www.militaar.net

Militaarteemad minevikust kaasaega
Tänane kuupäev 12 Mai, 2021 5:24

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]




Tee uus teema Vasta teemale  [ 1884 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 121, 122, 123, 124, 125, 126  Järgmine
Autor Sõnum
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 31 Dets, 2020 20:40 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2946
Asukoht: Tallinn
Artikkel ei olegi niiväga seotud Soome kaitsevõimega, kuivõrd sellega, et teenistus Õhuväes on niivõrd hea amet, et Soomes on vähemalt 1 perekond, mille 3 põlvkonda on lennanud Hawki hävitajatel 40 aasta jooksul. Artiklis kirjeldatakse pikalt ja põhjalikult Hawkide teenistust Soomes läbi 3 põlvkonna - vanaisa major Paavo Janhunen lendas esimese Hawki Soome, kolonel Kari Janhunen lendas sellistel oma karjääri jooksul 1200 tundi ja pojapoeg kapten Tero Janhunen lendab siiani oma vanaisa allkirjaga kaunistatud Hawkiga, mis on viimane Soomes ehitatud selle tüübi lennuk. Esimese hankega osteti neid 50 miljardi marga ehk tänases vääringus 1,5 miljardi € väärtuses, enamin nendest pandi ka Soomes kokku.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007713833.html

Kolmen polven lentäjät
Sotilasilmailun ammattilaiset kehuvat kilvan Hawk-harjoitushävittäjää, jonka valinnassa yhdellä miehellä oli ratkaiseva rooli.

ISOISÄ oli lentäjä. Isä oli lentäjä. Ja niin pojastakin tuli lentäjä. Joulukuussa tulee täyteen 40 vuotta siitä, kun Suomen ilmavoimat sai ensimmäisen Hawk-harjoitushävittäjänsä. Sen lensi Englannista Poriin majuri Paavo Janhunen. Hän oli 1970-luvulla alkaneen harjoituskonehankinnan pääkoelentäjä ja oli mukana valitsemassa konetyyppiä, kun Suomi etsi seuraajaa Fouga Magister -suihkuharjoituskoneelle. Janhusten suku kietoutuu aivan erityisellä tavalla Hawkeihin. Paavon poika Kari Janhunen, 60, on entinen Satakunnan lennoston komentaja, joka lensi Hawkilla 1 200 tuntia ja jäi everstinä eläkkeelle vuonna 2010. Ja nyt Karin poika, kapteeni Tero Janhunen, 31, lentää Hawk-hävittäjiä koelentäjänä Pirkkalassa, jossa hän kuuluu Tukilentolaivueeseen. On harvinaista, että samalla konetyypillä voidaan lentää täysipäiväisesti 40 vuotta saman maan ilmavoimissa ja kouluttaa sillä hävittäjälentäjiä vuosikymmenestä toiseen. Yhtä harvinaista on, että on olemassa suku, jossa jo kolmas polvi lentää samaa konetta.

