Eilne Hesari kirjutas lehekülgedel A 6-7 sellest, kuidas eri lennukivalmistajad valmistuvad konkureerima Soome uue hävituslennuki lepingu eest.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005096282.html
Samas meenutatakse, millist majandus- ja välispoliitilist survet pidid Soome ministrid eelmise lennukiostuga seoses taluma.
Kansainväliset asekauppiaat kärkkyvät kaikkien aikojen jättipottia Helsingissä – näin kulisseissa hierotaan hävittäjäkauppaa
Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajien hankinnassa on kyse kymmenistä miljardeista. Horneteja hankittaessa lobbaus meni uhkailuksi ja kiristykseksi. KANSAINVÄLISET asekauppiaat korskuvat lähtökuopissaan Suomessa. Edessä on neljä vuotta kestävä HX-maraton, jonka voittajalle on luvassa poikkeuksellisen komea palkinto. Suomi valmistautuu parhaillaan historiansa suurimpaan yksittäiseen asekauppaan. Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajien ostaminen eli niin sanottu HX-hanke maksaa 7–10 miljardia euroa. Summa nousee moninkertaiseksi, kun mukaan otetaan koneiden 30 vuoden elinkaaren aikana kertyvät kustannukset. Kaupan suuruutta kannattaa verrata vaikkapa Suomen puolustusbudjettiin, joka on tänä vuonna 2,8 miljardia euroa.
HX-HANKE tuo mukanaan hyvän tilin myös konevalmistajien palkkaamille viestintätoimistoille ja konsulteille. Nyt jos koskaan puolustusvälineyhtiöiden lobbareiden pitää näyttää kyntensä. ”Sanoisin, että turha on yrittää puolustusministerin pakeille”, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). ”Puolustusministeri ei tapaa lobbareita, minkä he ovat koko lailla hyvin ymmärtäneetkin. Eri asia on, että puolustusministeriön virkamiehet ovat tavanneet kaikkia hävittäjäkilpailuun osallistuvien firmojen edustajia normaaleihin virkatehtäviin liittyen.” Niinistö sanoo, että kutsuja on tullut erilaisiin tilaisuuksiin, mutta puolustusministeriössä on otettu tiukka linja. ”En ole mennyt tällaisiin tilaisuuksiin. Tässä pitää olla aika tarkkana. Tämä on kansantaloudelle suuri hanke, jota ei kannata pilata.”
EDUSKUNNAN puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) sanoo kohdanneensa hävittäjävalmistajien monenlaista markkinointia. ”Eri tahot haluavat markkinoida omaa erinomaisuuttaan. Kyllä tällaista informaatiovirtaa on tarjolla.” Kanerva sanoo ottaneensa asemyyjien vaikutusyritykset esille myös puolustusvaliokunnassa. Hän on kehottanut valiokunnan jäseniä valppauteen ja tarkkuuteen. ”Kenenkään ei kannata lähteä mukaan sellaiseen, jossa erilaisin kyseenalaisiksi nähtävin keinoin yritetään markkinoida omaa tuotetta”, Kanerva sanoo. ”Olen kertonut, etten henkilökohtaisesti lähde mihinkään yksin, että edellytän mukana olevan aina myös muita tahoja kun keskusteluja käydään.” Kanervan mukaan hänen lähtökohtanaan on, että hän keskustelee myyjätahojen kanssa vain eduskunnassa valiokunnan huoneessa. Hän on myös suosittanut tätä tapaa muille valiokunnan jäsenille. ”Jokainen vastaa tietysti itse, miten toimii.”
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) kertoo, että ensimmäinen yhteydenotto hävittäjävalmistajilta tuli jo yli vuosi sitten. Sen jälkeen hän on tavannut kahden konevalmistajan edustajat yhdessä Ilkka Kanervan kanssa. ”Tietenkin henkilökohtaisia tapaamisia voi kuka tahansa tehdä halunsa mukaan, mutta ainakin valiokunnan puheenjohtajat ovat tapaamisissa yhtä aikaa”, Kari sanoo. ”Vahva näkemykseni on, että näistä asioista voidaan puhua Helsingissä kokoushuoneissa. Niihin ei tarvitse järjestää seminaarimatkoja, jos näin kauniisti sanotaan.”
