www.militaar.net

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006140877.html
Tänane Helsingin Sanomat

Puolustusvoimat ostaa tiedustelulennokkeja Kiinasta
Kiina on yhä EU:n asettamassa aseidenvientikiellossa. Lisäksi kiinalaisten lennokkien tietoturvasta on esitetty epäilyjä esimerkiksi Yhdysvalloissa. PUOLUSTUSVOIMAT ostaa Kiinasta kaupallisia lennokkeja paikallisjoukkojensa käyttöön. Ostetut lennokit ovat malliltaan kameroilla varustettuja pienoiskoptereita. HS kertoi hankkeesta ensimmäisen kerran viime vuoden syyskuussa. ”Ensi vaiheessa hankinta sisältää 30 kappaletta miehittämättömiä lentolaitteita. Siinä on lisähankintamahdollisuus kuluvalle ja ensi vuodelle. Optiona hankittavien lentolaitteiden määrä on yhteensä noin 150 kappaletta”, sanoo Maavoimien lentoturvallisuuspäällikkö, majuri Jani Kortesluoma. Lennokit tulevat Puolustusvoimien käyttöön tänä ja ensi vuonna. Kaupan veroton kokonaisarvo on noin 270 000 euroa. Paikallisjoukot ovat sodan ajan joukkoja, joita käytetään alueellisiin taistelutehtäviin. Käytännössä ne koostuvat maakuntapataljoonista, joiden taistelevia osia ovat maakuntakomppaniat.

OSTETUT lennokit ovat kiinalaisen DJI-yhtiön valmistamia Mavic Pro Platinum -nelikoptereita, joiden lentoaika on enimmillään noin puoli tuntia. Laite painaa hiukan yli 700 grammaa. DJI on kaupallisissa lennokeissa myynniltään maailman suurin. Sen markkinaosuudeksi on julkisuudessa väitetty 70–80 prosenttia. Erilaisia Mavic-versioita on ollut myynnissä kolmisen vuotta. Kiina on ollut EU:n asettamassa aseidenvientikiellossa vuodesta 1989 alkaen. Kiellon taustalla oli Tiananmenin aukion verilöyly. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Puolustusvoimat ostaa kaupallisia lennokkeja. Aiemmin on hankittu muun muassa israelilainen minilennokkijärjestelmä Orbiter ja sitä isompi sveitsiläisvalmisteinen Ranger. Esimerkiksi Orbitereita käyttävät pataljoonat ja taisteluosastot lähialueiden valvontaan ja tulenjohtoon.

KIINALAISTEN lennokkien tietoturvasta on esitetty epäilyjä. Niiden on pelätty välittävän tietoja valmistajayhtiön kautta Kiinan viranomaisille. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallinnon kotimaan turvallisuudesta vastaava Department of Homeland Security varoitti vasta viime kuussa siitä, että kiinalaiset lennokit saattavat lähettää lentotietoja Kiinaan, josta ne voivat päätyä viranomaisten käyttöön. Majuri Kortesluoma sanoo, että Puolustusvoimat on ollut tietoinen kaupallisiin lennokkeihin liittyvistä tietoturvaepäilyistä. ”Niitä käytetään siten, ettei turvallisuusriskiä synny.” Viime kuukausina myös kiinalaista verkkolaitteiden ja puhelimien valmistajaa Huaweita on epäilty tietoturva-aukoista. Yhdysvaltojen mielestä Huawein tuotteet ovat tietoturvariski, koska ne vuotavat tietoja ja yhtiö tekee läheistä yhteistyötä Kiinan keskushallinnon kanssa. Huawei on kiistänyt väitteet.

