www.militaar.net

Militaarteemad minevikust kaasaega
Tänane kuupäev 22 Mai, 2019 16:24

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]




Tee uus teema Vasta teemale  [ 1529 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 98, 99, 100, 101, 102
Autor Sõnum
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 28 Mär, 2019 19:50 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 6625
Soome miini tegevusraadius. Tundub vägagi tegija olema.
Pilt
https://twitter.com/akihheikkinen/statu ... 0405460995

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 29 Mär, 2019 10:04 
Eemal
Liige

Liitunud: 10 Okt, 2014 10:23
Postitusi: 618
Kriku kirjutas:
mine = kaevandus on kõige parem :)

Palun jah rohkem guuglitõlget mitte postitada.
Masintõlge on tõesti vigadega, aga ... inglise keele kaudu pole väga vigagi. Näide Leo toodud artiklitest:
"Saab lupaa Gripen-linjaa Suomeen, Suomen vaatimuksena on oma huoltokyky
Puolustuskonserni Saabin mukaan ­Gripen-alustaa on helppo päivittää ja ­siihen voi integroida minkä tahansa aseen."
"Saab promises Gripen line to Finland, Finland has its own maintenance capability
According to Saab, the Gripen platform is easy to upgrade and can be integrated with any weapon."
Ülaltoodud kahes lauses on vaid üks oluline viga. Inglise keelne tekst annab mõista, et Soomel on oma hooldusvõime Saabile juba olemas, kuid tegelikkuses soomekeelses variandis on see esitatud soomlaste nõudena, et taoline hooldusvõime peab loodama Soome (juhul kui kaubaks läheb).


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 29 Mär, 2019 12:58 
Eemal
Liige

Liitunud: 04 Aug, 2010 13:33
Postitusi: 1470
Patria ehk Soome riikliku kaitsetööstuse kõige suurem ärisektor on juba aastaid lennukiehitus, mille sisuks on ju väga laiapindne alltöövõtt Airbusil, Embraerile ja Saabile. :roll:

Odavad metallitööd (soomukid) on viidud Poola ja kõrgema lisandväärtusega tegevused nagu lennukiehitus toimub Soomes.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 29 Mär, 2019 14:26 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 1990
Asukoht: Tallinn
Lihtsamat teksti suuremates keeltes pidi AI suutma rahuldavalt tõlkida, väiksemates keeltes või keerulisemaid mõtteid mitte. Eestlased saavad soomlastega ilusasti lihtsamad asjad räägitud, eriti kui jutu mõte on arusaadav ja paar õlut või väike viin vahele panna. Kui insenerid, arhitektid või logistikud oma tööst rääkima hakkavad, peab juba väga hästi mõlemat keelt oskama. Patria hooldab NH 90 koptereid ja ÕV hävitajaid, kindlasti veel palju muid lendavaid aparaate ka, kusjuures 1 suur Raveni droon tuli äsja alla, kuid seda ikka juhtub.

Tänane HeSari https://www.hs.fi/kotimaa/art-200000605 ... hs_uk_2019

Ma kardan, et enamikel ei ole koode selle täisteksti lugemiseks, seega kopeerin teksti siia ja kokkuvõtte olulisemast lisainfost ja sellega tekkinud ideedest. Uut miini on arendatud aastast 2011 ja selle leiutaja on Juho Kalliala ja tema ühemehefirma Leijona-Instituutti, mis on investeerinud 1 milj €, Soome KaMin on samamoodi sama suurusjärgu investeerinud. Leping on kaheosaline - esimeses on tehnoloogia siirdamine ja 50 miini, millele lisaks ostetakse teises faasis lisaks 100 miini suuremateks testideks, alles siis otsustatakse lõplikult, kas ja kui palju SKJ neid tellib. Leping vastab Ottawa lepingu nõuetele ja SKJ vajadustele.

Ma juba aiman, et hiljemalt täna hommikul telefoneeris kolonel Vesse Põder või kesiganes see EKJ pioneeriinspektor hetkel on ja kõne sisu oli järgmine - "Moi Rane, YLEn iltauutiset näytti, että teille on lopultakin tulossa niitä uusia ja parempia hyppymiinoja. Milloin te lähette niitä kokeilemaan, voinko tulla katseluoppilaaksi ja ottaa pari erkkaria sekä pommimiehet mukaan? Veikkokin tykkäisi tulla, kun siellä Niinisalossa on niin hyvä rantasauna. Juteltiin tässä aamupalaverissa pikaisesti komentajan ja kanslerin kaa, ne puristaa jostain toissijaisista projekteista rahat, milloin te saatte tuotannon pystyyn, myökin lähetään siihen mukaan, alkujaan nyt pari-kolme merikonttia heti kättelyssä ja sitten parin-kolmen kontin vuosivauhtia kulutuksen mukaan. Mikä niiden arvioitu kaverihinta on, myö tietysti mainostetaan sitä uutta pummia myös kaikille meidän liittolaisille aina, kun on tilaisuus, niin saatte hyvät volyymit, kiitos ja näkemiin!"

