Ei tahaks kohtunikuks hakata kuid peab märkima, et tommy räägib õigust ja Xender peamiselt jama. Soome MV juhataja nägemus 23. veebruarist 2017 Reserviläinen lehest, kahjuks ei ole hetkel võimalik sisu tõlkida. Link
http://reservilainen.fi/uutiset/maavoim ... -173032261
Tekst: Tuomas Kaarkoski
Helsinki
Siinä missä Merivoimilla on ensi vuosikymmenellä suuri Laivue 2020 -hanke ja Ilmavoimilla vielä massiivisempi HX-hävittäjähanke, on Maavoimat vailla yhtä selkeää jätti-investointia. Maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Seppo Toivosen mukaan Maavoimissa on kuitenkin investoitu systemaattisesti joka vuosi.
Toivosen arvion mukaan kalustohankintoihin on edellisen viiden vuoden aikana käytetty noin 1,7 miljardia euroa ja 2020-luvun puoliväliin mennessä Maavoimat käyttää arsenaaliinsa päivittämiseen vielä noin kolme miljardia euroa.
Toivonen painottaa muiden puolustushaarojen strategisten hankkeiden olevan tärkeitä myös Maavoimille.
– Strategiset hankkeet ovat strategisia myös Maavoimille. Hankkeet ovat välttämättömiä, jotta myös Maavoimilla on toimintaedellytykset kriisitilanteessa. Sieltä tulee tuki taisteluihin rannikoille, tuki ilmasta ja myös kyvykkyys ilmasta maahan, Maavoimien mediapäivillä puhunut Toivonen toteaa.
Toivosen mukaan Maavoimat on tehnyt paljon kustannustehokkaita hankintoja. Hänen mukaansa myös uudet K9 Thunder -panssarihaupitsitkin menevät tähän kategoriaan, mutta erityisesti hän nostaa esille aiemmin Hollannilta ostetut Leopard 2A6 –taistelupanssarivaunut.
– Sadasta Leopard 2A6 -vaunusta maksoimme noin 200 miljoonaa euroa. Jos olisimme modernisoineet omat 2A4-vaunut, se olisi maksanut vähintään 500 miljonaa euroa. Jos taas olisimme ostaneet kokonaan uudet vaunut, se olisi ollut vähintään miljardin ponnistus, Toivonen havainnollistaa.
Vaikka Maavoimilla ei suuria strategisia hankintoja olekaan lähitulevaisuudessa näköpiirissä, haluaa kenraaliluutnantti painottaa tulevaisuuden näkymiä.
– Maavoimien komentajana joudun tuomaan esiin sen, että Maavoimien vuoron täytyy tulla 2030-luvulla, jolloin moni meidän kalustosta saavuttaa käyttöikänsä pään. Siihen pitää valmistautua ja varautua. Edullisia hankintoja edustavat myös 8,2 miljoonaa euroa maksaneet Leopard 1 –erikoispanssarivaunut, jotka nekin on ostettu Hollannilta. Helmikuussa solmittuun kauppaan sisältyy kahdeksan hinaus- ja kahdeksan pioneeripanssarivaunua, varaosia sekä erikoistyökaluja.
Tykistöön lisäpotkua
Toivosen mukaan Maavoimissa on parhaillaan menossa vahva kehitysvaihe. Tuoreimpia lisäyksiä ovat Etelä-Koreasta ostettavat tela-alustaiset 155 mm:n K9 Thunder -panssarihaupitsit, joita Suomi ostaa 48 kappaletta. Nykyisten suunnitelmien mukaan haupitsien varusmieskoulutus alkaa vuonna 2019.
– Nyt ollaan tehty sopimus 48 panssarihaupitsista. Sopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta hankkia niitä lisääkin. Otetaan nyt nämä käyttöön, katsotaan miltä ne vaikuttavat ja tarvittaessa kohdennetaan lisärahoitusta hankintoihin, tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirta toteaa. K9:t saapuvat Suomeen hyvin käyttövalmiina. Pasivirran mukaan niihin tarvitsee käytännössä vain vaihtaa suomalainen johtamisjärjestelmä.
– Tämä on meille merkittävä hankinta. Tämä tuo saman suorituskyvyn, joka AMOS-järjestelmällä (Advanced Mortar System) on ollut aikaisemmin. Se on nopeasti liikkuva järjestelmä, joka pystyy ampumaan joka suuntaan. Semmoista meillä ei ole tykistössä ollut. AMOS on hyvä, mutta sillä on vain kymmenen kilometrin kantama, mutta tämän uuden hankinnan myötä päästään yli 40 kilometriin. Tämän ansiosta alueellinen kattavuus paranee merkittävästi. Tykistö joutuu tulevaisuudessa luopumaan osasta venäläisperäisestä kalustostaan, koska niihin ei Pasivirran mukaan saa enää joko varaosia tai ampumatarvikkeita. Siitä huolimatta eversti pitää tykistön tilannetta hyvänä Suomessa.
