Tsitaat: "Nykyiset valmiusyksiköt ovat hyvällä kalustolla varustettuja komppanioita, eräänlaisia pieniä taisteluosastoja. Valmiuspataljoonasta ei ole kuitenkaan tarkoitus rakentaa mitään tuhannen sotilaan joukkoa. ”En anna tässä kohtaa mitään lukuja, koska ne ovat vasta valmistelussa. Meillä on toki tietyt tavoitteet, mutta onko se sitten realismia, niin sen näyttää aika”, Hirvonen kertoo. ”Mielikuvana puhutaan pataljoonasta. Jos haetaan pataljoonalle vertailukohtia, ne löytyvät ennemmin läntisistä organisaatioista ja niistä vahvuuksista kuin perinteisestä pataljoonaorganisaatiostamme.”
Kogu see HS artikli point on pärit Soome ohvitseride ajakirjas Kylkirauta ilmunud Maaväe ülema kindral Petri Hulkko oluliselt pikemast ja põhjalikumast artiklist SKJ arengust
http://www.kylkirauta.fi/images/pdf/10/kr1_19.pdf
Uudis sisuliselt puudub, seda on varemgi öeldud, et tegemist on eri garnisonides asuvate ajateenijatega mehitatud kompanii lahingugruppidega, milles on hea tehnika ja väljaõpe ning tulejõult moodustub noor brigaad, mis suudab reageerida mõne tunni jooksul. Nüüd siis lähema paari aasta jooksul pannakse igale kompaniile teine ja ehk kolmaski kõrvale ja saab veel kurjema brigaadi, et vajadusel kahes eri suunas tegutseda. Samas välditakse massiivseid üksuseid, pataljoni eeskujuks on pigem teiste lääneriikide kui traditsiooniline SKJ pataljon.
Lisaks oli eilses lehes pikk ja põhjalik reportaaž soomlaste 1500 võitlejast koosnevast pataljoni lahingugrupist Rootsis Rootsi brigaadi koosseisus Northern Wind 2019-õppusel Põhja-Rootsis. Teksti tõstsin ümber aga fotosid kopeerida ei oska. Olulised muutused võrreldes eelmiste suurte õppustega on selles, et tegevusplaani ehk lahingute tulemust ei ole eelnevalt kokku lepitud ja masinate ning inimeste küljes on suurusjärgus 6000 laserit ja tabamuste indikaatorit, seega on kohe näha, kas ja kes pihta sai ning kes lasi, ei ole vaja enam vahekohtunikega väänata.
https://www.hs.fi/paivanlehti/23032019/ ... 45163.html
Tässä sotaharjoituksessa tehdään historiaa: Suomalaiset ja ruotsalaiset torjuvat yhdessä Nato-maiden hyökkäystä, suomalaisjoukko on ennätyssuuri
Harjoitus osoittaa, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on siirtynyt uuteen vaiheeseen. ÖVERKALIX.
SUOMALAINEN panssarivaunun johtaja Benjamin Wuite tähyää Leopard 2 A4 -panssarivaunun tornista pohjoisruotsalaisen metsätien mutkaan ja viereiselle metsäaukealle. ”Laukaustakaan en ole vielä ampunut”, hän toteaa. Hän on tuijottanut samaa häikäisevän valkoista kevättalvimaisemaa viisi tuntia. ”Nyt alkaa riski olla aika suuri, että pääset tai joudut niin tekemään”, everstiluutnantti Tommi Marttinen sanoo. Lennokit sen kertoivat: tietä pitkin hyökkää norjalaisia panssarivaunuja ja niiden pitäisi olla pian täällä. ”Sitten katsotaan, kenen käsi käy tornissa nopeimmin”, Marttinen sanoo.
Tuloskin saadaan selville, sillä piipusta lähtee lasersäde ja vaunuissa on vastaanottimet. ”Massakeskipisteeseen tähdätään, ettei varmasti mene ohi”, Wuite sanoo.