Puolustusvoimat esitteli kansain­välistä huomiota saaneen ”erittäin viheliäisen” hyppy­panoksen, näin se toimii
Puolustusvoimat tilasi ensimmäiset koe-erät kohutusta hyppypanoksesta.
PUOLUSTUSVOIMAT esitteli torstaina ensimmäistä kertaa virallisesti uuden aseensa, jolla ei ole vielä edes vakiintunutta nimeä. Tällä hetkellä se kulkee suomeksi nimellä hyppypanos ja englanniksi take-off canister. Puolustusvoimien ylipäällikkö, presidentti Sauli Niinistö on kutsunut sitä jopa ”hyppykaveriksi”. Erityisen innostunut tuotteesta on ollut puolustusministeri Jussi Niinistö (sin), jonka mukaan hyppypanos tarkoittaa miinakauhun paluuta. Hyppypanos on täysin suomalainen keksintö, joka on patentoitu kansainvälisesti. Se on tarkoitus valmistaa täysin suomalaisista komponenteista. ”Kansainvälinen kiinnostus tätä välinettä kohtaan on ollut melkoisen suurta”, sanoi ylijohtaja Raimo Jyväsjärvi puolustusministeriöstä Helsingissä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

KÄYTÄNNÖSSÄ hyppypanos on 5–10 kiloa painava kanisteri, joka laukaistaan maasta ylös 20–30 metrin korkeuteen. Sieltä se laukaisee alaspäin suunnatun sirpaleryöpyn, joka leviää tasaisesti halkaisijaltaan 50–100-metrisen ympyrän alueelle. Sirpaleita eli projektiileja hyppypanos tuottaa 3 000–4 000 kappaletta. Panoksessa on esisirpaloitu matriisi, joka räjähdyksen jälkeen tuottaa sirpaleet. Sirpaleiden kokoa ja niiden materiaalia ei tässä vaiheessa kerrota. Panoksen räjähteinä käytetään niin sanottuja epäherkkiä räjähteitä, jotka kestävät luoteja, sirpaleita ja tulta räjähtämättä.

HYPPYPANOS on kehitetty osaltaan korvaamaan käytöstä poistettuja henkilö- eli jalkaväkimiinoja. Ottawan miinakieltosopimus ei hyppypanosta kiellä, koska se laukaistaan aina tähystetysti. Panos voidaan laukaista kaikilla Puolustusvoimien käytössä olevilla laukaisujärjestelmillä sekä langallisesti että langattomasti. ”Se mikä on uutta ja patentin ydin on, että asevaikutus tulee ylhäältä noin 20–30 metrin korkeudesta, jolloin vaikutus saadaan alaspäin ja erilaiset maastomuodot ja katveet eivät rajoita vaikutusta”, sanoo hyppypanoksen keksijä Juho Kalliala. Kalliala sai idean hyppypanokseen vuonna 2011 pioneeriaselajin suluttamiseen liittyvässä tutkimushankkeessa. ”Sen johdannaisena tuli innovaatioajatus. Keksijänä olin minä itse. Siitä tutkimuksesta käynnistyi tämä tuotekehitysprosessi”, Kalliala sanoo. Kalliala on työskennellyt hyppypanoksen parissa Leijona-instituutti-nimisessä osakeyhtiössä, jonka toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä hän on. Yritys on puolustustarvikkeita tuottavan Insta Groupin tytär. Leijona-instituutti testasi hyppypanosta Puolustusvoimien kanssa vuosina 2017–2018. Testauksen kohteena olivat osajärjestelmät. Kalliala myönsi torstaina, että kokonaista tuotetta ei ole vielä testattu. Apua hyppypanoksen suunnitteluun Kalliala kertoi saaneensa Instan työntekijöiden lisäksi räjähdysainevalmistaja Forcitilta ja yliopistomaailmasta. Forcit valmistaa hyppypanosten ensimmäiset erät.

PUOLUSTUSVOIMAT ja Leijona-instituutti allekirjoittivat keskiviikkona kaksivaiheisen sopimuksen. Ensimmäisessä vaiheessa Puolustusvoimat tilaa tuotteen teollisen testauksen ja dokumentaation. Tämä vaihe sisältää noin 50 taistelulatausta eli toimintavalmista hyppypanosta. Toisessa vaiheessa Puolustusvoimat saa noin 100 taistelulaukausta armeijan omiin testeihin. Niiden perusteella Puolustusvoimat päättää lopullisesti, hankitaanko hyppypanoksia laajemmin. Lopullisia hankintamääriä ei vielä tiedetä tai kerrota. Hyppypanosta on kehitetty puolustusministeriön ohjauksessa. Ministeriö onkin panostanut tuotekehitykseen jo noin miljoona euroa. Vastaavasti Leijona-instituutti on sijoittanut kehittämiseen yli miljoona euroa.

PUOLUSTUSVOIMAT käyttää hyppypanosta suluttamisessa. Suluttamisen tarkoituksena on pysäyttää ja hidastaa hyökkääjää sekä aiheuttaa sille tappioita. Lisäksi suluttamalla suojataan omia joukkoja. ”Tämä panos täydentää meillä jo olevia suorituskykyjä. Kyseessä ei ole siis uusi suorituskyky vaan täydentävä suorituskyky”, sanoi pioneeritarkastaja Matti Lampinen. Eversti Lampisen mukaan suluttaminen ei ollut ennen Krimin miehitystä ”trendikästä”, koska monet maat keskittyivät kansainvälisiin operaatioihin ja toimivat siellä. Suomessa kuitenkin pidettiin taitoja yllä. ”Nyt olemme käytännössä Euroopan kärkiosaajia suluttamisen osalta, ja meiltä tullaan hakemaan tietoa, että miten te tätä hommaa hoidatte ja mitä välineitä teillä on.” Alun alkaen tarkoituksena on ollut tuottaa panos, jota voidaan käyttää ihmisten lisäksi ajoneuvoja vastaan. Erityisesti ajoneuvoja tuhoava versio kehitettäneen tulevaisuudessa.

