Tänane Hesari kirjutab, et 8 firmalt on saadud pakkumised Mereväe uute laevade relvasüsteemide ehitamiseks.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109068.html
Kahdeksan aseyhtiötä tarjoaa uusiin sotalaivoihin taistelujärjestelmää – Puolustusvoimat salaa myyjien nimet
Taistelujärjestelmän osuus neljän sotalaivan hinnasta on 600 miljoonaa euroa.
PUOLUSTUSVOIMIEN logistiikkalaitos on saanut vastaukset Laivue 2020 -hankkeen taistelujärjestelmien osallistumishakemuspyyntöihin. Pyyntö lähetettiin alun perin 12 kotimaiselle ja ulkomaiselle yhtiölle, joista kahdeksan ilmoitti halukkuutensa myydä taistelujärjestelmä suunnitteilla oleviin sotalaivoihin. Logistiikkalaitos pitää salassa sen, mitkä yhtiöt ovat jättihankkeessa mukana. Syyksi sanotaan kilpailutilanteen herkkyys. Sen verran paljastetaan, että joukossa on suomalaisia, eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia yrityksiä.
LAIVUE 2020 -hankkeessa on tarkoitus ostaa Merivoimille neljä sotalaivaa. Niiden hankkiminen maksaa yhteensä 1,2 miljardia euroa. Siitä taistelujärjestelmän osuus on arviolta puolet eli 600 miljoonaa euroa. ”Vastaukset on analysoitu aika pitkälle”, sanoo Logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko. ”Arviointityö saadaan kevään aikana loppuun, ja sen perusteella valitsemme yritykset, joille lähetetään varsinaiset tarjouspyynnöt. Emme tule lähettämään tarjouspyyntöä kaikille kahdeksalle firmalle.” Logistiikkalaitos lähettää tarjouspyynnöt alkukesän aikana. Lopullisen toimittajan valinta tehdään ensi vuoden keväällä ja sopimus allekirjoitetaan kesällä 2018. ”Se on sama aika, jolloin itse aluksen yksityiskohtaisen valmistussuunnittelun pitäisi alkaa”, Renko sanoo. Alukset rakennetaan vuosina 2019–2024.
TAISTELUJÄRJESTELMÄ on sotalaivojen toiminnallinen ydin. Käytännössä se on ohjelmisto, jota käytetään alusten taistelunjohtokeskuksista käsin. Taistelujärjestelmä kerää tiedon erilaisilta sensoreilta kuten tutkilta ja muodostaa tietojen perusteella tilannekuvan aluksen ympäristöstä. Tarvittaessa taistelujärjestelmä lähettää käskyjä laivan aseille. Rengon mukaan Logistiikkalaitoksen saamissa tarjouksissa on selkeitä eroja. ”Pystymme mielestäni panemaan ne paremmuusjärjestykseen ja valitsemaan ne muutamat, joiden kanssa jatketaan. Osa on pystynyt esittämään hyvin tarkasti ja konkreettisesti, että tällainen se heidän järjestelmänsä on, ja näin se pystyy kysytyt asiat tekemään.”
LAIVUE 2020 -hankkeessa on päätetty jo aiemmin, että alusrunkojen valmistus tehdään huoltovarmuuden takia Suomessa. Puolustusvoimat on solminut Rauma Marine Constructions -telakan kanssa aiesopimuksen, jossa selvitetään sen kykyä rakentaa sotalaivat. Rengon mukaan selvityksen aikana ei ole törmätty ylitsepääsemättömiin ongelmiin. Lopullinen päätös Rauman telakan kanssa tehtäneen kevään aikana. ”Nuoremmat ihmiset varmaan käyttäisivät termiä, että Raumalla on hyvää pöhinää”, sanoo Renko. Itse laivatyypistä on käyty läpi jo kaksi suunnittelukierrosta. Aluksella on muun muassa tehty simulaattorikokeita. Telakka aloittaa laivan perussuunnittelun kevään aikana.
KOTIMAISUUDELLA ei ole merkitystä taistelujärjestelmän hankinnan osalta. ”Siinä mennään selkeästi suorituskyky edellä. Emme voi asettaa sellaista kriteeriä, että suomalaisuus olisi etu”, sanoo Renko. Logistiikkalaitos haluaa, että sotalaivojen taistelujärjestelmä ja siihen liittyvät sensorit ja aseet rakennetaan eräänlaisena avaimet käteen toimituksena. Taistelujärjestelmän toimittajan pitää pystyä huolehtimaan koko paketista. ”Siinä on kaksi oleellista asiaa: toinen on järjestelmän suorituskyky ja toinen toimittajan kyky integroida kokonaispaketti ja ottaa vastuu kokonaisjärjestelmän suorituskyvystä.”
Tästä on kyse. Merivoimien miljardiostos
Merivoimat on hankkimassa neljä sotalaivaa Laivue 2020 -hankkeessa.
Alukset korvaavat käytöstä poistuvat neljä ohjusvenettä ja kaksi miinalaivaa.
Hankkeen kokonaishinta on 1,2 miljardia euroa.
Ostettavat laivat luokitellaan korveteiksi. Ne ovat 90–100 metriä pitkiä ja uppoumaltaan yli 2 000 tonnia.
Alukset ovat nykyistä isompia, koska niihin halutaan asentaa monipuolinen asejärjestelmä.
Tegemist on siis aastatel 2019-24 ehitatavate 4 uue korveti sisuga, koguhind on 1,2 miljardit € ja sellest relvasüsteemid võtaksid poole ehk 600 milj €. Laevad peaksid tulema 90-100 m pikad ja kuni 2000 tonnised. Laevade kered ehitatakse Soomes. Teabepäring saadeti 12 eri ettevõttele, kellest 8 oli huvitatud, nende hulgas nii Soome, Euroopa kui USA firmad, kellest osadele saadetakse palve esitada põhjalikum pakkumine.
Selle projekti kohta on Soomes esitatud hulgaliselt kriitikat, esiteks peetakse koguhinda väga madalana, ehk suure tõenäosusega läheb korralik varustus oluliselt kallimaks või saadakse odavlahendused, mis ei suuda teha kõiki ettenähtud asju. Teiseks on kogu projekti mõtekus kahtluse alla seatud, viidates sellele, et peamine motivaator on mereväelaste edevus ja soov suuremate laevadega rahvusvahelises koostöös poosetada, Soome enda riigikaitse ei vaja nii suuri ja kalleid aluseid, sest vaja on tegutseda peamiselt oma territoriaalvete ja Läänemere piires. Tõmmatakse paraleele 1930ndatel tehtud mereväe soomuslaevade hankega, millest tegelikult vähe kasu oli, üks nendest lasti kiireti põhja ja teine oli sisuliselt ülikallis ujuv õhutrjepatarei. Samas on tunda, et kriitika jääb hüüdja hääleks kõrbes ja poliitiline otsus uute laevade hankeks on tehtud.
.