Sellest uute jalaväemiinide teemast kirjutab ka tänane leht. Ma ise arvan, et peamine põhjus, miks Halonen ja tema käsilased nii aktiivselt Soome KJ miinivarudest (suurusjärk 1 milj laengut) loobuma suunasid, oli expresidendi soov saada jalg ukse vahele kusagile ÜRO kõrgele kohale, kus see oleks siis argumendina toiminud. Samuti oleks ta oma abilised sinna järele aidanud, sest käsi peseb kätt.
Nädalavahetuse Hesaris oli pikk üle 1 lk artikkel, et Soome paneb 4 Hamina-klassi laevale peale Rootsi päritolu Torpedo 47 laevade kapitaalremondi käigus aastatel 2018-21.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005521968.html
Suomi varautuu Venäjän sukellusveneuhkaan aseilla, joita ei ole ollut Suomessa käytössä vuosikymmeniin
Merivoimissa uskotaan, että Venäjä lisää sukellusveneiden määrää Itämerellä.
MERIVOIMAT on hankkimassa iskukykyisimpiin taistelualuksiinsa eli Hamina-luokan ohjusveneisiin ja tuleviin Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetteihin nykyistä selvästi tehokkaammat välineet sukellusveneiden havaitsemiseen ja torjuntaan. Vedenalaista taistelukykyä parannetaan, vaikka sukellusveneiden lukumäärä Itämerellä on vähentynyt huomattavasti verrattuna kylmän sodan aikaan. Esimerkiksi Venäjän Itämeren laivastossa on nyt operatiivisessa käytössä vain kaksi sukellusvenettä. Puolustusvoimat onkin varautumassa siihen, että Venäjä lisää tulevaisuudessa sukellusveneidensä lukumäärää Itämerellä. ”Niitä on vähän tänään, mutta Venäjä rakentaa merkittävällä tavalla konventionaalisia sukellusveneitä. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, ja Venäjän voimapolitiikka huomioiden, uskon niitä tulevan tänne enemmän”, sanoo kommodori Veli-Petteri Valkamo Merivoimien esikunnasta.
SUOMEN merivoimien alusrakenteessa tapahtuu merkittävä muutos 2020-luvulla. Nykyisistä kolmesta taistelualusluokasta saapuu käyttöikänsä päähän kaksi: neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa. Vanhoista taistelualuksista jää jäljelle vain neljä Hamina-luokan ohjusvenettä, jotka peruskorjataan vuosina 2018–2021. Poistuvat alukset korvataan neljällä uudella sotalaivalla eli uudella Pohjanmaa-luokalla.
MERIVOIMIEN suurimmat puutteet koskevat tällä hetkellä vedenalaista sodankäyntiä: nykyisillä taistelualuksilla ei ole sukellusveneiden tuhoamisen kannalta tehokkainta asejärjestelmää eli torpedoja. Lisäksi alusten vedenalaisissa havaintojärjestelmissä on puutteita. Itämeri on myös ympäristönä yksi maailman vaikeimmista. Torpedot eivät ole Suomessa mikään uusi ase, vaikka niitä ei ole ollut käytössä vuosikymmeniin. Esimerkiksi Helsingin edustalla Isosaaressa on yhä vanhan torpedokoeaseman rauniot. Vielä 1960-luvulla Puolustusvoimat alkoi kehittää omaa kotimaista sähkötorpedoa. Sitä ei saatu kuitenkaan vuosienkaan kokeilujen jälkeen toimimaan, joten sen kehittäminen lopetettiin 1970-luvulla.
SUOMALAISET taistelualukset pystyvät nyt torjumaan sukellusveneitä alusluokasta riippuen vain joko syvyyspommeilla, syvyysraketinheittimillä tai syvyysammuksenheittimillä. Lisäksi sukellusveneiden havaitsemisen kannalta tärkeitä syvyytettäviä kaikumittaimia on vain neljällä Rauma-luokan ohjusveneellä. Syvyytettävien kaikumittainten puute tuli karvaasti esille keväällä 2015, kun Merivoimien kiinteä hydrofonikenttä havaitsi Helsingin edustalla tuntemattoman vedenalaisen kohteen. Hydrofoni on veden alla toimiva mikrofoni. Kohteen etsintään osallistuivat vartiolaiva Turva sekä Merivoimien ohjusvene Hanko ja miinalaiva Uusimaa. Turvassa on viistokaikuluotain ja Uusimaassa kiinteä runkoon asennettu kaikumittain, mutta syvyytettävät kaikumittaimet puuttuivat. Tuntematon kohde katosi, kun veteen heitettiin käsisyvyyspommeja.