ON perjantai-iltapäivä, ja Northern Wind 2019 -sotaharjoitus pohjoisessa Ruotsissa on edennyt taisteluvaiheeseen. Harjoitusalue on lähellä Suomen rajaa. Tässä harjoituksessa tehdään historiaa. Suomalaisia asevelvollisia on matkannut Ruotsin puolelle yli 1500. ”Milloinkaan sodan jälkeen ei ole yhtä suuri suomalaisten sotilaiden joukko ylittänyt rajaa”, kertoo harjoituksen suomalaisjoukon johtaja, eversti Jari Osmonen. Suomalaisten joukko koostuu varusmiehistä. Kaikki ovat ulkomailla vapaaehtoisesti. Suomalaiset taistelevat osana ruotsalaisten prikaatia. Heitä vastaan hyökkää Nato-maiden sotilaista koostuva joukko. Norjalaisprikaatia on vahvistettu yhdysvaltalaisilla ja brittiläisillä sotilailla. ”Ensin ruotsalaisten ja suomalaisten prikaati viivyttää hyökkääjää. Sen jälkeen hyökkäys pyritään pysäyttämään ja tekemään vastahyökkäys”, puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko kertoo.
Suomi ja Ruotsi eivät kuulu läntiseen sotilasliitto Natoon, mutta ovat sen läheisiä kumppanimaita. Joen varteen ryhmittyneitä Porin prikaatin panssaritiedustelijoita ajatus Nato-vastustajasta jännitti. ”Ajattelin aluksi, että ei herran jestas, on vähän isompaa vihollista vastassa. Amerikasta asti tullaan”, alikersantti Oona Seikkula. Posket punottavat auringossa. Liika kunnioitus karisi kuitenkin yöllisellä tiedustelureissulla. Seikkulan ryhmä onnistui hiihtäen löytämään norjalaisvihollisen pellon laidasta. ”Ajattelin, että siellä ne nyt huutaa mettässä eikä tiedä meistä mitään. Ihmisiä ovat hekin.” Yhteensä harjoitukseen osallistuu noin 10 000 sotilasta, ja se jatkuu keskiviikkoon asti. Suomalaiset ja ruotsalaiset opettelevat Northern Windissä toimimaan toistensa kanssa vaikeissa olosuhteissa. Tiestöä on vähän ja lunta paljon. Porin prikaatin upseerikokelas Ziyi Fu ja alikersantit Ville Nieminen ja Jerry Nenola kertovat, että lunta on ollut monin paikoin lantioon asti. ”Sinne kun rinkan kanssa kaatuu, ei pääse ihan heti ylös”, Nenola sanoo.
NORTHERN WIND 2019 on merkkipaalu Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä. Paljon on tapahtunut kevään 2014 jälkeen. Tuolloin alkoi Itä-Ukrainan sota ja Venäjä valtasi Krimin. ”Yhteistyö lähti liikkeelle ennen kaikkea ilmavoimien ja merivoimien toiminnasta”, kertoo puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Northern Wind on osoitus uudesta vaiheesta, jossa myös maavoimien yhteistyö tiivistyy. Ne ovat harjoitelleet yhdessä ennenkin, mutta eivät tässä mittakaavassa. Harjoitus järjestetään pohjoisessa, koska siellä Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on yhteistä maarajaa. ”Lisäksi kaikilla on samankaltaisia haasteita pohjoisten alueidensa puolustamisessa. Olosuhteet ovat vaativia ja asutus on harvaa”, Kuusela sanoo. Tammikuussa Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö ehdotti Sälenin turvallisuuskonferenssissa Ruotsissa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan maavoimien pohjoisista yhteisharjoituksista tehtäisiin säännöllinen perinne. Ehdotus sai Norjan ja Ruotsin kollegoilta myönteisen vastaanoton. Ruotsi on juuri palauttanut rajatun asevelvollisuuden, ja sen uudet maavoimat tarvitsevat harjoituskumppaneita. Ruotsalais-suomalaisen prikaatin komentaja Mats Ludvig kertoo parkkipaikalla joen rannalla, että harjoituksissa syntyy yhteishenkeä.
”Kaikki yhteinen historia ja vanhat siteet heräävät henkiin. Syntyy halu auttaa.”