SUOMESSA on yksi Hawk-harjoitushävittäjä, jonka kyljessä on Paavo Janhusen nimikirjoitus. Se on kopioitu nimikirjoituksesta, jonka hän kirjoitti kolmatta luokkaa kansakoulussa käyvän poikansa Karin koulutodistukseen vuonna 1969 Kuorevedellä. Nimikirjoitus koneen kyljessä on Ilmavoimissa erityinen kunnianosoitus. Pojanpoika Tero lentää yhä silloin tällöin samaa, isoisän nimikirjoituksella varustettua konetta. Se on viimeinen Valmetin Kuoreveden Hallissa koottu yksilö. Tunne on erityinen, Janhunen kuvailee. Kone on teknisesti samanlainen kuin muutkin Hawk-hävittäjät. Lentäminen tuntuu siis samalta. ”Mutta sitten, kun koneessa harvoin sattuu sellainen hetki, että on aikaa miettiä ja fiilistellä, niin onhan sitä tunnetta vaikea sanoin kuvailla. Tuntuu siltä, että on osa jotakin itseään suurempaa.” Everstiluutnantti Paavo Janhunen kuoli 44-vuotiaana Kuorevedellä keväällä 1985, kun hänen koelentämänsä Valmet Redigon edeltäjä Valmet Turbo Vinha syöksyi järven jään läpi kierteessä, joka ei oiennut. ”Itsehän en koskaan tuntenut Paavoa, hän kuoli ennen kuin synnyin. Olen kuullut, että hän oli mukava työkaveri ja aikaansaava tyyppi. Hän oli maatalon poika, joka tyhjästä ja heikollakin koulumenestyksellä ponnisti oman alansa huipulle. Kyllä se lämmittää mieltä”, Tero Janhunen kertoo. Paavo Janhusen pojan Karin uravalintaan isällä oli iso merkitys. ”Halusin lentäjäksi jo pikkupoikana. Isä sanoi, että kannattaa pyrkiä lento-Rukkiin, kun intti pitää kuitenkin käydä. Pyrin ja pääsin. Näin, että isä piti ammatistaan, ja näkeehän sen jo naamasta muutenkin, kun ihminen on tullut lentämästä. Sitä voi kysyä keneltä tahansa lentäjän vaimolta.”

PAAVO JANHUSEN vaikutus Hawkien valintaan on ollut ratkaiseva. Näin sitä ainakin kuvaa Janhusesta kirjaa kirjoittava entinen Karjalan lennoston komentaja Ari Jussila. Hawk-koneiden hankinta 1970-luvulla oli isoin yksittäinen asekauppa, jota Suomi oli tehnyt siihen mennessä, Jussila sanoo. Sen arvo oli vähän alle miljardi markkaa, nykyrahassa vajaat 1,5 miljardi euroa. Janhunen oli tuolloin ilmavoimien kokenein lentäjä. ”Hänen sanansa siitä, minkälainen kunkin koneen suorituskyky oli, oli täysin ratkaiseva”, Jussila sanoo. Janhusen sana painoi jopa niin paljon, että hänen Suomen koneisiin vaatimiensa muutosten perusteella Hawkien valmistaja British Aerospace teki muutoksia kaikkien tuotannossa olleiden koneiden ominaisuuksiin, Jussila kertoo.

JOKAINEN suomalainen hävittäjälentäjä saa ensikokemuksensa suihkukoneista juuri Hawkissa. Se on nyt 40 vuotta ollut reitti esimerkiksi MiGin tai nyttemmin Hornetin ohjaimiin. Yksi Suomen eniten Hawk-tunteja (1 340) kellottanut lentäjä on eversti evp Jukka Ahlberg, entinen Lentosotakoulun johtaja ja ensimmäisen Hawkia lentäneen kadettikurssin jäsen. Hän arvioi, että Paavo Janhunen osasi valita Suomelle oikean koneen. ”Jotain kertoo jo se, että se on lentänyt 40 vuotta ja lentää vielä pitkälle 2030-luvulle. Valinta oli hyvä, koska aikanaan valittiin riittävän suorituskykyinen kone. Toinen syy on, että tasoa on pidetty ja nostettu vuosien varrella koko ajan”, Ahlberg sanoo. Suomi tilasi Hawk-hävittäjiä 1970-luvulla 50 kappaletta. Niistä valtaosa koottiin Suomessa. Myöhemmin 1990-luvulla Suomi tilasi koneita seitsemän lisää. Onnenpotkuna alalla pidetään sitä, että Suomi sai ostettua 18 vähänkäytettyä Hawkia Sveitsistä vielä vuonna 2007. Ne toivat koko kalustolle rutkasti lisää käyttövuosia. ”Muuten rungot vanhoissa koneissa olisivat alkaneet väsyä. Ja vaikka niitä kuinka olisi modifioitu, ne eivät olisi kestäneet enää lentämistä. Tällä päästiin siihen, että elinikää näyttää tulevan yli 50 vuotta”, Alhlberg sanoo. Suuri yleisö muistanee Hawkit parhaiten siitä, että niillä lentää myös Ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks. Tänä vuonna Hawkeissa on nähty juhlavärejä 40-vuotisen lennon merkiksi.