JOULUKUUSSA puolustusministeriö tiedotti, että peruskorjaukseen meneviin Hamina-luokan neljään ohjusveneeseen on päätetty ostaa torpedojärjestelmä Ruotsista. Suomi ottaa torpedojärjestelmän suhteen riskin, sillä puolustusvälinevalmistaja Saabin valmistama torpedomalli on niin uusi, että sen kehitystyö on vielä kesken. Toimituksetkin tapahtuvat vasta vuosina 2023–2025. Ruotsin merivoimat hankkii itselleen samanlaiset torpedot, jotka asennetaan ruotsalaisiin sukellusveneisiin ja Visby-luokan korvetteihin. Yhteinen torpedohankinta onkin näkyvä esimerkki Suomen ja Ruotsin tiivistyvästä puolustusyhteistyöstä. Suomi saa alkuvaiheessa Ruotsilta lainaan vanhemman mallin torpedoja, joita voidaan käyttää koulutuksessa ja operatiivisessa käytössä. Ne vaihdetaan sitten myöhemmin uuteen malliin. ”Edessä on paljon töitä. Tavoite on, että Hamina-luokan operatiivinen valmius saavutettaisiin vuonna 2021. Toki saamme aika paljon tukea ja apua Ruotsista muun muassa sukellusveneentorjuntakoulutuksen osalta”, Valkamo sanoo. Ensimmäisenä torpedojärjestelmä asennetaan ohjusvene Tornioon. Se on käytössä jo ensi vuoden syksynä. Hamina-luokan alusten sukellusveneiden torjuntakyky kasvaa peruskorjauksen jälkeen muutenkin, koska niihin on tarkoitus asentaa myös syvyytettävät kaikumittaimet. Niitä ei osteta kuitenkaan uusina, vaan ne otetaan ensi vuosikymmenen alkupuolella käytöstä poistuvista Rauma-luokan ohjusveneistä.
SUKELLUSVENEIDEN torjunnan kannalta tärkein alusluokka tulee olemaan uusi Pohjanmaa-luokka eli Laivue 2020. Neljä Suomen oloissa isoa alusta rakennetaan vuosina 2019–2024. Pohjanmaa-luokan monitoimialuksiin on tarkoitus sijoittaa torpedojen lisäksi kiinteästi runkoon asennettavat kaikumittaimet ja syvyytettävät kaikumittaimet. Mahdollisuuksien mukaan aluksiin tulisi myös sukellusveneiden havaitsemista helpottavat hinattavat hydrofonikaapelit. Lopulliset ratkaisut tehdään sitten, kun alusten taistelujärjestelmän toimittajasta päätetään. Päätös on luvassa kesään mennessä.
Suomen ostama Torpedo 47 on tarkoitettu sukellusveneiden tuhoamiseen
Valmistaja on ruotsalainen puolustusvälineyhtiö Saab.
Pituus 2,85 metriä, halkaisija 0,4 metriä.
Paino noin 340 kiloa.
Huippunopeus yli 40 solmua.
Kantomatka yli 20 kilometriä.
Litiumakulla toimiva vesisuihkupropulsio.
Lankaohjaus.
Tegemist on siis 2,85 m pika ja 40 cm läbimõõduga torpeedoga, mis kaalub 340 kg ja suudab vee alla akutoitel läbida kuni 20 km. Torpeedot juhitakse kaabli kaudu. Soome valmistub selleks, et Venemaa lisab oma allveelaevade hulka Soome lähivetes. Torpeedosid hakkavad kandma nii Hamina-klass kui alles ehitatavad 4 uut laeva. Esialgu laenatakse Rootsist vanemaid torpeedosid, sest õiged saavad valmis alles aastatel 2023-25. Laevadele lisatakse ka järelveetavad kajaloodid, mida praegu kasutab ainult Rauma-klass, sest 2015 a merepõhjast tundmatut objekti otsides jäädi hätta ja allveelaeva ei leitudki, laevakere külge fikseeritud kajalood ei ole nii täpne kui järeleveetav. Torpeedode hinnast ei leidnud ma kriipsugi, lisan siia ka Hamina-klassi ning SAABi kodukalt võetud torpeedo fotod.