www.militaar.net

Vabatahtlikud kes panevad kokku 4 torust koosneva patarei Soome Vabariigi ja relva loomise aasta 100. juubeliks. Patarei tehakse selliseks nagu ta oli 19.06.1941. a.
Torud saadi sõjamuuseumi varuosaplatsilt ning Rovajärvi harjutusala romuplatsilt.

Need haubitsad arvati reservist välja 1980ndatel ja treeningud toimuvad Panssariprikaati territooriumil.

Eilne Helsingin Sanomat kirjutas Soome MV 4 uue laeva hindadest: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005004477.html

Teollisuus epäilee sotalaivahankinnan kulujen karkaavan: ”Olemme ostamassa laivoja, joita ei ole missään olemassa”

Teollisuus epäilee merivoimien suuren sotalaivahankinnan budjetin pitävyyttä. Merivoimien mukaan 1,2 miljardin euron kustannusarvioon sisältyy myös budjettiylitys. EDUSKUNNAN on määrä saada viimeistään helmikuun alussa hallitukselta puolustuspoliittinen selonteko. Selonteossa haetaan sinetti myös Merivoimien suurhankinnalle, ”laivue 2020-hankkeelle” eli neljän, noin satametrisen sotalaivan ostolle. Taistelulaivojen yhteishinnaksi on jo pitkään esitetty täsmäluku 1,2 miljardia euroa. Summaa ei ole tarkemmin avattu.

”Summa on kustannus, jolla suorituskyky saavutetaan. Hanke on yhä kesken. Tarkkoja lukuja eri kustannustekijöistä ei voi vielä antaa”, sanoo puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Olli Ruutu. Ruudun mukaan 1,2 miljardia euroa on kuitenkin hintakatto.

PUOLUSTUSTEOLLISUUS epäilee jo nyt kustannusarvion pitävyyttä.

”Hanke on alibujdetoitu”, sanoo Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistyksen (PIA) pääsihteeri Tuija Karanko. Karanko ei halua sanoa, kuinka paljon alakanttiin kustannusarvio on laskettu. Teollisuuden mielestä hanketta on valmisteltu kuitenkin liiaksi siviilivinkkelistä, perinteisen laivahankinnan tapaan. ”On hyvä muistaa, että Suomi on toteuttamassa nyt ainutlaatuista hankintaa. Olemme ostamassa laivoja, joita ei ole missään olemassa. Ei ole edes vertailutietoa vastaavista kuluista”, Karanko painottaa.

LAIVAHANKINNAN kallein osa on asejärjestelmä. Järjestelmien pitäisi toimia pinnan alla, pinnalla ja ilmaan päin, myös jääolosuhteissa. Kaikki maksaa. Teollisuudessa lasketaan, että laivarunkojen osuus hinnasta saattaisi jäädä vain 20-30 prosenttiin. Aseiden lisäksi kustannuksia kasvattaa myös järjestelmien integrointi aluksiin. ”Monitoimialuksen koko konsepti on haastava. Telakka on hyvä tekemään laivoja. Mutta hankinnassa on kyse myös monesta järjestelmästä, jotka täytyy saada toimimaan yhteen”, Karanko painottaa.

”Puolustusvoimilla on integraatio-osaamista, mutta ei resursseja.”

PUOLUSTUSVOIMAT kertoi syyskuussa tehneensä laivoista aiesopimuksen Rauman telakan kanssa. Rauma sai puoli vuotta aikaa selvittää, onko telakalla kykyä ja kapasiteettia laivat valmistaa. Taistelujärjestelmä kilpailutetaan kokonaisuutena. Tietopyyntöjen perusteella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen on määrä lähettää osallistumishakemuspyynnöt 12 valmistajalle vielä loppuvuoden aikana. Pyynnöt lähtevät HS:n tietojen mukaan myös hävittäjähankinnoista kiinnostuneille ruotsalaiselle Saabille sekä amerikkalaisille Lockheed Martinille ja Boeingille. ”Varsinainen tarjouspyyntö lähtee aikaisintaan ensi keväänä. Valittu toimittaja vastaa myös järjestelmien integraatiosta aluksiin”, sanoo kommodori Veli-Pekka Heinonen Merivoimista.