PUOLUSTUSVOIMILLA on jo käytössä viuhkapanos, joka laukaistaan vaakasuuntaan ja jonka vaikutus perustuu sirpalevaikutukseen. Puolustusvoimat uskoo hyppypanoksen sirpalevaikutuksen olevan viuhkapanosta tehokkaampi, koska sirpaleet tulevat ylhäältä. Niiltä ei voi suojautua heittäytymällä maahan. ”Normaali reaktio on se, että sotilaat heittäytyvät maahan suojautuakseen. Silloin itse asiassa vaikutusala kasvaa. Se on hyökkääjän kannalta erittäin viheliäinen ase”, sanoi jalkaväen tarkastaja Rainer Peltoniemi. Eversti Peltoniemi muistutti myös hyppypanoksen psykologisesta vaikutuksesta viholliselle: ”Miinakauhu tulee järjestelmän mukana automaattisesti.”


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 29 Mär, 2019 19:40 
Eemal
Liige

Liitunud: 22 Okt, 2005 21:57
Postitusi: 2640
Eesti kaitseatašee Soomes on juba mõned kuud tagasi käinud selle lend/hüppava miiniga tutvumas.
Seega kolonel Vesse Põder on teemast juba ammu teadlik.

_________________
Unforeseen consequences


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 29 Mär, 2019 19:54 
Foorumil
Liige

Liitunud: 16 Apr, 2008 19:19
Postitusi: 1276
Asukoht: Soome
See hüppev miin:

Pilt


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 05 Apr, 2019 18:58 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 12 Dets, 2006 22:43
Postitusi: 9307
Asukoht: Metsas / Ämbris
Mõned videod 18.–27.3.2019 õppustest Northern Wind 2019

Northern Wind 2019 – Getting Stronger | Voima kasvaa
Tsiteeri:
In the exercise, the Finnish Army units will train operating attached as part of a Swedish Brigade. The training objective will involve enhancing interoperability between the units and command of the Finnish Army and of the Swedish Army, developing capabilities and undertaking training for operating in challenging winter conditions.

Northern Wind 2019 -harjoituksessa Maavoimien joukot harjoittelevat toimintaa osana ruotsalaista prikaatia. Harjoitustavoitteena on lisätä Suomen ja Ruotsin maavoimien joukkojen ja johtajien yhteistoimintakykyä sekä harjoitella toimintaa haastavissa talviolosuhteissa. Harjoittelu perustuu puolustusyhteistyön syventämiseen. Jotta molemmat Suomi ja Ruotsi voivat tarvittaessa toimia yhdessä, joukkojen tulee olla yhteistoimintakykyiset, mikä edellyttää harjoittelua.

https://www.youtube.com/watch?v=UzzlsVbdb8Y

Northern Wind 2019 – Yhdessä vahvempia | Starkare tillsammans
Tsiteeri:
Suomi osallistui Ruotsin maavoimien Northern Wind 2019 -harjoitukseen (NW19) Norrbottenissa Pohjois-Ruotsissa 18.–27.3.2019. Suomesta harjoitukseen otti osaa yli 1 500 sotilasta ja 500 ajoneuvoa. Northern Wind 2019 oli suunnitelmallinen osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämistä ja suurin maavoimien välinen harjoitus tähän mennessä. Yhteensä Suomesta harjoitukseen osallistui noin 100 panssarivaunua ja 400 muuta ajoneuvoa.

https://www.youtube.com/watch?v=ZW8s2yAK55I

Northern Wind 2019 – Yhteysupseerit varmistavat taistelumenestyksen | Succesfull FISE Cooperation
Tsiteeri:
Suomalaiset yhteysupseerit työskentelevät tässä harjoituksessa Ruotsalaisen prikaatin esikunnassa oman toimialansa asiantuntijoina. He keräävät ja välittävät tietoa suomalaisten ja ruotsalaisten joukkojen välillä. Yhteysupseerien tärkein tehtävä on tukea prikaatin komentajan päätöksentekoa ja auttaa prikaatin esikuntaa erilaisten operaatioiden suunnittelussa.

Finnish liaison officers operate in the Swedish brigade headquarters as substance-matter experts of their given functional branch collecting and submitting information between the Finnish and Swedish troops. The primary mission of the liaison officers is to support the decision-making of the Commander of the brigade as well as assist the brigade headquarters in planning a range of operations.

https://www.youtube.com/watch?v=3DtRgrf9VKw

*

Soome Puolustusvoimat promovideo
Paikallisjoukot koko maan turvana – The Local Defence Units Safeguard the Entire Country
https://www.youtube.com/watch?v=BbJKP07HKho

_________________
Kohustuslik riigikaitseõpetus väldib hilisemaid ERROR-eid riigikaitses !
Pilt


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 06 Mai, 2019 15:47 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 1990
Asukoht: Tallinn
https://www.hs.fi/paivanlehti/05052019/ ... 93968.html