ONNETTOMUUKSISSA Hawkeja on tuhoutunut kaksitoista. Niissä on kuollut viisi lentäjää. Vuosien varrella koneita on modernisoitu suomalaisvoimin monin tavoin. Niihin on muun muassa integroitu infrapunaohjukset, uusittu avioniikka ja kehitetty lasiohjaamot. Ne Hawkit, joita 31-vuotias kapteeni Tero Janhunen ajoittain lentää, ovat siis teknisesti aivan eri koneita kuin isoisänsä Paavon lentämät. Mutta hävittäjätutkaa Hawkeissa ei ole, mikä olisi nykyaikaisessa ilmasodassa iso puute. Perämerellä Oulun edustalla Ahlberg ampui ensi kertaa harjoituksessa Hawkiin jälkikäteen integroidun infrapunaohjuksen. Sen kohteena oli laskuvarjolla laskeutuva ja kuumana palava maalitonkka. ”Ensimmäinen tunne kun painaa liipaisinta on, että miksi se ei lähde ja onko jotain vialla. Siinä on muutaman sekunnin kymmenyksen viive, jolloin ehtii ajatus käydä mielessä. Sitten ohjus putoaa siiven alta ja rakettimoottori käynnistyy, kuuluu suhahdus ja näkyy valojuova ja savuvana ja se miten se ohjautuu maaliin.” ”Lopuksi räjähtää.”

TOINEN mieleen painunut kerta Hawkin suorituskyvystä sattui ampumaleirillä Lohtajalla. Ahlberg oli leirillä yhteysupseerina. Hän selosti tuhatpäiselle, pääosin reserviläisjoukolle, miten Hawk rynnäköi ja ampuu kerralla kaikki 144 rakettiansa. Viimeistään silloin tajusi, että Hawk on myös kriisiajan kone. ”Kaikki tapahtui sekunnilleen, kuten selostin. Muistan yleisön vaikuttuneisuuden ja sen, miten isossa joukossa oli aluksi hälinää, mutta kun kaikki oli tapahtunut, oli tyystin hiljaista. Oho, olipa vaikuttavaa, yleisö ajatteli.” Hawk myös opetti hänelle aikanaan vasta muutaman lentotunnin kohdalla, että luontoa vastaan ei kannata taistella. Hän lähti lennolle ja huomasi, että siipeen alkaa muodostua jäätä. Hävittäjällä ainoa keino poistaa jää on nostaa nopeutta eli syöksyä, mutta se oli hankalaa, kun koko pilvialue oli jäätävää kerrosta. ”Kiihdyttelin konetta monta kertaa ja laskin nokkaa, onneksi moottori toimi. Varmaan viisitoista minuuttia tein syöksyjä ja etsin kuivempaa sekä lämpimämpää ilmakerrosta, ennen kuin sain siiven jäät ropisemaan. Vauhtia oli jotain 800 kilometriä tunnissa. Ainakin opin tarkkailemaan jäätymisen alkamista varhemmin.”