HEINOSEN mukaan laivojen osuus on hankinnan kokonaishinnasta noin puolet. ”Karkeasti laivarungot maksavat 500 miljoonaa euroa ja järjestelmät 500 miljoonaa. Loput 0,2 miljardia euroa syntyvät integraatio- ja mahdollisista budjetin ylityskustannuksista.” ”Emme ylitä 1,2 miljardia. Yritämme hoitaa tämän tehokkaammin kuin eräissä muissa keskeneräisissä hankinnoissa on tehty.”

KATTOHINTA on alkanut hirvittää teollisuuden lisäksi myös puolustuspiireissä. ”Jos pidetään katosta kiinni, sitten leikataan suorituskyvystä, jos rahat eivät riitä. Sitten ei saadakaan enää laivoja, joita piti. Voi kysyä, kannattaako niitä silloin hankkia”, toteaa nimettömänä pysyttelevä lähde HS:lle. Puolustusministeriö pohtii paraikaa, kuinka paljon alusten hinnoittelua puolustusselonteossa avataan. Viime keväänä hallitus linjasi julkisen talouden suunnitelmassa, että vuonna 2019 hankintaan kuluu jo 260 miljoonaa euroa.

HANKINTAPÄÄTÖS on määrä tehdä vuonna 2018. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg totesi jo pari vuotta sitten, helmikuussa 2015, että investoinnista noin 10–35 prosenttia kyetään osoittamaan kotimaahan. Alusten koko elinkaaren aikaisen työllisyysvaikutuksen Lindberg arvioi 4 000 henkilötyövuodeksi.

Soome kaitsetööstuse esindaja arvates on 1,2 miljardit € liiga vähe 4 mitmeotstarbelise laeva ehitamiseks. Mereväe plaani kohaselt on see raha piisav ja laevad ise maksaksid 500 milj ja relvasüsteemid teised 500 milj ning ettenägematuteks kuludeks läheks kuni 200 milj. Kaitsetööstuse arvates tavaline 50% laev ja 50% süsteemid selle laevatüübi puhul ei päde ja pigem oleks laevade enda hind ainult 20-30% kogukuludest. Mure on jõudnud ka kaitseministeeriumisse ja sealt tõdetakse, et kui hinna ülempiirist peetakse jäigalt kinni ja on vaja laevade võimekust piirata, siis muutub laevade hanke mõtekus üldse küsitavaks.

Kuna 4 laevaga tuleb täita 7 vanema laeva ülesanded, siis on loogiline, et laevad varustatakse mingisuguse vahetatavate konteinerite süsteemiga, analoogselt Taani Flyvisken-klassile https://en.wikipedia.org/wiki/Flyvefisk ... rol_vessel. Idee on siis selles, et vastavalt laeva põhiülesandele, mis võib olla pealvee- või allveelaevatõrje, õhukaitse või miinide veeskamine või merereostuse tõrje või patrullimine tsiviilkaitsemissioonil, nagu on tänapäeval põgenike õngitsemine Vahemerest, saab laevale erinevatesse konteineritesse pakitud seadmed ja relvasüsteemid peale tõsta.

Tänane Helsingin Sanomat lk A10 võtab kokku Soome MV olemasolevad ja lähiaastate hanked http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005012324.html

Merivoimilla tulossa kalliit ruuhkavuodet – neljä uutta sotalaivaa ja 190 miljoonan euron remontti ohjusveneille. Merivoimat elää poikkeuksellisia ruuhkavuosia. Vanhoja aluksia kunnostetaan ja uusia suunnitellaan ennätystahtiin.