Lühidalt kokkuvõte ja kopteri tausta ning mida lõppkasutajad asjast arvavad. SKJ ostan selle aasta jooksul 30 videokaameraga nelikopterit DJI Mavic Pro Platinum ehk 4 tiivikuga drooni kohalike kaitse pataljonidele, võimalus on osta veel 150 kopterit juurde, kokku maksaks hange 270 tuhat ehk 1500 € kopteri kohta. SKJ ei ole mures, et kopter võiks Hiina luurele kahjulikku infot edastada. Soomes müüakse selliseid koptereid hinnavahemikus 900-1100 €, seega võib oletada, et hange sisaldab ka märgatava koguse akusid, tiivikuid ja muid kuluvaid ja purunevaid osi. Internet ütleb, et tegemist on kokkupanduna 8x8x20 cm kopteriga, mis kaalub 700+ grammi ja lendab maksimaalselt 65 kmh kuni 5 km kõrgusel 15 km kaugusele 30 minuti jooksul ja kasutustemperatuur on nullist neljakümneni. Võimalikud kasutajad ütlevad, et maakonna kohaliku kaitse kompaniile on sellisest aparaadist kindlasti abi, näiteks saab jälgida valvatavaid objekte ning isegi kui Hiina luure suvatseb seda häkkida, siis nad saavad peamiselt teada, kas Soome kapakohila pumba- või elektrijaama läheduses on mingit liikumist või mitte, pigem see ei huvita hiinlasi? Sisuliselt säästab selline droon kõvasti inimtöötunde, sest võimaldab vähemate inimeste hulgaga kontrollida suuremat maa-ala ja rohkemaid objekte. Samuti säästab inimelusid, võimaldades kahtluse korral kõigepealt 1500 € kopteriga riskida, mitte inimestega. Eriti hübriidsõja korral, kus mingid tegelased kusagil hiilivad, on see väga hea odav tööriist.

Tänane Hesari kirjutab lühidalt, et Šveits loobus Gripenite hävitajate testimisest, sest rootslastel ei ole pakkuda sobivat lennukit 24.28.6. toimuvatele proovilendudele. Seega on kindel, et šveitslased isegi ei kaalu Gripeni hanget, hoolimata sellest, et varem on sama lennuk juba välja valitud, kuid siis loobuti uute lennukite ostmisest rahvahääletusel. Muidu on šveitslastel samad kandidaadid, mis Soomegi hankel ja plaanis hankida 30-40 uut lennukit. Soomlasi šveitslaste otsus suuremat ei morjenda, sest SKJ proovilennud algavad alles tuleval kevadel ja selleks ajaks on lennukit lubatud. Soomlaste teada on Gripenil hetkel valmis 3 protolennukit, mida vaikselt täiendatakse, näiteks ei ole protolennukitel isegi relvastust peale pandud. Kui proovilennud on tehtud, hakkab soomlasi huvitama, millised võimekused mis ajaks rootslastel valmis saavad. Soome valitsust otsustab uute hävitajate hanke 2021 a ja seni kasutusel olevad Hornetite kasutamine lõpetatakse 2030.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006141310.html
https://www.vtg.admin.ch/content/vtg-in ... 75390.html

Saabin Gripen-hävittäjä putosi yllättäen pois Sveitsin hävittäjä­kisasta, kone ehdolla myös Suomeen Suomeenkin ehdolla oleva Gripen on liian keskeneräinen sveitsiläisten testilentoihin. RUOTSALAINEN Saab Gripen E -hävittäjä putoaa pois Sveitsin ilmavoimien tulevan hävittäjän tarjouskilpailusta. Syynä on koneen keskeneräisyys. Gripen-hävittäjän uusin versio ei ehtinyt valmistua Sveitsin järjestämiin koelentoihin. Saab tiedotti tänään, ettei Gripen osallistu koelentoihin, jotka piti järjestää tämän kuun 24.–28. päivä. Sveitsi vaatii kilpailutuksessaan, että koelentoihin osallistuu vain täysin valmiita koneita. Gripenin uusin versio on vielä prototyyppivaiheessa.

Sveitsiläiset olivat jo kerran valinneet Gripenin uudeksi hävittäjäkseen, mutta hanke ei tuolloin läpäissyt kansanäänestystä. Sveitsin hävittäjähankinta muistuttaa jonkin verran Suomen vastaavaa hanketta. Sveitsi on ostamassa vanhentuneiden koneidensa tilalle 30–40 uutta hävittäjää. Tarjouskilpailun hävittäjäkandidaatit ovat samat kuin Suomessa. Suomen ilmavoimien tarkoitus on järjestää kilpailutuksessa mukana oleville konetyypeille koelennot Suomessa ensi vuonna. Suomeen rakennetaan koneita varten testirata, jossa hävittäjäehdokkaat voivat osoittaa kykyjään kahden viikon ajan.

STRATEGISTEN hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä sanoi torstaina HS:lle, että Suomella ja Sveitsillä on erilainen politiikka testien suhteen. ”Sveitsiläiset sanoivat, että koneen pitää olla valmis testeihin, mutta ruotsalaiset eivät pystynyt sitä tarjoamaan. Meillä ei ole tällaista vaatimusta.” Purasen mukaan Suomen kilpailutuksessa katsotaan erikseen, mitä koneiden ominaisuuksia testeissä pystytään todentamaan ja mitkä ovat niin kutsuttuja tulevaisuuden kykyjä. ”Me katsomme, mitä suorituskykyjä luvataan ja missä vaiheessa. Me arvioimme sitten, että onko se uskottavaa”, Puranen sanoo. ”Meillä ei ole missään vaiheessa asetettu sellaista ehtoa, että jo koelentovaiheessa pitää olla valmis kone.”