Paljon kansainvälisiä harjoituksia
Maavoimilla on viime vuoden tapaan myös tänä vuonna useita kansainvälisiä harjoituksia. Ensimmäisenä vastaan tulee maaliskuussa järjestettävä Northern Griffin 2017 –harjoitus, jossa helikopterimiehistöt harjoittelevat Lapissa talvi- ja tunturilentämisen erityispiirteitä. Suomalaisten lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Yhdysvalloista, Ruotsista, Puolasta ja Virosta. Viime vuoden tapaan yhdysvaltalaiset saapuvat keväällä Niinisalossa järjestettävään mekanisoitujen joukkojen Arrow-harjoitukseen yli 150 sotilaan vahvuudella. Vastaavasti suomalaiset osallistuvat kesäkuussa 320 sotilaan voimin Ruotsin Kvarnissa järjestettävään harjoitukseen, jossa pääpaino asutuskeskustaistelussa. Tämän lisäksi Suomesta lähtee pioneereja Baltiassa järjestettävään vuotuiseen Saber Strike –harjoitukseen, jonka koordinoinnista vastaa Yhdysvallat.
Maavoimien ja samalla Puolustusvoimien pääsotaharjoitus on itsenäisyyspäivän alla järjestettävä Uusimaa17-harjoitus, jossa testataan joukkojen suorituskykyä pääkaupunkiseudun olosuhteissa.
Soome KJ SA struktuuri suurim häda on selles, et nii massiivse armee jaoks on vaja massiivselt raha, ja kui 1990ndatel Saksast ostetud tehnika ära kõduneb, on seda vaja asendada. Kui näiteks veokeid ja traktoreid saab rekvireeriva, siis pauku tegevad süsteemid ja nende laskemoon peab olema olemas. Majanduskriisi ajal oli mitu aastat närutamist, kus hanke-eelarved kärbiti minimaalseks, osa väiksemaid garnisone pandi kinni, lahinglaskmisteks kasutatud laskemoona vähendati (raskerelvadel, püssi lastakse ikka vanamoodi) ja kaadrit koondati.
Soomusüksuste põhirelv ja peamine tankitõrjerelv on ikkagi MBT, neid on olemas ja lähiaastatel tulemas 200 ühikut. Paside uuendamisega saadi 10 remonditud masinat iga uue Patria AMV hinnaga. Sama kehtib BMP 2 uuendamise kohta, need on vajalikud, sest soomusüksuse toimiseks on iga MBT kohta vaja vähemalt 1 IFV välja panna. Helikopterid NH90 osteti liiga palju ja valiti kahjuks mudel, millel on olnud palju tehnilisi probleeme, 20 kopteri eest 300 milj € oli väga palju, näiteks 10 kopterit 150 milj eest oleks olnud piisav ja saanuks 150 milj eest muud kraami osta. Kessi utiliseerimisest ei ole midagi kuulnud, neid osteti alguses Norrast, hiljem hangiti koosteliin lastud torude uuesti laadimiseks. Kui leitakse mingi parem relv, siis vahetatakse välja, variante on palju, oluline on, et tootmisliin asuks Soomes, sest Sa tingimustes kulub seda palju. NLAW ja Spike on vastavalt kompanii ja pataljoni taseme relvad, ei asenda tavalist granaadiheitjat. K9 hange Koreast oli alles algus, ilmselt neid tahetakse juurde vähemalt teised samapalju, lisaks kavatsetakse 122 mm asendada Soomes toodetud 155 mm haubitsatega, Patria on vurtsu täis ja ütlevad, et kui ostavad oskusteabe ja seadmeid sisse, siis saavad ise toota ja remontida. Kuna jut käib sadadest haubitsatest, siis on relvade ja varuosade tootmisliini ning remondi sisseostmine ainuke mõistlik variant. 23 mm Sergei on vana, kuid neid tuunitakse uuemaks, kuid neid maha kanda ei ole plaanis, sest see on ikka väga universaalne dessandi ja soomukivastane relv, olen Lohtaja laskelaagris näinud, kuidas BTR kere Sergei valanguga lihtsalt ribadeks lasti.
Valitsus on lubanud rohkem raha hangeteks ja väljaõppeks, sest vahepealse närutamise aastate puudujäägid tuleb tagasi teha.