PUOLUSTUSVOIMAT aloittaa neljän Hamina-luokan ohjusveneen peruskorjauksen ensi vuoden lopulla. Alusten elinkaaren puolivälissä suoritettavan remontin hinta on yhteensä 190 miljoonaa euroa. Peruskorjaus maksaa lähes kolme kertaa niin paljon kuin vuosina 2010–2013 tehty vanhempien Rauma-luokan ohjusveneiden vastaava päivitys.

PUOLUSTUSVOIMAT on valinnut Hamina-luokan ohjusveneiden elinkaaripäivityksen päätoimittajaksi suomalaisen puolustusalayhtiön Patrian. Puolustusvoimien logistiikkalaitos neuvottelee parhaillaan Patrian kanssa sopimuksen tarkemmasta sisällöstä. ”Tarkoitus on allekirjoittaa hankintasopimus ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä”, kertoo kommodori Veli-Pekka Heinonen Logistiikkalaitokselta. ”Tilauksen tärkeimmät osat pitävät sisällään Hamina-luokan alusten eliniän jatkamisen 2030-luvulle, taistelujärjestelmän päivittämisen ja uutena asejärjestelmänä torpedot.” Hamina-luokan peruskorjauksen rinnalla on tarkoitus päivittää kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan taistelujärjestelmät. Ensimmäinen peruskorjattu ohjusvene tulee ulos telakalta vuonna 2019 ja viimeinen vuonna 2021. Telakointi tapahtuu siten, että kaksi ohjusvenettä on korjauksessa kerrallaan.

PATRIAN vastuulla on alusten peruskorjauksen tekevän telakan kilpailuttaminen. Patria tekee myös sopimukset erilaisten järjestelmätoimittajien kanssa. Vielä ei pystytä sanomaan, kuinka suuri osa rahasta menee mihinkin kohteeseen, kuten asejärjestelmiin tai aluksen peruskunnostukseen. Se riippuu siitä, millaisia sopimuksia Patria tekee. Heinosen mukaan Hamina-ohjusveneiden alumiinista rakennettujen runkorakenteiden kestävyydestä tehdään perinpohjainen analyysi. Merivoimat ei halua samanlaisia ongelmia kuin muutama vuosi sitten, kun Rauma-luokan ohjusveneistä löytyi yllättäen väsymismurtumia heti peruskorjauksen jälkeen.

HAMINA-LUOKAN ohjusveneiden asejärjestelmien valinta on osa isoa palapeliä, johon liittyy neljän uuden sotalaivan (Laivue 2020) rakentaminen ja uuden meritorjuntaohjuksen valinta. Peruskorjattaviin ohjusveneisiin on tarkoitus asentaa sama meritorjuntaohjus kuin suunnitteilla oleviin neljään lähes satametriseen sotalaivaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Puolustusvoimat voi valita sellaista ohjusta, joka ei mahdu pieniin 50-metrisiin ohjusveneisiin. ”Hamina-luokka määrää ohjuksen, joka tulee Laivue 2020 -aluksille. Ohjuksista ovat tarjouspyynnöt ulkona. Vastaukset tulevat maaliskuun loppuun mennessä, jolloin päästään purkamaan kokonaisuutta”, Heinonen sanoo. ”Ohjuksen pitää olla valittuna, ennen kuin pääsemme eteenpäin Hamina-luokan peruskorjauksessa. Tässä on monta päällekkäistä ja ristiin vaikuttavaa valintaa.”