Suomalaiseversti Osmonen on hänkin ollut tyytyväinen yhteistoiminnan sujuvuuteen. Taktiikoissa on kuitenkin eroja. Nyt tehtävä hyökkääjän viivyttäminen ei kuulu suomalaisten oppeihin. ”Me pysäytämme hyökkäyksen ja sitten me iskemme kylkeen.” Myös johtamistyylien eroja on tullut esille. ”Meillä mennään enemmän niin kuin on etukäteen suunniteltu. Ruotsalaiset keskustelevat enemmän tilanteen edetessä”, everstiluutnantti Marttinen summaa.
YLIJOHTAJA Kuuselan mukaan Ruotsin ja Suomen puolustusvoimat täydentävät toisiaan. ”Ruotsilla on korkean teknologian terävää kärkeä ja reagointinopeutta. Ilma- ja merivoimat ovat korkeatasoiset. Suomella taas on Ruotsia enemmän laajaa maavoimaa ja pitkäkestoisempaa toimintakykyä.” Ilmavoimat ovat mukana nytkin, koska samaan aikaan pidetään Ruotsin ilmavoimien vuotuinen pääharjoitus. Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat osallistuneet toistensa pääharjoituksiin vuodesta 2016 lähtien. Maan pinnalla Norbottenin männikössä alkaa ilta-aurinko muuttaa männynkylkiä oransseiksi. Lapiot viuhuvat. Parolan panssariprikaatin varusmiehet tekevät telttapaikkaa metrin hankeen. ”Eilen meni kahden paikan tekoon viisi tuntia”, kuuluu huikkaus lapioinnin keskeltä. Täällä Pohjois-Ruotsin metsissä voisi erehtyä luulemaan, että Suomi ja Ruotsi ovat jo puolustusliitossa. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Jos kriisi tulisi, poliittiset päätökset avunannosta olisi tehtävä tilanne kerrallaan. Maat kuitenkin varautuvat auttamaan toisiaan myös rauhan ajan ulkopuolella. Minkälaiseen kriisiin tässä harjoituksessa sitten varaudutaan? ”Ei tässä ole mielessä mitään tiettyä tosielämän skenaariota”, Kuusela sanoo. Osviittaa saa kuitenkin poliitikoiden puheista. Kun HS kysyi Ruotsin puolustusministeriltä Peter Hultqvistiltä tammikuussa Pohjoismaiden suurinta turvallisuusuhkaa, ministeri otti esiin Itämeren alueen kiristyvät tunnelmat. ”On Venäjän kasvava varustelu Kaliningradissa, läntisellä sotilasalueellaan, Murmanskissa ja arktisella alueella. Lisäksi on provokatiivista käytöstä Itämeren alueella”, hän luetteli. Yleinen arvio on, että Suomen ja Ruotsin olisi vaikea pysytellä erossa sodasta, jos Itämeren alueella puhkeaisi suurempi konflikti.
TÄMÄN harjoitussodan tulos saadaan tietää keskiviikkona. Tapahtumia ei ole käsikirjoitettu, vaan molemmat komentajat liikuttelevat joukkojaan vapaasti. Ensimmäisissä taisteluissa suomalaiset ja ruotsalaiset varusmiehet pärjäsivät Nato-vastustajiaan vastaan hyvin. Viivytystä saatiin aikaan yli tavoitteen. Norjalaiset, britit ja amerikkalaiset kuitenkin lähestyvät. ”Koko ajan 15 minuutin lähtövalmius”, korpraali Anton Itkonen sanoo lapiollisten välissä. Muut vilkaisevat häntä vähän ja jatkavat sitten huitomista. Kuinka paljon harmittaisi, jos kaikki tämä lapiointi olisi ollut turhaa?
”On tässä sattunut jo pahempaakin.”
Fakta
Joukkoja eri puolelta Suomea
18–27.3. Pohjois-Ruotsin Norrbottenissa järjestettävä Northern Wind 2019 on Ruotsin maavoimien pääharjoitus.
Joukkoja on Ruotsin lisäksi muun muassa Suomesta, Norjasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista, yhteensä noin 10 000 sotilasta. Samaan aikaan järjestetään myös Ruotsin ilmavoimien pääharjoitus, jossa on mukana suomalaisia Hornet-hävittäjiä ja NH-90-helikoptereita sekä noin 180 sotilasta. Northen Windin yli 1500 suomalaissotilasta tulevat pääosin Panssariprikaatista, Kainuun prikaatista, Jääkäriprikaatista ja Porin prikaatista.