoekeskuksesta ja käytti salaisia asiakirjoja? Median tärkein tehtävä on seurata ja valvoa viranomaisten toimintaa. HS on vastuussa lukijoilleen, joiden pitää saada riittävää ja totuudenmukaista tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Viestikoekeskukselle ollaan uudessa tiedustelulaissa antamassa merkittäviä uusia valtuuksia. Laajoihin valtuuksiin nähden kansalaiset ja kansanedustajat tietävät laitoksesta hyvin vähän. Puolustusvoimat on pyrkinyt salaamaan kaiken tiedon. Ulkopuolisilla ei ole ennen tätä ollut juurikaan mahdollisuutta arvioida, miten toiminta on järjestetty. Viestikoekeskuksen toiminta vaikuttaa järkevältä ja eikä näytä sisältävän epäkohtia. Kaikki Viestikoekeskukseen liittyvät asiakirjat ovat järjestelmällisesti salaisia. Jos aiheesta haluaa kertoa jotain muuta kuin viranomaisten itsensä antamaa tietoa, pitää käyttää salaisia asiakirjoja.

Asiakirjan leimaaminen salaiseksi on samanlainen viranomaisen päätös kuin vaikka toimentulotuen myöntäminen. Sitä pitää ja saa arvioida kriittisesti. Asiakirjojen salaisuutta pohtiessa onkin hyvä miettiä, onko näin tiukka salaisuus enää jatkossa perusteltua? Viestikoekeskuksen toiminta vaikuttaa järkevältä ja eikä näytä sisältävän epäkohtia, mutta ennen tätä siitä on ollut vain viranomaisten sana. Kun kotimaisille tiedusteluviranomaisille ollaan antamassa laajempia valtuuksia, median pitää seurata niiden toimintaa entistä tarkemmin. Tiedustelutoiminnan arviointi ja valvonta on salaisuuden verhon takia vaikeampaa, mutta salaisuus ei saa estää sitä. Jonkin toiminnan salaisuus ei itsessään myöskään saa olla este sille, etteivätkö kansalaiset ja media voisi asiasta kirjoittaa ja keskustella. Viranomaiset ovat vastuussa toiminnastaan kansalaisille.

HELSINGIN SANOMAT pyrki asiaa käsitellessään olemaan tasapainoinen ja vastuullinen. Kaikkea HS:n saamaa tietoa ei ole julkistettu, eikä julkisteta. Salaisia asiakirjoja on myös suojattu kuten niitä on syytä suojata. Presidentti Niinistö ja osa muista kommentoijista ovat sanoneet, että asiakirjojen paljastuminen voi olla Suomen turvallisuuden kannalta kriittistä. Esimerkiksi niin, että julkaisemalla asiakirjoja HS antaa ulkovalloille tietoa viestikoelaitoksen toiminnasta. Asian voi kääntää myös toisin päin: Tietävätkö ulkovaltojen tiedustelupalvelut viestikoelaitoksesta jo nyt paljon enemmän kuin Suomen kansalaiset? Pitäisikö suomalaisten tietää vähintään saman verran? Kaikkien, myös Helsingin Sanomien etu on toimiva, lakia noudattava tiedustelu. Asiakirjojen ja artikkelin julkaisemisen tärkein tarkoitus oli tuoda Viestikoelaitos julkisen keskustelun piiriin. Julkisuus voi tuntua aluksi kiusalliselta, mutta se yleensä tekee viranomaisten toiminnasta parempaa ja tehokkaampaa.

Selgituses kirjutatakse, et kogu info elektroonilise luure asutuse kohta on salajane ja seega on sellest kirjutades vaja valikuliselt infot avalikustada, et soomlased teaksid, mis nende riigis sünnib ja mida nende turvalisuse nimel tehakse.

[Tinker]

Soome politsei otsis eile õhtul läbi ajalehe Helsingin Sanomat ajakirjaniku Laura Halmineni kodu. Halminen on üks Helsingin Sanomate laupäeval ilmunud Soome kaitseväe signaalluurekeskusest – Viestikoekeskusest – rääkinud artikli autoritest.

http://www.delfi.ee/news/paevauudised/v ... d=80519236

EDIT: Vabandust, minu viga tõesti.

[Kriku]

Seda arutatakse juba pikalt siin teemas: http://www.militaar.net/phpBB2/viewtopi ... 14#p531714

[Kapten Trumm]

Väga huvitav, MISU külge on tekkinud ka propellerid vees sõitmiseks, järelikult planeeritakse seda ka ujuvana (pole olnu seniste MRAP-ide teema).
Kui siin viimati seda lahati, siis propellereid veel polnud. Propellerid on analoogsed vanematel pasidel kasutatavatega (hüdromootoritega käitatavad).

Poole milline hinnasilt on täna umbes sama, millega teeks ka Pasi valmis, kui selle kaitseomadused on paremad, siis on küll mõttel jumet.