Eilne HeSari, kardan, et seda artiklit ei saa tasuta lugeda, kopeerin siia nii palju kui võimalik ja teen lühikese sisukokkuvõtte, pilte kopeerida ei oska. Äsjailmunud artiklis uurib Mikko Tyni marssal Mannerheimi ihukaitse ajalugu ja inimesi, kes suurte sõdade ajal ülemjuhataja turvalisuse eest vastutasid olukorras, kus oht oli reaalne, kuid marssal ise ei sallinud ihukaitset, nii et kaitsemeeskond pidi olema olemas, kuid nähtamatu. On teada vähemalt 1 NSVLiidu mõrtsukate kolmik, kes Mikkeli lähedusse 1943. hüppasid, k.a. eestlane Karl Vahter, kes läks üle ja hakkas soomlaste agendiks. Talvesõja ajal oli kaitseüksuses kümmekond inimest, peamiselt Soome Kaitseliidust. Jätkusõja alguses oli 7-8 inimest, siis suurendati 14. Kokku tuvastas uurija 31 kaitsemeeskonnas teeninud inimest, kellest 65% olid tsiviilharidusel politseinikud ja üksusega liitudes keskmiselt 31-aastased. Ohvitserid teenisid ohvitseride ametikohtadel, allohvitseridele ja reakoosseisule anti kaitseväeametniku auastmed ja ametikohad, kva vastas põhimõtteliselt lipnikku aukraadile ja andis autoriteedi ja käsuõiguse ning ülema välised tunnused, nagu pagunid ja ohvitserivöö diagonaalrihm, see kõik oli vajalik teenistusülesannete sujuvaks täitmiseks, vajadusel oli õigus kanda ka erariideid. Kõikidel oli FNi püstol, lisaks olid saateautos püstolkuulipildujad ja käsigranaadid. Alati oli valves vähemalt 2 ihukaitsjat, vahetus kestis 4 h, ohtlikumatel aegadel, nagu näiteks sõitudel rindele, võeti kaasa rohkem ihukaitsjaid. Üksuse kolmas ülem Unto Laitinen sai hiljem president U.K. Kekkose ihukaitseülemaks kuni 1970ndateni. Ametlikke dokumente üksuse ja tegevuse kohta on säilinud minimaalselt, esiteks sellepärast, et dokumente toodetigi vähe ja teiseks sellepärast, et needki vähesed peamiselt hävitati keerulistel aegadel. Näiteks üksuses teeninud meeste personalikaartidel ei olnud kunagi märget, mis üksuses teenitakse.

Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 5.5. 2:00

OSOITTELIKO suomalainen henkivartija pistoolillaan Adolf Hitleriä Imatralla kesäkuussa 1942?

Riippuiko Natsi-Saksan johtajan henki vain yhden suomalaisen henkivartijan liipaisinsormesta?

Keitä olivat sota-aikana Mikkelin Päämajan kulmilla liikkuneet kavaljeerit, smyykit ja snuussarit?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia tutkija Mikko Tyni tuoreessa tutkimuksessaan.

TYNIN artikkeli ”Marsalkan varjot: ylipäällikön henkilösuojaus talvi- ja jatkosodassa” (Sotahistoriallinen aikakauskirja 38) kertoo uutta tietoa Mikkelissä toimineesta salaperäisesti Erikoisryhmästä. Sen tehtäviin kuului varjella marsalkka Gustaf Mannerheimin henkeä jatkosodan aikana.

”Marsalkan varjot” eli Mannerheimin henkivartio-osasto on unohdettu ja huonosti tunnettu osa Suomen sotahistoriaa.

”Yleensä henkivartiointia on ruvettu tutkimaan vasta kun jotain on mennyt pieleen”, Tyni sanoo.


Turvamiehiä työssään heinäkuussa 1941. Taustalla Erik Blåfield (vas.) ja todennäköisesti etsivä Veikko Unnasjärvi. Edessä Mannerheimin autonkuljettaja Kauko Ranta. (KUVA: SA-KUVA)

Turvamiehillä oli pistooli taskussa, mutta esimerkiksi heidän ampumataitoonsa ei kiinnitetty huomiota.

MANNERHEIMIN henkivartijat olivat vaiteliaita miehiä. Monet näistä ”smyykeiksi, snuussareiksi tai kavaljeereiksi” kutsutuista miehistä eivät kertoneet edes perheelleen palveluksestaan Mikkelin Päämajassa. Myöskään Mannerheimista sotien aikana otetuissa lukemattomissa valokuvissa ei juuri nimetä taustalla näkyviä turvamiehiä. Henkivartijoista on säilynyt ylipäätään hyvin vähän kuvia. Tutkijoilla on ollut myös kovin vähän dokumentteja mihin tarttua, koska armeijan sisäisestä turvallisuudesta vastanneen valvontaosaston arkistot hävitettiin syyskuussa 1944. Se tiedetään, että Neuvostoliitolla oli suunnitelmia Mannerheimin surmaamiseksi. Tunnetuin tapaus tapahtui maaliskuussa 1943, kun Mikkelin lähistölle pudotettiin kolme desanttia. Desantit jäivät nopeasti kiinni. Heidän joukossaan oli virolainen Karl Vahter, jonka tehtäväksi oli annettu Mannerheimin tappaminen. Vahter loikkasi kuitenkin Suomen vastavakoilun leipiin.

MANNERHEIMILLE asetettiin ensimmäiset turvamiehet juuri ennen talvisodan alkua. Tynin arvion mukaan yleisesikunnan valvontatoimiston asettamia henkivartijoita lienee ollut kymmenkunta. Turvamiehet seurasivat vuorollaan Mannerheimin kannoilla. Suurin osa heistä oli liikekannallepanon ulkopuolelle jääneitä helsinkiläisiä suojeluskuntalaisia. Henkilösuojaus oli tuolloin Suomessa aivan lapsenkengissään. Turvamiehillä oli pistooli taskussa, mutta esimerkiksi heidän ampumataitoonsa ei kiinnitetty huomiota. Amatöörimäisyyttä kuvaa hyvin se, että turvamieheksi valittiin muun muassa kirjallisuuden opiskelija Atte Kalajoki, jolta oli varusmiespalveluskin suorittamatta. Hänelle tarjottiin turvamiehen tehtävää tuttavan kautta ennen talvisodan alkamista.

”Kalajoki oli siinä tilanteessa omien sanojensa mukaan rahaton ja kaikki työ, mitä tarjottiin, oli tervetullutta”, Tyni kertoo.