HAWKIT siis lentävät jonnekin 2030-luvulle asti. Samaan aikaan Suomessa pohditaan korvaavaa hävittäjää nykyisille Horneteille. Hankinta maksaa noin kymmenen miljardia euroa. Jossain vaiheessa Hawkitkin on korvattava uusilla. Kari Janhunen katsoo, että isänsä valitsi oikein. ”Sanoisin, että minun iskäni onnistui aika hyvin, kun valitsi meille sellaisen koulutuskoneen, joka on ollut käytössä koko tämän ajan. Onnettomuuksia niillä on ollut, mutta aika harvoin se on johtunut teknisestä viasta. Se on ollut mukava, helppo ja turvallinen lentää, aivan ykköskamaa”, Kari Janhunen sanoo. Kolmannen polven Hawk-lentäjä Tero Janhunen sai lokakuussa pojan. Siitä heräsi suvun kesken yksi aivan ilmeinen kysymys. Voisiko tässä olla suvun neljäs lentäjä? Jos niin käy, kone tuskin olisi enää Hawk. ”En aio syöttää hänelle mitään urapolkua, iskä on siitä aiheesta ollut enemmän innoissaan. Aionkin ulkoistaa lento-opetuksen Kari-papalle”, Tero Janhunen sanoo.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 04 Jaan, 2021 14:06 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 28 Juul, 2005 16:35
Postitusi: 32008
Hawkidega oli veel selline lugu, et enamasti kippusid kõik idarelvastuse kasutajad kiiresti lääne relvastust endale sebima, kuid Hawk peaks olema üks väheseid sõjalennukeid, mis Soomes kandis (praegu ilmselt mitte, raketid aeguvad) nõuka päritolu R-60 õhk-õhk rakette. Lisaks kohtab pilte, kus nad on relvastatud NSVL päritolu reaktiivmürskude konteineritega.

Praegu lasevad Sidewinderitega ringi. Tundus, et need vene raketid ilmusid neile siis 1990ndatel, kui Hornetid tulid ja vene relvastuse arsenal "vabaks" jäi.

https://forum.warthunder.com/uploads/mo ... 5a467e.jpg

_________________
/Veelgi hullem on see, et koos kohustusliku patriootliku riigioptimismi kehtestamisega nõrgeneks paratamatult ka meie ohutaju, mis on enesealalhoiuks vältimatult vajalik instinkt/ S. Mikser 2014.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 06 Jaan, 2021 15:39 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2946
Asukoht: Tallinn
Soomlased ise panid enamik Hawkw kokku, ju nad siis panid sinna ka endale sobivad relvasüsteemide kinnitused ja laskeseadmed, sest häid rakette ei saa ju lasta laos hapuks minna, kui need on juba ostetud. Artiklis on ka mainitud, kuidas Hawk suudab korraga maasihtmärkide pihta olemasolevad 144 raketti välja lasta, sisuliselt kallatakse sihtmärk kildudega üle. Võitlus maasihtmärkidega oleks olnud Hawkide SA ülesanne, neile sai igasugu kahureid ja rakette külge panna.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 17 Veebr, 2021 1:13 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 9461
Soome Pori brigaadil juba 395-s aastapäev
Tsiteeri:
Porin prikaati viettää tänään 395. vuosipäiväänsä. Juhlimme tänä vuonna turvallisesti ja pienimuotoisesti, mutta juhlallisesti. Palkituille järjestetään erilliset tilaisuudet.

Kuvassa prikaatimme ylväs lippu kuvattuna viime viikon sotilasvalassa.

https://twitter.com/PorinPR/status/1361635202901159938

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 19 Veebr, 2021 12:11 
Eemal
Liige

Liitunud: 16 Mär, 2018 12:29
Postitusi: 2263
https://twitter.com/HoansSolo/status/13 ... 4144503811
USA kiitis heaks GMLRS raketide müügi Soomele.
US State Department approved a possible Foreign Military Sale to Finland Flag of Finland of Extended Range Guided Multiple Launch Rocket Systems and related equipment for an estimated cost of $91.2 million.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 19 Veebr, 2021 17:02 
Eemal
Liige

Liitunud: 17 Okt, 2009 17:08
Postitusi: 337
Venemaale see muidugi ei meeldi https://www.delfi.ee/news/paevauudised/ ... d=92607231


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 19 Veebr, 2021 17:55 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2946
Asukoht: Tallinn
See et Kremlile ei meeldi tähendab et ostetakse õiget asja. 70 km kaugusele 90 kilo lõhkepea kuhugi sraabi või lao või lihtsalt vägede kogumise piirkonna peale saada ongi valus.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 19 Veebr, 2021 21:47 
Eemal
Liige