VALIOKUNNAN jäsenistä Mikko Savola (kesk) sanoo, että ”jokaisella on oma järki päässä siitä, miten näihin suhtaudutaan”. Hän kertoo huomanneensa, miten eräät konevalmistajat ovat heittäneet poliitikoille erilaisia houkuttimia esimerkiksi hävittäjien kokoonpanolinjoihin liittyen. ”Se on ihan selkeä tapa vaikuttaa. Kyllähän tätä aina halutaan miettiä kokonaisuuden kannalta, miten se hyödyttäisi Suomea mahdollisimman hyvin. Nämä täkyt ovat varmasti mukana entistä useammalla firmalla jatkossa”, Savola sanoo. Savola ei katso pahalla silmällä, jos joku soittaa ja kehuu omaa tuotettaan. Hän on valmis kuuntelemaan. ”Kehukoon. Se on meidän omasta harkinnastamme kiinni, miten niihin suhtaudumme ja annamme niiden vaikuttaa. Tässä on niin isot rahat kyseessä firmoilla, että ne ovat varmasti aktiivisia ja tulevat lisäämään aktiivisuuttaan.”
PUOLUSTUSMINISTERIÖSSÄ HX-hanketta koordinoi strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Puranen on taustaltaan sotilas ja Ilmavoimien entinen komentaja. Hän sanoo, ettei hänelle ole tarjottu kestityksiä. ”Luulen, että nämä firmat tietävät, ettei tähän kannata yrittää vaikuttaa. Lobbausta ei ole juurikaan näkynyt puolustuspuolella”, Puranen sanoo. ”Meillä on ollut asiallisia yhteydenottoja projektiin liittyen. Hankkeessa mukana olevat tapaavat myyjien edustajia aika usein sen vuoksi, että olemme tekemässä hankintaa. Vaihdamme tietoa.” Puolustusministeriö on julkaissut internetsivuillaan ne hävittäjien tarjoajien tahot, jotka ovat jollain lailla tekemisissä HX-hankkeen kanssa. Siellä on nimetty myyjien konsultit ja käytetyt viestintätoimistot. Puranen on myös kertonut kaikille, mitkä ovat yhteistyöhön liittyvät pelisäännöt. Esimerkiksi HX-hankkeen hankepäällikkö ei ole yhteydessä myyjien konsultteihin. Hankepäällikkö keskustelee vain suoraan myyjätahon kanssa. Puranen kertoo myös pitävänsä omaa kirjanpitoaan kaikista HX-hankkeeseen liittyvistä tapaamisistaan. ”Tämä on vapaa maailma. Ei meillä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, jos jokin firma haluaa tavata kansanedustajia tai mediaa tai kutsua vierailuille.”
HÄVITTÄJÄKAUPPIAAT ovat palkanneet avukseen Suomessa viestintätoimistoja ja konsultteja. Viestintätoimistoissa ollaan hiukan hämillään, kun niiltä tivaa heidän roolistaan. ”Me hoidamme käytännössä mediasuhteita, mutta toki seuraamme myös keskusteluita ja neuvomme nimenomaan viestinnän vinkkelistä”, sanoo asiakkuusjohtaja Michael Jääskeläinen Hill+Knowltonilta. Toimisto avustaa Lockheed Martinia. Onko vain media kohteenne? ”Emme ryhdy avaamaan tarkasti työnkuvaamme. Tarjoamme viestintätoimistopalveluja. Lähtökohta on se, että päämiehen edustaja pyritään aina tuomaan keskusteluyhteyteen. Emme itse toimi edustajina tai puhu asiakkaamme puolesta.” Hävittäjävalmistajat ovat olleet aktiivisia myös viestimien suuntaan.