”Kyllähän se oli hämmentävä kontrasti, kun miettii, miten merkittävä henkilö Mannerheim oli. Että sellainen nuori suojeluskuntapoika pantiin siviilivaatteissa seuraamaan Mannerheimia mahdollisimman etäältä, ettei hän häiriintyisi, kun hän liikkui Yleisesikunnan, Kaivopuiston ja lukuisten ravintoloiden välillä.” Kalajoki itse muisteli monia vuosikymmeniä myöhemmin lehtihaastattelussa, että ”kukaan ei koskaan kontrolloinut, osasinko edes käyttää asetta”. Esimerkiksi talvisodan aikana Päämajan käytössä olleen Mikkelin Seurahuoneen pääovella oli kaksi vartiomiestä ja sisäpihalla oli poliisivartio. Lisäksi Mannerheimin asuinkerroksissa päivysti luotettavia suojeluskuntalaisia.

JATKOSOTAAN valmistauduttaessa Mannerheimille perustettiin erityinen turvallisuusvartio, josta käytettiin nimeä Erikoisryhmä. Siihen kuului aluksi 7–8 miestä, mutta myöhemmin se vahvistui 14-henkiseksi ryhmäksi. Erikoisryhmä haki perustamisensa jälkeen muotoaan. ”Improvisaatio oli päivän sana. He joutuivat rakentamaan kokemuspääomansa aika lailla tyhjästä. Sen takia vaihtuvuus pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisenä.” Erikoisryhmän turvamiehet olivat nimikkeeltään etsiviä, mutta he palvelijat joko upseerin arvollaan tai aliupseerit ja miehistö vänrikkiä vastaavina sotilasvirkamiehinä. Oikeus käyttää sotilasvirkamiehen arvomerkkejä myönnettiin kaikille niille turvamiehille, jotka eivät olleet upseereita. Syynä oli se, että sotilasvirkamiehinä he saivat upseerin statuksen, vaikka eivät varsinaisesti olleetkaan upseereita. ”Jotta he uskottavasti pystyivät antamaan käskyjä muille sotilaille ja herättäisivät yleistä arvonantoa, heidän piti saada ulkoiset upseerin tuntomerkit eli esimerkiksi rähinäremmi”, Tyni sanoo.

TYNI ON tutkimustaan varten kerännyt 31 miehen otoksen Erikoisryhmässä varmuudella palvelleista turvamiehistä. Miesten tunnistaminen on ollut työlästä, koska yhdenkään kantakortissa ei lue, että he olisivat toimineet Mannerheimin turvallisuusvartioryhmässä. Erikoisryhmän olemassaolo pyrittiin salaamaan aikalaisasiakirjoissa. Ryhmän jäseniä näyttää yhdistäneen nopea käsityskyky, taito soveltaa toimintaansa eri tilanteiden mukaan ja useat olivat menestyneitä urheilijoita. ”Tyypillinen Erikoisryhmän mies oli hieman mitoiltaan keskimääräistä suomalaista sotilasta kookkaampi, mutta ei missään nimessä nykypäivän pintajulkkisten näkyvä gorilla”, Tyni kertoo.

Tynin otoksessa olevien miesten keskipituus oli 174,9 senttiä eli yli neljä senttiä yli tuolloisen suomalaisen sotilaan keskipituuden. Pituus ei kuitenkaan ollut määräävä kriteeri, sillä lyhin turvamies oli vain 165 senttiä pitkä.


Ryhmäkuva Mannerheimin turvamiehistä keväältä tai kesältä 1943. (KUVA: SA-KUVA)

Yhdenkään kantakortissa ei lue, että he olisivat toimineet Mannerheimin turvallisuusvartioryhmässä. Turvamiesten keski-ikä oli ryhmään tullessa 31 vuotta. Lähteiden perusteella yksikään turvamiehistä ei ollut koskaan toiminut henkilösuojaustehtävissä, kuten esimerkiksi tasavallan presidentin vartiostossa. Miehistä 65 prosenttia oli poliisitaustaisia, kuten rikosetsiviä kaupunkien poliisilaitoksissa tai lääninrikospoliisissa. Alkuvuodesta 1942 Erikoisryhmään alkoi tulla myös kunnostautuneita rintamasotilaita. Osasyynä saattoi olla se, että poliisitaustaisia alettiin vapauttaa asemasotavaiheessa siviilitehtäviin. Aina eivät henkivartijoiden valinnat osuneet kohdilleen. Esimerkiksi tammikuussa 1944 eräs etsivä unohtui päivystystiloihin syömään eväitään ja laiminlöi Mannerheimin vartioinnin. Erilaista tohelointia sattui muillekin. Tynin mukaan Erikoisosaston miehet olivat sopiva yhdistelmä poliittista ja yleistä luotettavuutta. ”Varmasti käytöstavoillakin oli osuutensa, että mies voitiin laittaa liikkumaan Päämajan käytäville. Sitten vielä osoitettu henkilökohtainen rohkeus ja hyvä aseenkäyttötaidot.” Tammikuussa 1944 eräs etsivä unohtui päivystystiloihin syömään eväitään ja laiminlöi Mannerheimin vartioinnin.

ERIKOISRYHMÄN pitkäaikaisin päällikkö Erik Blåfield antoi sodan jälkeen tiettävästi vain yhden lehtihaastattelun. Blåfield kertoi vuonna 1959 Seuralle, että hänen tehtäväänsä oli asetettu vaatimukseksi muun muassa, että ”miehen tuli olla poliisitehtäviin tottunut, taitava ratsastaja, fyysillisesti hyvässä kunnossa, molempia kotimaisia kieliä hallitseva, automies ja esiintymiskykyinen”.