KOMMODORI Veli-Petteri Valkamo Merivoimien esikunnasta sanoo, että Hamina-luokan remontin tavoitteena on parantaa alusten ilma- ja sukellusveneentorjuntakykyä. Ohjusveneisiin ollaankin hankkimassa nykyistä tehokkaammat ilmatorjuntaohjukset. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi nykyisten Umkhonto-ohjusten päivittäminen uudempaan versioon. Suomen merivoimilla ei ole ollut torpedoja vuosikymmeniin. Sukellusveneiden torjuntaan ostettavat torpedot vaativat rinnalleen joko kaikumittaimen tai hinattavan hydrofonikaapelin, joita Hamina-luokan aluksissa ei nyt ole. Hydrofoni on vedessä toimiva mikrofoni. Sen avulla kuunnellaan ja paikannetaan sukellusveneitä. Hinattava hydrofonikaapeli ei ole yksinään niin tehokas kuin kaikumittain. Hydrofonikaapelia käytettäisiinkin yhdessä Merivoimien rakentamien vedenalaisten kiinteiden hydrofonikenttien ja muiden sukellusveneentorjuntakykyisten alusten kanssa. Merivoimat haluaa myös pidentää ohjusveneiden toiminta-aikaa merellä. Siksi niiden polttoainetankkien kokoa suurennetaan remontin yhteydessä.

MERIVOIMAT on paraikaa tutkimassa, miten vedenalaista sodankäyntiä pitää kehittää. Konkreettisesti kyse on vedenalaisesta valvonnasta ja sukellusveneiden torjunnasta, jossa Suomella on ollut puutteita. ”Uuden torpedojärjestelmän myötä joudumme ajattelemaan asioita doktrinaalisesti vähän uudella tavalla ja kouluttamaan henkilöstöä. Sitä osaamista, mikä torpedoihin liittyen on ollut, ei enää ole muualla kuin museoissa”, Valkamo muistuttaa. Hamina-luokan veneisiin asennettavat uudet järjestelmät tarkoittavat sitä, että jotain vanhaa pitää ottaa pois. Alusten painoa ei voi enää lisätä. Valkamon mukaan yksi kevennyspaikka voisi olla esimerkiksi nykyinen raskas keulatykki, joka voitaisiin päivittää kevyempään.

LAIVUE 2020 -alusten valmistuttua Merivoimat poistaa käytöstä kuusi taistelualusta: kaksi miinalaivaa ja neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Niissä on järjestelmiä ja laitteita, joita siirretään Laivue 2020 -aluksiin ja jopa Hamina-luokan ohjusveneisiin. ”Niistä jää jäljelle paljon järjestelmiä, joita voimme hyödyntää”, Valkamo sanoo. ”Osan voi hyödyntää suoraan ja osan pienen järjestelmäpäivityksen jälkeen.”

HAMINA-LUOKAN ohjusveneet ovat Suomen tuoreinta taistelualuskalustoa. Uusin niistä on valmistunut telakalta vasta kymmenen vuotta sitten. Alusten päivitystarve näin pian rakentamisen jälkeen kertoo asetekniikan nopeasta kehityksestä. Merivoimissa eletäänkin poikkeuksellisen kovatahtisia ruuhkavuosia, mitä tulee vanhojen alusten korjauksiin ja uusien rakentamiseen. Merivoimien päähanke on Laivue 2020, joka on nyt suunnitteluvaiheessa. Neljän uuden sotalaivan rakentaminen alkaa vuonna 2019 ja maksaa yhteensä 1,2 miljardia euroa. Parhaillaan on käynnissä kolmen Pansio-luokan miinalautan peruskorjaus. Niistä yksi on jo valmis, yksi tekeillä ja yksi odottamassa vuoroaan. Lisäksi on käynnissä Merivoimien rannikkojoukkoja koskevia pienempiä hankkeita. Rannikkojoukot ovat vastikään saaneet uusia Jehu-taisteluveneitä. Niitä on tilattu kaksitoista. Vanhempien Jurmo-kuljetusveneidenkin peruskorjaus on alkamassa ensi vuonna. Myös Jurmoja on käytössä lähes 40. Kaiken lisäksi Merivoimat on ottamassa käyttöön kolmea uutta Italiasta ostettua miinantorjunta-alusta. Pitkäksi venähtänyt hanke on vasta nyt lähestymässä loppuaan, kun viimeinen alus kuljetettiin Suomeen muutama viikko sitten.