Liitunud: 10 Okt, 2014 8:51
Postitusi: 1887
Asukoht: Rahu ja Sõpruse Asulas :)
Kas "extended range" pole mitte sinna 200km kanti? Ma ise arvan, et soomlased otsivadki midagi "pikemat" kui 70 versta.
Eelmine kord kui Moskva end puudutuna tundis oli septembrikuise USA suurtükiväe õppuse pärast Eestis.
Tsiteeri:
What these offensive weapons are for? Against what enemy?
- milline tragikomöödia tõepoolest. Venemaal on Gradid, Smertshid, Uraganid ja Iskanderid lõppude lõpuks, vähem kui 100 km kaugusel Soome (või Eesti) piirist ja nüüd on nad äkki ohustatud.
Ma isegi ei kujuta ette mida VF taotleb sellise nördimusnoodiga. No miks üldse küsida KES? Ma saan aru, et avalikkuse ees tuleb küsida: Kes see vaenlane on? aga ... see on ju ehe platnoi käitumine.
Ei ole muud, kui tuleb ka Ülesoo kari selliseks muuta! 8)


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 20 Veebr, 2021 18:47 
Eemal
Liige

Liitunud: 20 Juul, 2005 14:35
Postitusi: 563
Asukoht: Kärdla
Vaevalt VF sellega midagi taotleb, pigem on see autoritaarse riigikorra eripära, kus lisaks oma päristööle tuleb ka ettenähtud hulgal suure juhi poliitikat heakskiitvat aktivismi välja näidata. Aruandes näeb ju hea välja - tehtud nii- ja niipalju asukohariigi poliitikat paljastavaid säutse. Eks see omal äraspidisel moel ole kvaliteedinäitaja, kuidas teha selliseid avaldusi niimoodi, et need ühelt poolt ühtiksid suure juhi maailmanägemusega ja teiselt poolt ennast ülejäänud maailma ees täiesti lolliks ei teeks.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 25 Veebr, 2021 18:08 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2946
Asukoht: Tallinn
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ ... c8b2463f2e

Kuvat: Ensimmäiset järeät Sisu-maasturit toimitettiin armeijalle – autoon saa panssarit ja asejärjestelmiä

Ensimmäiset Sisu GTP 4x4 -sotilasajopelit on saatu puolustusvoimien testeihin. Armeija haluaa kerätä testeillä tietoa Sisun kehittämän GTP-maastoauton suorituskyvystä ja sopivuudesta kriisinhallinnan tehtäviin. Sisu GTP 4 x 4 on järeä 14 tonnia painava maastoauto, jonka voimanlähteinä jyrräävät Mercedeksen dieselmoottorit. Miehistönkuljetustehtävien ohella auton voi panssaroida ja siihen voi myös kiinnittää aseita. Ensimmäisessä testierässä armeijan käyttöön rymisi kaksi erilaista vahvasti panssaroitua ajoneuvokonfiguraatiota, viisipaikkainen partioajoneuvo ja kymmenenpaikkainen miehistönkuljetusajoneuvo. SISU GTP ajoneuvoperhe on modulaarinen ja siksi sitä voi helposti muunnella erilaisiin operatiivisiin tehtäviin. Kaikilla GTP-ajoneuvoilla on yhtenevät runkorakenteet, mutta niiden korirakenteet ovat keskenään vaihtokelpoiset. Siksi niitä pystyy helposti räätälöimään eri käyttötarkoituksiin. Kahden ensimmäisen ajopelin testien jälkeen armeija saa vielä neljä muuta ajoneuvoa ja näiden käyttö- ja kenttähuolto-ohjeistus varaosasarjoineen myöhemmin tänä vuonna.