Erik Blåfield (KUVA: SA-KUVA)

Kornetti Blåfield oli kunnostautunut rintamalla jo talvisodan aikana. Seuran haastattelussa hänen kerrotaan kuuluvan vanhaan aatelissukuun ja hänestä annetaan hiukan jopa jamesbondimainen vaikutelma. Blåfieldiä kuvataan entisenä ”kaukopartionjohtajana, loistavana ratsastajana, tarkkana pyssymiehenä ja mestarikalastajana”. Blåfield oli entinen Valtiollisen poliisin etsivä 1930-luvulta. Tarkemmin tutkittuaan Tyni on löytänyt hänen taustastaan myös säröjä. Valpon henkilömapista selviää, että Blåfield oli saanut erilaisia kurinpito-ojennuksia milloin moottoripyörän rikkomisesta, milloin juopottelusta. Tyni kuitenkin huomauttaa, ettei juopottelu ollut silloisessa Valpossa mitenkään poikkeuksellista. ”Hän tuntuu olleen vähän rämäpäinen luonne. Hän oli ilmeisesti myös jotain pidätettyä pahoinpidellyt kuljetuksen aikana, ja siitä oli tulossa oikeusjuttu”, Tyni kertoo. ”Minun tulkintani on se, että Blåfield erosi Valposta sen sijaan, että olisi tullut erotetuksi. Hänen eropaperinsa ovat hyvin epäselvät.” Blåfield siirtyi huhtikuussa 1944 kenttäarmeijaan valvontaupseeriksi. Hänen seuraajakseen valittiin luutnantti Nils Nilsson, joka oli toiminut Erikoisryhmässä jo 1,5 vuotta.


Nils Nilsson (KUVA: SA-KUVA)

Nilsson oli ansioitunut rintamaupseeri, jota kuvattiin upseeriarvosteluissa luotettavaksi, huolelliseksi ja esiintymiskykyiseksi. Hän toimi turvallisuusvartioston päällikkönä helmikuuhun 1945. Nilssonin seuraaja oli ryhmän entinen varajohtaja Unto Laitinen.


Unto Laitinen (KUVA: SA-KUVA)

Hän jatkoi presidentin turvavartioston päällikkönä aina Urho Kekkosen aikakaudelle asti.

ERIKOISRYHMÄ valvoi Mannerheimin turvallisuutta ympäri vuorokauden. Etsiviä oli aina kaksi vuorossa ja vuoro kesti neljä tuntia. Erikoisryhmän työtä vaikeutti ylipäällikön oma asenne: Mannerheim ei pitänyt suojavartiota tarpeellisena eikä halunnut turvamiesten liikkuvan liian lähellä häntä. Turvamiesten piti pysytellä näkymättömissä mutta täydessä valmiudessa. Kaupungilla toinen turvamies kulki Mannerheimin edellä ja toinen parikymmentä metriä hänen perässään. Turvamiehillä oli tarpeen vaatiessa myös oikeus käyttää siviilivaatteita. ”Varmasti myös Marski oppi meidät kasvoilta tuntemaan, vaikka ei ollut meistä tietääkseenkään”, muisteli Atte Kalajoki. Erikoisryhmään kuulunut Kalervo Paananen kertoi vuonna 1967 Seura-lehdelle, että Mannerheim saattoi kesken kaiken pyytää turvamiestä siirtymään toiselle puolelle katua. Paanasen mukaan enimmät häiriöt aiheuttivat juopuneet, jotka pyrkivät Mannerheimin puheille. ”Innokkaimmat häiritsijät pyrkivät jopa Marskin autoonkin, varsinkin jos se seisoi vaikkapa parturin edessä tyhjänä. Silloin oli veto autoon kova ja suojaryhmä sai töitä”, kerrottiin Seuran haastattelussa. Turvamiehillä oli aseina pääasiassa FN-merkkiset pistoolit. Lisäksi etsivillä oli koko ajan käytettävissään samanlainen Packard-auto kuin Mannerheimilla, jotta he pysyisivät joskus impulsiivisesti liikkuvan ylipäällikön perässä. Autossa oli tukiaseistuksena konepistooleja ja käsikranaatteja. Mannerheim ei pitänyt suojavartiota tarpeellisena eikä halunnut turvamiesten liikkuvan liian lähellä häntä.

ENITEN HUOLTA aiheuttivat Mannerheimin rintamamatkat. Näillä matkoilla saattueen kärjessä ajoi Erikoisryhmän auto, joka tarkisti reitin. Rintamamatkoille lähti sodan alkuvuosina 3–4 miestä ja keväästä 1944 lähtien jo pääosa ryhmästä. Loppukesällä ja syksyllä 1944 Erikoisryhmä toimi vahvennetussa kokoonpanossa. Suomen irtautuessa sodassa nousivat uudeksi uhaksi saksalaiset.

Valtaosa Erikoisryhmästä oli Mannerheimin mukana, kun hän matkusti vuoden 1944 elokuun alussa Mikkelistä Helsinkiin. Mannerheimista oli tulossa tasavallan presidentti, ja suomalaiset pelkäsivät saksalaisten masinoimaa vallankaappausyritystä. Adolf Hitlerin Suomen-vierailun aikana otetussa filmissä erottuvat taustalla Erik Blåfield (vas.) ja etsivä Into Karhimo. Etualalla Hitler (vas.), Wilhelm Keitel ja Mannerheim. (KUVA: PUOLUSTUSVOIMAIN KATSAUS 49)

”Mitähän jos pamautettaisiin tuo mies.”