PURANEN uskoo, että Saab kykenee lähettämään uuden Gripen-hävittäjänsä suomalaisiin testeihin ensi keväänä. ”Kyllä varmaan Gripen tulee, muttei se pysty tarjoamaan kaikkia niitä suorituskykyjä, mitä me tarvitsemme silloin kun meillä on koelentovaihe. Toki meitäkin kiinnostaa, missä vaiheessa niitä suorituskykyjä tulee.” Saabilla on uudesta Gripenistä valmiina kolme prototyyppikonetta. Purasen mukaan niihin ei ole vielä asennettu edes asejärjestelmiä. ”Ne kehittää sitä koko ajan pikku hiljaa.”

Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Suomen hallitus päättää niiden seuraajan valinnasta vuonna 2021.

Tundub et SAAB pingutab hävitajahanke jaoks päris tõsiselt. Väidetavalt lubatakse hävitajahanke raames 2x Global Eye AWACS'it ka juurde.

https://twitter.com/Saab/status/1139473145721774080

https://twitter.com/luotoja/status/1139466522932457472

Soome KVJ-ks saab 1.augustist 2019 kindralleitnant Timo Kivinen

On 19 June 2014, President of the Republic Sauli Niinistö appointed Lieutenant General Timo Kivinen as Commander of the Defense Forces for the period 1.8.2019 - 31.3.2024. The current commander, General Jarmo Lindberg, will be in reserve on 1 August 2019.

Lieutenant General Timo Pekka Kivinen (b. 1959) has served in diverse positions both at home and abroad. He has served as Chief of Staff since 2017. Prior to that, Kivinen has served as Defense Strategy Strategy Manager, Commander of the Karelian Brigade, Deputy Director General at the Main Command, senior positions at the National Defense College, Commander of Utin's Regiment of Regiment and Military Agent in Budapest. In 1993, Kivinen graduated from the General Attendance Officer and was promoted to General Lieutenant in 2016.

Kivinen reaches his statutory retirement age in the post of Commander of the Defense Forces 31.3.2024.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/a ... um=twitter

Soome (ja EU)endine luurepealik reetmissüüdistuse saanud, avalikustades salajast infot Helsingin Sanomatele. Lisaks oli mees ametis EL-i luurepealikuna, kus väitis, et Ukrainas ei ole Vene vägesid(ametlikult jah) aga mitteametlikult on. Nimi näitab, et tegu Vene emigrandiga(päritolu).

Georgij Alafuzoff suspected of leaking Finnish Military Intelligence secrets to Helsingin Sanomat, nation's largest newspaper.

He's retired counter admiral, former Chief of Finland’s Military Intelligence and Director of EU Military Intelligence

https://twitter.com/akihheikkinen/statu ... 0175355905
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006171793.html

Eestikeelne artikkel ka
https://www.postimees.ee/6731485/soome- ... uureulemat

Selle hävitajate hanke kohta: kui eelmisi hävitajaid 1990ndate alguses hangiti, siis sai SAAB-ile saatuslikuks ka see, et neil polnud asjad valmis või räägiti ainult plaanidest, ilmselt väiketootja häda. Ameeriklased aga, haistes hankes hävimist panid musta hobusena lauale F-18 koos värskelt (1992) Iraagis tuleristsed saanud AIM-120 AMRAAM raketiga ja sellele polnud midagi vastu seada. See oligi tollal parim komplekt, mida väikeriik võis endale saada. Nagu soomlase õppused on näidanud, lendavad ka F-18d maanteelt väga kenasti.

Venelased surusid toona Soomele ägedalt MiG-29'd, kuid see eelvoorust kaugemale ei pääsenud ja põhjused ei olnud poliitilised, vaid seotud pakutu konkurentsivõimega.

On või ei ole juhus - praegu kui Venemaa korraldab suurõppusi Läänemerel juhtub selline intsident
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006193082.html

Soome peaminister on ajakirjanduses nende uue KVJ ja õigete käsuliinide suunas mingi kohatu pirni pannud, mida pidi meediale hiljem eraldi selgitama. Soome peaministrit häirib, et poliitikud saavad Soome osalemistest rahvusvahelises koostööst teada tagantjärgi või selle toimumise hetkel, suure üllatusen tuli neile näit F-35 Soome külastus ja Soome sõjaväelaste suur rahvusvaheliste harjutuste maht jne. Selline agar rahvusvaheline sõjaline koostöö ei toetavat aga riigi tasakaalukat välispoliitikat.