SKJ võttis vastu 2 Sisu GTP soomusautot testimiseks, üks on 10-kohaline inimeste vedamiseks ja teine on 5-kohaline patrullmasin. Hiljem selle aasta jooksul saadakse veel 4 testautot koos välihoolduse käsiraamatute ja varuosade komplektidega. Autod kaaluvad 14 tonni ja neil on Mercedese diisemootorid. Autode käiguosa on sama ja vajadusel saab keresid vahetada. Pika kerega (ilmselt 10-kohaline) auto pildid on tänasest lehest ja kastika oma vanem, kuid ilmselt selline 5-kohaline välja näeks.


Manused:
Sisu_GTP_2019_LA-68.jpg
Sisu_GTP_2019_LA-68.jpg [ 362.61 KB | Vaadatud 2027 korda ]
Sisu GTP 2 Iltalehti 250221.jpg
Sisu GTP 2 Iltalehti 250221.jpg [ 313.11 KB | Vaadatud 2027 korda ]
Sisu GTP 1 Iltalehti 250221.jpg
Sisu GTP 1 Iltalehti 250221.jpg [ 299.27 KB | Vaadatud 2027 korda ]
Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 09 Mär, 2021 22:41 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 9461
Soome kaitsevägi harjutas Helsinki suuruselt teises kaubanduskeskuses linna kaitsmist.
Tsiteeri:
2,5 years old and the second largest mall in #Helsinki is used as training area for the Guards Jaeger conscripts and local defense units tasked with defending the capital.

https://twitter.com/pmakela1/status/1369267270938165252

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 12 Mär, 2021 13:13 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2946
Asukoht: Tallinn
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suom ... f53e155eb5

Eilses Kauppalehtis selgitatakse pikalt ja põhjalikult, mis Soome ÕV Hornetid kavatsetakse maha kanda keskmiselt 4500 lennutunni järel, kui lennuki amortisatsiooni koefitsient on ainult 0,75. Tegelikult võiks lennata ka kuni 6000 tundi, kuid seda ei tehta, sest Soome lennukid saavad kõvemaid koormuseid kui teistes riikides, kus suur osa lennutundidest kulub baasidest harjutusalale jõudmiseks. Soomes on harjutusalad lähedal, nii et õhku ja kohe täisgaasiga manööverdama :lol:

Suomen Hornet-hävittäjät aiotaan poistaa käytöstä noin 4 500 lentotunnin jälkeen, vaikka valmistaja laskee käyttöiäksi 6 000 tuntia - Puolustusvoimat kertoo, miksi

Puolustusvoimien mukaan suomalaisten hävittäjien käyttöprofiili on verraten raskas.

lmavoimat evaluoi parhaillaan uusia monitoimihävittäjiä. Uusien koneiden astuessa käyttöön vuodesta 2025 eteenpäin tarkoituksena on, että nykyinen Boeing F/A-18 Hornet -kalusto poistuisi käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

Puolustusvoimien suunnitelmissa Hornet-kalusto poistuu käytöstä 4 500 lentotunnin jälkeen, jolloin niiden niin kutsuttu FLE-tunnusluku on 0,75. Ilmavoimien lentokaluston väsymistä kartoittaa VTT. Valmistajan alkuperäisissä suunnitelmassa Hornet-kaluston käyttöiäksi on määritelty 6 000 tuntia, joskin tietyissä olosuhteissa tätäkin on kyetty venyttämään. Ratkaisua on tosin myös arvosteltu. Puolustusvoimien logistiikkalaitos kertoo, että FLE-arvo (Fatigue Life Expended) on Hornetin rakenteiden eliniän kulutuksen seurantaan käytettävä tunnusluku, jolla seurataan siiven tyven kumulatiivista rasituskertymää suhteessa koneen suunnitteluvaiheessa osoitettuun turvalliseen maksimiarvoon.