Fakta
Ohjusveneet ovat Suomessa rakennettuja sotalaivoja. Merivoimilla on neljä Hamina-luokan ohjusvenettä: Hamina, Tornio, Hanko ja Pori. Ne on rakennettu Aker Finnyardsin telakalla Raumalla vuosina 1998–2006. Alusten kotisatama on Upinniemi. Niitä käytetään meriliikenteen suojaamiseen ja pintatorjuntaan. Ohjusveneiden uppouma on 250 tonnia, pituus 51 metriä ja niissä on 27 hengen miehistö. Aseistuksena on muun muassa tykki, konekivääreitä sekä meri- ja ilmatorjuntaohjuksia. Hamina-luokan ohjusveneiden lisäksi Merivoimilla on käytössään neljä kappaletta vanhempia Rauma-luokan ohjusveneitä. Niihin tehtiin 70 miljoonan euron remontti tämän vuosikymmenen alussa.

Lühendatud ümberjutustus. Soome mereväe järgmine suur investeering on Hamina-klassi raketilaevade moderniseerimine, millele kulub kuni 190 milj €. Eesmärgiks on vahetada ringi õhutõrje- ja laevatõrjeraketid, kusjuures sama lt-rakett peab sobima ka 100 m pikkusesse Laivue 2020 laeva. Lisaks saavad laevas sonarid ja torpeedud allveelaevade tõrjeks, torpeedosid ei ole olnud aastakümneid. Laev saab suuremad kütusepaagid ehk maksimaalne läbisõit suureneb. See kõik muudab laeva raskemaks ja kaalu vähendamiseks võidakse asendada 57 mm kahur väiksema ja kergemaga, ma ei imestaks, kui suure kahuritorni asemel pannakse väike automaattorn 25-30 mm kahuriga, sest vahetamine 40 mm kahuritorni vastu ei peaks andma märgatavat kaalusäästu. Lisasin ka Hamina pildi mälu värskendamiseks.

Lisaks on Soome poliitikud arutanud SA kohaliku kaitse üksuste suurendamist kuni 50000 võitleja võrra ning ajateenijatest kiirreageerimisüksuse moodustamist, suurusega 500-2000 võitlejat.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005037 ... fd2e29c3c1

Soomlased dilemma ees, kuidas peaks nt 7-10 miljardit eurot maksma minevat hävituslennukite hanget rahastama? Kuna Soome valitsus võtab nagunii igal aastal korraliku summa laenu, siis ei ole majandus nii ehk naa tasakaalus (nii saan mina aru), seega ei ole lihtsalt laenu võtmine parim viis hanke rahastuseks. Võimaliku variandina pakutakse veel nn "kaitsemaksu" vms.

http://maailm.postimees.ee/3973065/soom ... htestamist

Jah, muutub üha tõepärasemaks oletus, et lihtsalt niisama kaitseeelarveväliselt neid suuri programme enam finantseerida ei õnnestu.
Olukord pole enam selline, nagu ta oli 90-te alguses. Soome majanduslik ja eelarveline olukord siis..
Näeb, mida nad lõpuks otsustavad.
Kindlasti midagi välja mõeldakse, muidu võivad sel olla Soome Mereväele ja Õhujõududele tõsised tagajärjed.

Küsimus on, millises ulatuses leitakse lisavahendeid ja kui palju jäetakse kaitseeelarvele täiendavalt kanda.

Soomlaste lennuki-valik näib täna (veel) olevat kaunikesti idee tasandil, sest avalikult välja käidud kandidaate on päris seinast seina.
Tegelt võiks ehk laevastiku plaane kärpida ning käristada vertikaalse tõusuga F-35'd ära, seal on ka võimalus pääseda väiksemate lennukite arvuga kui nt Super Horneti peale minnes. Ja laevad osta sellised, kuhu see peale mahuks.

Tegelt võiks ehk laevastiku plaane kärpida ning käristada vertikaalse tõusuga F-35'd ära, seal on ka võimalus pääseda väiksemate lennukite arvuga kui nt Super Horneti peale minnes. Ja laevad osta sellised, kuhu see peale mahuks.