ERIKOISRYHMÄN tehtäviin kuului myös suojella Mannerheimin korkea-arvoisia ulkomaisia vieraita. Näihin kuului myös Adolf Hitler, joka lensi Suomeen Mannerheimin syntymäpäiville kesäkuussa 1942. Hitlerin vierailuun liittyy episodi, joka on askarruttanut Mikko Tyniä. Tapaamisen suojeluvartiostoon kuului kersantti Pertti Paakkanen. Hän kirjoitti vuonna 1964 Nyrkki-nimiseen lehteen artikkelin nimeltä ”Sormi joka ei koukistunut”. Artikkelissa Paakkanen kertoo seisoneensa mäen rinteellä katsomassa, kuinka Hitler, Mannerheim ja Wilhelm Keitel keskustelivat keskenään. Tuolloin Tauno K. -niminen turvamies olisi tullut hänen luokseen, vetänyt Walther-pistoolin esiin ja tähdännyt Hitleriä.

”Mitähän jos pamautettaisiin tuo mies”, hän oli sanonut. Paakkanen oli kieltänyt, jolloin mies oli hetken mietittyään laittanut pistoolin koteloonsa. Tauno K. oli suojeluvartiostoon kuulunut ylikersantti Tauno Kanerva. Hän oli siviiliammatiltaan toimittaja, eikä kuulunut varsinaiseen Mannerheimin henkivartijaryhmään, vaan hänet oli määrätty valvontaosastolta ylimääräisenä vartijana Hitleriä suojelemaan. Tarinan uskottavuutta syö se, että artikkelin kirjoittanut Paakkanen oli värikäs persoona ja veijari, joka toimi siviilissä toimittajana ja kirjailijana ja syyllistyi sodan aikana ja sen jälkeen erilaisiin rötöksiin. Oli oikeastaan ihme, että hän sai edes palvella Erikoisryhmässä. Lisäksi Nyrkki oli hiukan epämääräinen julkaisu, joka määritteli itsensä ”aikamiesten amerikkalaiseksi aikakauslehdeksi”. ”Alun perin ajattelin, että Paakkanen on akuutissa rahapulassaan halunnut kirjoittaa jotain raflaavaa”, Tyni sanoo. ”Mutta sitten haastattelin Pentti Karhimoa, jonka isä Into Karhimo oli henkivartioryhmässä ihan alusta saakka. Hän kertoi täsmälleen saman tarinan hieman eri sanoin. Hänen isänsä oli aseen kohottaneen henkilön toisella puolella.”

Hitlerin Suomen-vierailusta tehdyssä Puolustusvoimain katsauksessa numero 49 näkyy kohdassa 08.26, kuinka Hitler, Keitel ja Mannerheim keskustelevat. Taustalla seisoo turvamies Into Karhimo. Tyni muistuttaa, että Paakkasen suhteen pitää olla hyvin kriittinen. ”Sinänsä en pitäisi täysin mahdottomana, että näin olisi voinut käydä. Paakkanen nimesi kuitenkin Tauno Kanervan, joka oli tuolloin hengissä. Hän on vähintään antanut luvan itsensä tunnistamiseen artikkelissa.”

Mannerheimin henkivartiointia ja Mikkeliin suuntautunutta desanttitoimintaa koskevia tietoja voi lähettää Mikko Tynille osoitteeseen mikko.tyni.co@gmail.com. Korjaus 6. toukokuuta kello11.25: Unto Laitisen nimi on korjattu kasvokuvaan. Alun perin siinä luki virheellisesti Unto Lahtinen.

Jatkosodan ensimmäisenä päivänä otettu kuva Punkasalmen asemalla. Kuvassa Vilho Nenonen (vas.), Gustaf Mannerheim, Alpo Marttinen, Erik Heinrichs ja Paavo Talvela. Taustalla auton luona on Erikoisryhmän päällikkö Erik Blåfield. (KUVA: SA-KUVA)

Erikoisryhmän jäseniä todennäköisesti keväällä 1942. Takana Anton Miikkulainen (vas.), Into Karhimo ja Erkki Niinivaara. Edessä Olavi Sinervä, Erik Blåfield ja Viljo Nikunen. (KUVA: SA-KUVA)


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 06 Mai, 2019 16:35 
Foorumil
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 25839
Mannerheimi kohta öeldakse, et enne surma andis ta tollastele Soome poliitikutele autokoorma dokumente oma arhiivist (sh ka Talvesõja ja Jätkusõja tekke lugu puudutavaid), kuid Soome poliitikud lasid püksi ja likvideerisid need paberid, sestap pole ka ajaloolastel suurt võtta.

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 16 Mai, 2019 13:38 
Eemal
Liige

Liitunud: 16 Mär, 2018 12:29
Postitusi: 458
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e ... c71c93459f

Iltalehti avaldas siis Rootsi kaitsekomitee raporti. See näeb ette abi Soomele (üks brigaad 5600 meest) kui Soome peaks sattuma konflikti.
Suomeksi sanottuna ruotsalaiset puolueet kertovat, että Ruotsin puolustusvoimien pitää olla valmiudessa lähettämään Suomen avuksi sodan uhatessa noin 5 600 sotilaan vahvennettu prikaati.

Yli 350-sivuisessa loppuraportissa Ruotsin puolueet ovat päättäneet, mitä ne haluavat maansa asevoimilta 2020-luvulla.