Esimerkiksi Saab on järjestänyt toimittajille matkoja lentokonetehtaalleen Linköpingiin. BAE Systems on taas vienyt toimittajia Viron Ämarin lentokentälle, josta käsin ovat toimineet Naton Eurofighter-hävittäjät. Yhdysvaltain suurlähetystö on parhaillaan suunnittelemassa suomalaistoimittajille tilaisuutta vierailla Yhdysvalloissa Pentagonissa, lentotukikohdissa sekä Lockheed Martinin ja Boeingin tiloissa.
ERÄÄT konevalmistajat ovat palkanneet avukseen myös suomalaisia konsultteja. He ovat taustaltaan entisiä sotilaita, mutta joukossa on myös puolustusministeriön entinen korkea virkamies. Lockheed Martin on palkannut avukseen Karjalan lennoston entisen komentajan, evp-eversti Ossi Sivénin. ”Olen sotilas ja ilmavoima-asiantuntija, ja tuen teollisuusyhteistyötä. Minun tehtäväni ei ole lobbaaminen. Se on minulta sopimuksessa jopa poissuljettu. Roolini on selkeästi asiantuntija”, Sivén sanoo. ”Ymmärrän toki, että jos julkisuudessa asiantuntija on lobbari, niin olkoon, en minä siitä loukkaannu.” Sivénin ja muiden konsulttien tehtävänä on auttaa myyjää ymmärtämään suomalaista päätöksentekojärjestelmää ja sitä, miten Suomessa on ilmapuolustus järjestetty. ”Totta kai siitä on etua, että tuntee organisaation ja tietää, miten se toimii ja tuntee henkilöitä, jotta heitä on helppo lähestyä.”
PUOLUSTUSVOIMIEN logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Kari Renko pitää hyvänä, että myyjillä on konsultteja antamassa paikallistuntemusta. Heillä ei kuitenkaan ole asiaa varsinaisiin kaupallisiin neuvotteluihin. ”Ymmärrämme, että firmat tarvitsevat näitä ihmisiä ja heidän paikallistuntemustaan. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta silloin, kun ruvetaan puhumaan hankinnan sisällöstä, niin se on vain meidän ja toimittajan välinen asia.” Renko sanoo, ettei hänelle ole tullut konevalmistajilta kestitystarjouksia. Logistiikkalaitos on tehnyt kuitenkin niiden varalle eettisen ohjeistuksen. ”Tapaamme myyjien edustajia jatkuvasti, koska meillä on paljon asioita heidän kanssa hoidettavana. Ne ovat tavallisia työkokouksia.”
SAABIN Suomen toimitusjohtaja Anders Gardberg, keihin Saab yrittää vaikuttaa? ”Suomen kansaan tietysti. Koetamme vaikuttaa myös kansalaiskeskusteluun.” Gardbergin mukaan Saab on ollut yhteydessä lähinnä eduskuntapuolueiden edustajiin. ”Eikä sekään ole ollut HX-hankkeen nimissä vaan Saabin. Meillä on muitakin tuotteita. Se on ollut nimenomaan Saabin imagomarkkinointia.” Gardberg arvioi, ettei vielä ole sen aika, että olisi tarkoituksenmukaista ryhtyä puhumaan kansanedustajien kanssa konetyypeistä tai niiden ominaisuuksista. ”Olen aina sanonut, etten ole lobbari, korkeintaan jobbari. Suomessa lobbailua pidetään vihoviimeisimpänä. Lobbari on alimmista alin”, Gardberg sanoo. ”Meillä on ohjeena, että otamme yhteyttä omissa nimissämme. Emme edes usko, että suoranaisella lobbauksella saavutetaan tuloksia.”