Oodamisasja???

Ega sa ometi siiralt ei paku, et soomlased hakkaksid miskeid lennukikandjaid omale aretama?

trumm, kas sa ....tõsiselt mõtled seda? või lihtsalt jäi smiley puudu....

Soomlased hangivad vastutule- radarid.

Suomi haluaa Euroopan parhaan tykistön – armeija ostaa vastatykistötutkia nopealla aikataululla

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005041 ... weet-share

Mmm...miks see helikopteri maandumisplatsi eeldav lennuk nüüd sellise imestuse pälvis. Teoorias peaks F-35 0lema suuteline startima-maanduma ka Tallinki dekile.

Aixc kirjutas:Soomlased hangivad vastutule- radarid.

Suomi haluaa Euroopan parhaan tykistön – armeija ostaa vastatykistötutkia nopealla aikataululla

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005041 ... weet-share

Huvitav, kas Eesti ka hankest osa võtab koos saaks ju soodsamalt?

Vaadake hoolega selle artikli juures olevat fotot - seda Pasi tüüpi masinat K9 kõrval ja mõelge edasi.
Just teemal, kas see Arthur radar on Soomes midagi väga uut ja kas me peaks kuskile ostma tormama.
Aga alustagem just Pasi peal oleva asja otstarbe mõistmisest.



Trajektoori (ja üldse mürskude radariga jälgimisel) on see probleem, et ega ta pole radariga paremini leitav kui nt varghävitaja, seepärast küünivad täna parimad patareivastased radarid 40 km kaugusele, tõenäolisemalt isegi 30 km. See muudab omakorda küsitavaks igasugu 40+ km kaugusele lendavad imemoonad, sest sa lihtsalt ei näe, kuhu lased.

Kapten Trumm kirjutas:Vaadake hoolega selle artikli juures olevat fotot - seda Pasi tüüpi masinat K9 kõrval ja mõelge edasi.
Just teemal, kas see Arthur radar on Soomes midagi väga uut ja kas me peaks kuskile ostma tormama.
Aga alustagem just Pasi peal oleva asja otstarbe mõistmisest.

Ma tunnistan, et ei ole kindel Pasil oleva asja otstarbes, kuid vastutule radarit väidavad soomlased ise täiesti uueks võimekuseks.

Pildil oleva Pasi peal on Giraffe tüüpi radar, Eestil on lihtsalt tiba uuem mudel (AMB). Valmistaja väidab, et on kasutatav ka patareivastases rollis, kuna suudab leida väikseid sihtmärke ning antenn käib kiiresti ringi (1 pööre sekundis). Selle asumine suurtükiväe laskmistel vaevalt juhuslik on.

Tulles tagasi "soomusmanöövri" ja BMP-1 varju pugemise juurde, siis taolise radari kasutamine annab nt 300 mm reaktiivmürskudega saabuva termobaarilise rünnaku eest paar minutit hoiatust, niiet jõuab ka sinna vennashauda varjuda ja kiired mehed jõuavad isegi kilomeetri eemale ära sõita (jalgsi ära joosta ei jaksaks).

Vahe on lihtsalt selles, et see Arthur on spetsiaalne patareivastane radar ja eks teeb trikke rohkem ja paremini.

Trumm: See muudab omakorda küsitavaks igasugu 40+ km kaugusele lendavad imemoonad, sest sa lihtsalt ei näe, kuhu lased.

Miks ta küsitavaks muudab?! Tavalised taktikalised droonid ulatuvad sageli 100km tegevusraadiuseni, lisaks satelliidiluure jms. Piisab sissist metsas, kes on mingi ala vaatluse alla võtnud ja võimalikud sihtmärgid koordinaatidena ära määranud. Mida kaugemale erimoon laseb, seda parem. Just see teebki tänapäevase liikursuurtüki kordades paremaks tavalisest järelveetavast või Gvozdikast.