Puolustusvalmiuskomitean mukaan Ruotsin pitää varautua avustamaan Suomea, jos Ruotsin lähialueilla syntyy kriisi. Julkisuuteen tuotu valmius kohottaa ruotsalaispoliitikkojen mukaan ”ruotsalais-suomalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuutta sekä parantaa yhteistyötä”

artiklis toodud link ka raportile.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 17 Mai, 2019 22:58 
Eemal
Liige

Liitunud: 04 Aug, 2010 13:33
Postitusi: 1470
Soome kaitseminister on andnud huvitavalt sisuka inteka: https://jussiniinisto.fi/wp-content/upl ... attelu.pdf

Vabalt valitud väited tema tekstist:
Soome reaalne ning usutav NATO partner on Norra, koostöö ja ühisharjutused Norraga on Soomele olulised.
Kõrgelt arenenud kaitsetööstusega Rootsi enda tänased kaitsekulutused on 1.1%, mis on väga halb nali.
Rootsi mitmemiljardiline Patrioti ost on ainult Stockholmi kaitseks.
ELi armee ja kaitseinitsiatiiv on Saksa ja Prantsusmaa retoorika, mitte midagi muud.
Istuva kaitseministri suurim panus on K9-te ostmine ning Soome kasutab ära ka oma optsiooni veel 48 haubitsa ostmiseks.
BUKides niivõrd kiire loobumine oli viga, terve korrus jäi tühjaks.
NASAMS on pettumus kuna ei ulatu reklaamitud kõrgusele, mis paneb täiendava ning liiga suure rolli Soome hävitajatele.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 18 Mai, 2019 0:43 
Eemal
Liige

Liitunud: 17 Jaan, 2006 22:05
Postitusi: 146
Viiskümmend kirjutas:
Soome kaitseminister on andnud huvitavalt sisuka inteka: https://jussiniinisto.fi/wp-content/upl ... attelu.pdf
..
NASAMS on pettumus kuna ei ulatu reklaamitud kõrgusele, mis paneb täiendava ning liiga suure rolli Soome hävitajatele.

Kas siin võiks näha õhkõrna vihjet sellele, et järgmise hävitajakonkursi võiks võita F35?


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 18 Mai, 2019 10:55 
Eemal
Liige

Liitunud: 04 Aug, 2010 13:33
Postitusi: 1470
Eip, Soome on viimased kaks aastat ikka väga intensiivselt tuult nuusutanud, et BUKides jäänud võimelünka täita ning mingeid peeneid vihjeid on tehtud ehk võimaliku uue Iisraeli keskmaa raketisüsteemi suunas aga eks aeg näitab. :roll:


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 18 Mai, 2019 15:02 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 1990
Asukoht: Tallinn
Niinistö ja tema kamraadid, kes võimu ja ministriametite säilitamiseks keset valimisperioodi põlissoomlaste parteist välja astusid ja oma sinise liikumise moodustasid, said valimistel hävitava kaotuse osaliseks, seega on tegemist luigelauluga. Samas tuleb tõdeda, et ministrina peeti temast lugu.

Nüüd natuke uute hangete taustast. Järgmise Soome valitsuse panevad kokku sotsiaaldemokraadid koos vasakpartei ja rohelistega, abiparteina keskerakond ja rootslaste partei. Koonderakond ja põlissoomlased jäävad opositsiooni. See koalitsioon pigem ei panusta riigikaitsesse, nii et juba isegi käimasolevate hangetega võib muutusi tulla, uusi miljardieuroseid ÕT-rakettide hankeid pigem ei tehta, kuid võimalik, et BUKid pannakse uuesti käima, kui seda on võimalik teha mõistliku raha eest.

Uttis oli 9.5. iga-aastane lahtiste uste päev, oli väga huvitav, mõned faktid SKJ asjadest:

Mi8 kulutab lennutunniga ära 800 l kütust, lennutunni hind SKJ väljaspoole oli 4000 €/h, minimaalne hind 1 h ja siis 15 min kaupa. Kapitaalremont 1500 h või 7 a 2 milj €.
NH 90 võtab peale kuni 14 reisijat ja meeskonna, 1 inimene koos varustusega 100 kg. Komposiitsoomus 400 kg, pannakse kõikidele peale vajadusel, hoitakse peal ametiabi kopteritel, sest vähendab kasulikku koormat, pigem jäetakse osa kütust maha kui mõni inimene. LVJ kompanii teeb ajateenistuses kümmekond hüpet T11-varjuga, enne seda harjutavad palju, kuni koolitaja on rahul.
SP ja LVJ kompanii ajateenija padrunikulu 3-4000 aastas, alla selle ei ole võimalik korralikku tulemust saavutada, LVJ tegutsev üksus 8-14 inimest, alla 7 ei ole mõistlik. Kerge seljakott 35, täisvarustus seljakotis 45 kg, sellele lisanduvad relvad ja padrunid. Killuvest pigem riiete all, vajadusel lisatakse NIJ IV klassi kuulikindlad plaadid. Teine võimalus killuvest ja selle peal M13 plaadikandja vajadusel või ainult M13, M17 olemas, kuid vähe kogemusi, püütud ühendada kriitiliste elundite kaitse mugavusega. TPdena TKIV 2000 ja RASTKIV 2000, esimene inimeste ja teine tehnika ning soomuse vastu. NV Soome toodang. FN SCAR kaadrikaitseväelaste erikompanii kasutuses, sest välismaal on 7,62x39 logistika keerulisem ja FN saab lihtsamalt lisavarustust kinnitada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
Näita postitusi eelmisest:  Sorteeri  
Tee uus teema Vasta teemale  [ 1529 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 98, 99, 100, 101, 102

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]


Kes on foorumil

Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 2 külalist


Sa ei saa teha uusi teemasid siin foorumis
Sa ei saa postitustele vastata siin foorumis
Sa ei saa muuta oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa kustutada oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa postitada siin foorumis manuseid

Otsi...:
Hüppa:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
Eestikeelne tõlge phpbb.ee poolt