KUN Suomi valmisteli uusien hävittäjien ostoa 1990-luvun alussa, hankkeeseen liittyi poikkeuksellisen kovaa ulkopuolista vaikuttamista. Tuolloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r) on kertonut tapahtumien yksityiskohtia myöhemmin kirjoissaan Lillan ja Kaikki on mahdollista. Hallitus teki päätöksen Hornetin valinnasta vuonna 1992. Loppusuoralla olivat Hornetin lisäksi ranskalainen Mirage 2000-5, ruotsalainen Jas Gripen sekä amerikkalainen F-16. REHNIN mukaan hävittäjäostoon liittyi ”uhkailua ja kiristystä”. Törkeimmin käyttäytyivät ruotsalaiset ja erityisesti talousvaikuttaja Peter Wallenberg. Rehn on kertonut, että Wallenberg uhkasi jopa vetää talousimperiuminsa sijoitukset pois Suomesta, jos Saab Gripeniä ei valita. Uhkaus oli suututtanut Rehnin ja presidentti Mauno Koiviston, jolle hän kertoi tapahtuneesta. Puhtain paperein eivät Rehnin mukaan selvinneet ranskalaisetkaan. Ranskan puolustusministeri Pierre Joxe oli vihjannut, että Ranska hankaloittaa Suomen EU-hakemusta, jos Suomi ei päädy ostamaan Miragea. Erityisen itsepintaisiksi Rehn kuvaa F-16-hävittäjien myyjiä. He olivat luvanneet Rehnille laskea koneidensa hintaa vielä senkin jälkeen, kun Suomi oli jo ilmoittanut Hornet-valinnastaan. REHN paljasti myöhemmin kirjassaan myös sen, miten pienessä ja epädemokraattisessa piirissä hallitus lopulta ajoi läpi Hornet-hävittäjien oston. Jättikaupan junailijoiden sisäpiiriin kuuluivat Rehnin lisäksi vain pääministeri Esko Aho (kesk) ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok). Muut hallituksen ministerit pantiin hyväksymään ratkaisu hyvin pikaisesti ja ilman mahdollisuutta normaaliin perusteelliseen käsittelyyn.
Tästä on kyse:
Hävittäjävalmistajat lobbaavat Hornetin seuraajaa
Suomi on käynnistänyt hankkeen uusien hävittäjien ostamiseksi.
Viisi hävittäjävalmistajaa on osoittanut halukkuutensa koneiden myymiseksi.
Tarjoajat ovat amerikkalaiset Boeing ja Lockheed Martin, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault Aviation ja brittiläiseurooppalainen BAE Systems.
Puolustusvoimat käsittelee parhaillaan vastauksia, joita valmistajat ovat antaneet Suomen alustavaan tietopyyntöön.
Varsinaiset tarjouspyynnöt lähetetään vuoden 2018 keväällä.
Ostopäätöksen tehnee seuraava hallitus vuonna 2021.
Viis lennukivalmistajat, kes kavatsevad konkureerida, palkavad endale avalike suhete konsultante ja endisi lennuväeohvitsere, kes aitaksid paremini äri teha. Ainuüksi ostuhinnaks prognoositakse 7-10 miljardit €, mis on täiesti kolossaalne summa, 3-4 aasta kogu kaitse-eelarve, mis on hetkel 2,8 miljardit. Lisaks lennukite varuosad ja uuendamine 30 a jooksul. Ajakirjanikke on viidud eri kohtadesse lennukitega tutvuma. Minister ütleb välja, et tema ministrina promoüritustel osaleda ei kavatse ja lobiste vastu ei võta, samas on kaitseministeeriumi töötajad tutvunud kõikide pakkujate toodanguga, mis ongi nende kohustus. 1990ndatel ähvardas Rootsi suurärimees Wallenberg, et investeeringud Soome lõppevad, kui Saabe ei võeta ja Prantsuse kaitseminister ähvardas takistada Soome EU-liitusmiskõnelusi. Konkreetse otsuse tegid lõpuks ikkagi Soome pea-, kaitse-, ja rahandusminister kolmekesi, ülejäänud valitsusele lihtsalt öeldi, mis otsus tehti ja mis põhjusel.
Nemo-container?