”Indeksi on eräs tunnusluvuista, joita käytetään Puolustusvoimissa Hornet-kaluston rakenteiden kunnon ja elinkaaren seurantaan, analyysiin sekä elinkaarta ylläpitävien toimenpiteiden suunnitteluun. FLE-arvon laskenta perustuu koneen rakenteeseen sijoitettujen antureiden lennoilla taltioimiin tietoihin. FLE-arvoa käytetään koneiden käytön ja ylläpidon suunnitteluun sekä rakenteiden tarkastus-, muutos- ja rakennekorjaustöihin”, logistiikkalaitos kertoo vastauksessaan. Logistiikkalaitoksen mukaan FLE-indeksi on suhdeluku, joka kertoo kuinka suuri osa rakenteelle sallitusta kumulatiivisesta vauriosummasta on tarkasteluhetkellä "kulutettu". Maksimiarvo voidaan siis skaalata vapaasti. Tyypillisesti koneen suunnittelun alkuvaiheessa indeksin tavoitearvoksi asetetaan joku tasaluku, mutta suunnittelun edetessä ja suunnitteluarvojen tarkentuessa lopullinen, hyväksytty maksimiarvo poikkeaa alkuperäisestä. Logistiikkalaitos painottaa, että lopullisen maksimiarvon suuruudesta ei pysty suoraan päättelemään sitä, saavutetaanko koneella alkuperäisenä tavoitteena oleva lentotuntimäärä, sillä myös käytön rasittavuutta kuvaavat arvot tyypillisesti muuttuvat suunnittelun aikana. Hornet-koneiden rakenteita on kehitetty valmistuksen edetessä, ja eri aikaan valmistettujen koneiden FLE-indeksin maksimiarvot ovat erisuuruisia.

Mistä sitten Suomen ylärajaksi valitsema 0,75 tulee, ja miksi se ei ole 1,00?

Logistiikkalaitoksen mukaan Suomen koneiden FLE-indeksin yläraja 0,75 perustuu Yhdysvaltain merivoimien F/A-18 C/D -kalustolle antamaan alkuperäiseen tyyppihyväksyntään. Kyseessä on raja-arvo, johon saakka rakenteen laskennallinen elinikä on todennettu käytännön väsymiskokein. ”Suomessa Ilmavoimien Hornet-kalustolle on hyväksytty hieman alkuperäistä ylärajaa pienempi arvo. Sen määrittelyssä on huomioitu Ilmavoimien käytössä aiheutuvasta rasituksesta kerätty tieto sekä rakenteiden väsymistä koskevat uudemmat tutkimustulokset”, laitos kertoo. Laitoksen mukaan indeksi antaa todenmukaisemman kuvan monitoimihävittäjän elinkaaren vaiheesta kuin pelkkien lentotuntien laskeminen, ja indeksin kertymisnopeuteen vaikuttaa monitoimihävittäjien tapauksessa muun muassa konekaluston käyttötapa. ”Pääosa monitoimihävittäjän väsymisindeksistä karttuu lennon vaiheissa, joissa kone liikehtii voimakkaasti. Tällaista on esimerkiksi ilmataistelukoulutus.” Suomessa taas harjoitusalueet ovat verraten lähellä lentotukikohtia, eli siirtymät ovat lyhyitä, joten ”väsymisindeksiä kertyy lentotuntia kohti enemmän kuin jonkun toisen käyttäjämaan lentotoiminnassa, jossa siirtymiin kuluu enemmän aikaa”, logistiikkalaitos kertoo.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 13 Mär, 2021 10:22 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 9461
Soomlaste õppustest koroonaviiruse piirangute ajal.
https://blog.vantagepointnorth.net/2021 ... demic.html

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 14 Mär, 2021 14:47 
Eemal
Liige
Kasutaja avatar

Liitunud: 04 Juul, 2009 13:29
Postitusi: 9461
Hiinlaste urgitsemisest Soomes, sooviga osta või rentida ja renoveerida põhjas olev väike lennuväli uurimislendudeks. Kaitseministeerium keelas müügi.
Tsiteeri:
Yle understands that the state-funded Polar Research Institute of China made an offer to buy or lease the airport at Kemijärvi in Finnish Lapland for use as a base for flights over the Arctic region.

A purchase proposal was made to the City of Kemijärvi by a delegation of Chinese research institutes including a military expert in January 2018. The matter is only now being made public.