Soome KV juhtkond on asunud kaitsevõimet tugevdama hoolimata poliitilise tasandi vastupidistest pingutustest
Samas kunagi oli teemaks üks (vist Karjala) lennueskadrilli ülem, kes ütles avalikult ja lahtise tekstiga, et poliitikute algatatud õhupolitsei Islandil on kasutu petrooli ja lennutundide raiskamine, mis väljaõppelist lisaväärtust ei tooda. Selline pidur aga ühe demokraatliku riigi armeesse ju teatavasti ei sobi.

Antti Rinne on ju ka üsna vasakpoolne sell, mistõttu pole ka eriline ime, et ta teatud riikide suhtes poliitilist pehmust välja näitab. See paistab olevat lääneriikides üldine vasakpoolsete tendents kahjuks. "Kõik võiks ilusasti läbi saada" jne.

Iltasanomate poliitikatoimetaja kirjutas kogu asjast väga huvitava analüüsi https://www.is.fi/politiikka/art-2000006195198.html
Pääministeri Antti Rinne (sd) antoi maakuntalehtien viikonvaihteen haastattelussa tuoreelle puolustusvoimain komentajalle ihmeellisen, ainutlaatuisen ripityksen suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä. Sotilasvallankaappaustako pääministeri pelkää? ihmettelee Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Kenraali Timo Kivinen aloitti puolustusvoimien komentajana viime torstaina.

Pääministeri Antti Rinne (sd) puolestaan kommentoi Uutissuomalaiselle viime lauantaina antamassaan haastattelussa komentajana aloittanutta Kivistä. Varsinainen haastattelu koski työmarkkinasyksyä, kakkoshaastattelu Kivistä. Uutissuomalaisen otsikoima ”Komentajan on syytä ymmärtää asemansa” -haastattelu levisi laajalti suomalaisissa maakuntalehdissä.

Rinteen puheita on kummasteltu – eikä syyttä. Kivinen tunnetaan rauhallisena, jopa jossain määrin värittömänä upseerina, mutta kun Antti Rinteen haastattelua lukee, tuntuu – lievästi kärjistäen – että pääministeri pelkää uuden komentajan aloittavan vähintäänkin sotilasvallankaappauksen.

RINNE painottaa haastattelussa, että Kivisen ”on oleellista ymmärtää asemansa poliitikkojen määrittämän politiikan toteuttajana”.

– Se on tärkeää, että asema on ymmärretty oikealla tavalla. Meillä Suomessa häntä ei heiluta koiraa vaan koira heiluttaa häntää tarvittaessa, Rinne lausuu. Haastattelussa Rinne korostaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa puolustusvoimain komentajan on tarpeen tunnistaa maan valtiosääntö ja perustuslailliset valtasuhteet.

– Tämä tarkoittaa suomeksi, että tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa johtaa ulkopolitiikkaa ja on puolustusvoimien ylipäällikkö. Hallituksella on selkeä rooli puolustuspolitiikassa ja turvallisuuspolitiikassa. Näissä asioissa poliittinen päätöksentekijä määrittää linjat ja niitä linjoja virkamiehet ja sotilaat virkamiehinä seuraavat, Rinne sanoo. Rinteelle tiedoksi: Eiköhän puolustusvoimain komentaja osaa perustuslain ilman pääministeritason laiskanläksyäkin. Ylipäätään puolustusvoimat ei ole aisan yli potkinut. Haastattelun lopuksi Rinne kertoo kaiken lisäksi, ettei henkilökohtaisesti tunne Kivistä lainkaan. Sekin vielä.

ELI MIKSI?

Siis miksi ihmeessä Rinne ripittää ja opettaa tuoretta puolustusvoimain komentajaa julkisesti? Mitään syytä ei tunnu kukaan tietävän. Liekö koskaan aikaisemmin on nähty, että Suomen pääministeri antaa puolustusvoimain komentajalle julkisen ripityksen, jonka sisältö on totisen yksiselitteinen:

Muista paikkasi!

Mistään Kivisen alkuvaiheen lausunnoista ei voi olla kysymys, mikä edellyttäisi pääministerin julkista toimintaa tai kommentointia kyseisellä tavalla. Ensi töikseen Kivinen linjasi, että Suomen kansainvälisten harjoitusten määrä pikemminkin vähenee kuin kasvaa. Sekään ei voi olla yllätys, se on sanottu moneen kertaan. Hävittäjähankinnoissa Kivinen on esiintynyt kieli keskellä suuta, niistä lausunnoista ei pitäisi poliitikkojen hermostua. Natoonkaan Kivinen ei ole menossa.

Voisiko kyse olla kansalaispalveluksesta? Tuskinpa.

YKSI vaihtoehto voi olla, että lausunnoillaan Rinne paikkaa omia puheitaan. Viime päivinä on kummasteltu Rinteen puheita aktiivimallista, joihin Rinne on pariin kertaa kytkenyt myös työttömien haastattelut, vaikka ne eivät malliin kuulu. Viime keväältä on muistissa myös Rinteen sekoilut Suomen Nato-option suhteen. Rinne totesi MTV:n vaalitentissä, ettei Suomea välttämättä kelpuutettaisi Naton jäseneksi, vaikka Suomi jäsenyyttä hakisi. Asiasta nousi kohu. Kaiken lisäksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa Rinnettä enemmän Mäntyniemen valtias eli tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ylipäällikkö, Timo Kivisen esimies. Pääministerin kannattaisi jättää kehityskeskustelut heidän välisekseen, eikä tuppaantua areenalle, jos lausunnot antavat aihetta vain suureen ihmetykseen. No, saivatpahan Helsinkiin sijoitetut sotilasasiamiehet jotain raportoitavaa hiljaisen kesän aikana.

Timo Haapala

Neid arvamusi, mis kärbes peaministrit hammustas, et ta pika tööjõupoliitika intervjuu kõrvalteemana SKJ ülemat noomima kukkus, on sama palju kui arvajaid. Ma isiklikult arvan, et peaministril tuli lihtsalt ajupeeretus - nagu tahtis näidata, et SDP-l on ka mingi arvamus riigikaitsest, kuid välja tuli mingi suvaline mulin. Sisuliselt on probleem sellest, et SDP tipptegijate ega ilmselt ka tagatoa hulgas ei ole inimesi, keda sisuliselt huvitaks riigikaitseteema, ei mäletagi, millal viimane kodukommunist kaitseminister oli. Kaitseminister on tavalisel abipartei lohutusauhind, kuid on ka säravamaid tegijaid, keda teema huvitab ja kes palju head teevad. Kaitsejõudude ülemjuhataja on president, jooksvate teemadega tegeleb kaitseministeerium, kui on vaja SKJ tegevust suunata, siis seda tehakse kabinetivaikuses, mitte ei hakata uuele KVJle moraali lugema. Rinne vihastas oma mulinaga välja nii keskparteisse kuuluva kaitseministri kui presidendi, sest ronis väga otseselt nende marjamaale.

See legendaarne Islandi õhuvalves osalemine oli jah koomiline näide, millise pasaga Õhuväge sunniti tegema poliitikute soovil. Sisuliselt 4 Hornetit ja 50 õhuväelast pooleks aastaks Islandile kopitama, kus nad isegi ei teinud häirelende (see oli Norra ülesanne), arve 600 000 €, ma pakun, et see summa on tegelikult ainult 300 lennutunni omahind, 50 õhuväelase palgad ja lähetustasud on teine samapalju.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59690- ... alvonnasta

Tänud, Leo - hea ülevaade oli

Klassikaline keiss sellest, mis juhtub, kui tüüpne lääneeuroopa sotsist peedik riigikaitseteemadel pasandama kukub

Ahvenamaal oli jälle sidekatkestused, mille tõttu ei töötanud enamus abitelefone. Kahtlaselt kokkusaatuv info Vene mereväeõppustega Läänemerel, mis täna lõppesid.

Åland: Disruptions in phone services on Åland Islands -- emergency numbers unreachable.

https://twitter.com/Nordic_News/status/ ... 3445008386

Ühe naaberriigi naisparlamendiliikme mälestusi lugedes oli Soome parlamendisaadikutel keelatud absoluutselt igasugune välis- ja julgeolekupoliitika teemadel sõna võtmine kuni Kekkose ajastu lõpuni (1982) ning alles Mauno Koivisto ajastul (1982-88) avati need teemad vähehaaval ka rahvasaadikutele, päris läbimurre toimus alles 1995 aastal ELi liikmestaatusega, ehk "sõna on vaba" ei ole üldse mingi külmasõja teema soomlaste osas.

Viiskümmend kirjutas:Ühe naaberriigi naisparlamendiliikme mälestusi lugedes...

Jutta Zilliacus?