The delegation was led by Xia Zhang, Director of the Polar Research Institute of China, and Xu Shije, Director of the Chinese Arctic and Antarctic Administration. The party also included Major Lie Ji, an assistant to the military attaché at the Chinese Embassy in Finland.

The goal of the Chinese research institute was to establish an airbase for Arctic climate and environmental research flights extending to the northern polar area, according to Kemijärvi's Mayor Atte Rantanen.

"Their intention was to conduct Arctic research on the polar ice cover, and they would have needed a base for these operations in Kemijärvi. A large jet aircraft with different measuring equipment would have come here, and they would have flown to the North Pole, taken their measurements and flown back," Rantanen explains.

The flight route would have also made observations possible over the Arctic Ocean and the Northeast Passage, which is an area of interest to both China and Russia.

"The Northeast Passage is an important area and, of course, all of the big powers are interested in what kind of traffic is possible there," Rantanen points out.

He adds that if the venture had gone ahead, the 1,400-meter runway for small aircraft at Kemijärvi Airport would have been extended to three kilometres in order to handle heavy jet traffic.

Renovation of the runway alone would have cost at least 40 million euros. In addition, new airport buildings and a research laboratory would have been required, all of which Rantanen says the Chinese research institutes would have been willing to finance.

Plan nipped in the bud

Kemijärvi Airport and its flight path is adjacent to the village of Ketola, and right next to the Finnish Defence Forces' Rovajärvi firing range. The Defence Forces have also used the airport from time to time.

After receiving the Chinese proposal, the city inquired about the position of the Defence Forces on the idea.

"There was a clear view from the army that this type of activity cannot be carried out here. It's too close to Rovajärvi," says Rantanen, adding that there was no follow-up to the initial proposal.

Anu Sallinen, a consultant at the Ministry of Defence, told Yle that the ministry received information about the discussion on the purchase of Kemijärvi Airport three years ago. She says it is unlikely that the property would have be sold to any foreign state-owned entity as it is next to a strategically important firing range.

https://yle.fi/uutiset/osasto/news/defe ... d/11820411

_________________
Ainus, mida me ajaloost õpime, on see, et keegi ei õpi ajaloost midagi.
Live for nothing or die for something.
Kui esimene kuul kõrvust mõõda lendab, võib kogu poliitika(demokraatia ja seadused) ära unustada.


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
 Teema pealkiri: Re: Soome kaitsevõime peale kärpeid
PostitusPostitatud: 15 Mär, 2021 12:41 
Eemal
Liige

Liitunud: 27 Dets, 2006 21:35
Postitusi: 2946
Asukoht: Tallinn
Sellest lennujaama võimalikust Hiinale müümisest oli ka kusagil mujal juttu, Soome KaMin ei ole nii naiivne, et sellele liimile minna. Täiesti ilmne, et hiinlased soovivad pigem lennujaama, millest oleks hea Venemaa arktilisel tegevusel silma peal hoida ja vajadusel sekkuda. Kummaline on ka see, et Venemaaga ollakse väga suured sõbrad, miks sealt lennujaama ei rendita :roll:


Üles
 Profiil Saada privaatsõnum  
 
Näita postitusi eelmisest:  Sorteeri  
Tee uus teema Vasta teemale  [ 1884 postitust ]  Mine lehele Eelmine  1 ... 121, 122, 123, 124, 125, 126  Järgmine

Kõik kellaajad on UTC + 2 tundi [ DST ]


Kes on foorumil

Kasutajad foorumit lugemas: Registreeritud kasutajaid pole ja 2 külalist


Sa ei saa teha uusi teemasid siin foorumis
Sa ei saa postitustele vastata siin foorumis
Sa ei saa muuta oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa kustutada oma postitusi siin foorumis
Sa ei saa postitada siin foorumis manuseid

Otsi...:
Hüppa:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
Eestikeelne tõlge phpbb.ee poolt