Soome kaitsevõime

[Yks]

Hillart, milleks tuletada väiteid, mil puudub alus? Ukrainale ei tarnitud USA poolt kuni eilse otsuseni letaalset abi, sest esiteks kuigi otsustab sellise abi andmise presidendi administratsioon, peab ta ometigi arvestama nii avaliku arvamuse kui ka saama oma plaanidele kinnituse rahavesindajete läbi.
See protsess ei ole alati lihtne selliselt, et tulemus on garanteeritud nagu 1 x 1'l.

Teiseks, ei venitanud presidendi administratsioon oma otsusega, mitte müstilisest suurusest "äkki satuvad meie relvad venelaste kätte" vaid lisaks ka muudel põhjustel, kus esimesel kohal olid pidem välispoliitilist laadi ja imagolaadsed küsimused. Näiteks, kas nende otsusest oleks Ukrainale rohkem reaalselt abi või pigem eskaleeriks selline, Venemaa arvates selgelt, USA reaalne sekkumine relvakonflikti arenevaid sündmusi Ukraina suhtes negatiivselt või mitte. Negatiivselt mitte ainult sõjalisest aspektist Ukrainas, mille puhul USA sammule vastaks kindlasti Venemaa omapoolsete vastusammudega (vaatame, mis samamud need nüüd tänase seisuga saavad olema), mis situatsiooni halvendaks, vaid ka rahvusvahelisest aspektist, kus USA selline samm võiks tekitada mitte ainult et ELi liinis vaid ka rahvusvaheliselt laiemalt (Hiina, Lähis-Ida riigid, Lõuna-Ameerika riigid, Aasia riigid jne) äraspidiseid protsesse, mis avalduksid ja mõjutaksid USA poliitikat negatiivselt kuskil mujal. Ilmselgelt on mure, et äkki need tarnitud relvad satuvad venelaste kätte (mida juba on ka juhtunud radarite kontekstis) olemas, kuid see ei ole see X-faktor, mis seni letaalse abi protsesse pidurdanud on.

[Leo]

Minu arvates on selge rumalus osta ainult selliseid lühimaa ÕT-rakette, mis on statsionaarsed ehk auto peale kinnitatud. Selle relvasüsteemi kõige suurem pluss ongi selles, et ka kerged üksused saavad selle kaasa võtta ja vajadusel kasutada. See auto peale paigutamine annab eelise ainult sellepoolest, et laskuri taburett ja laskeseade on kenasti auto kastis ja saab kolonniga kaasa loksuda, mitte ei pea rasket toru õla peal hoidma. Reageerimiskiiruses või tule täpsuses ei ole mingit vahet, sest eelhoiatus saabub ikkagi laskurile raadio teel ja laskur laseb ka raketti välja. Nii et õlaltlastav Mistral Pasi peal teeks sama töö ära.

[Leo]

Tänane Turun Sanomat kirjutab, et Soome KJ uurib valmistajatelt uute suurtükkide hankimise võimalusi. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/750421 ... hankintoja

Maavoimille ollaan hankkimassa uusia, nykyistä paljon tehokkaampia kenttätykkejä. Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkaissut tietopyynnön selvittääkseen, millaisia järjestelmiä valmistajilla on tarjolla. Selvitettävänä ovat raskaan, itseliikkuvan tykkikaluston saatavuus ja hinnat kansainvälisillä markkinoilla.

– Ensi syksynä analysoidaan saadut tiedot ja sen perusteella tutkitaan, onko mahdollista edetä tarjouspyyntövaiheeseen. Pyynnöt lähetetään aikaisintaan ensi vuonna, tykistön tarkastaja, eversti Pertti Lahtinen kertoo. Uusia aseita tarvitaan ikääntyvien tilalle. Lahtisen mukaan maavoimien tykistökalusto vanhenee ”massamaisesti” 2020-luvulla. Poistuvat tykkiaseet halutaan korvata yhdellä hyvin liikkumiskykyisellä asejärjestelmällä.

Puolustusministeri Carl Haglund (r) pitää uusien kenttätykkien hankintaa välttämättömänä.

– Tosiasia on, että vakavissaan tässä ollaan. On aivan selvää, että tykistön vanhentuvat ja erittäin käytetyt nykyjärjestelmät pitää korvata, Haglund sanoo. Hankinnan hintahaarukka on asetettu 0 - 100 miljoonaan euroon. Lahtinen ei kommentoi, kuinka moneen tykkiin tai patteriin 100 miljoonan on ajateltu riittävän. Ajatuksena on, että tykistön koko pääkalusto vaihdettaisiin ajan kanssa itseliikkuviin 155-millisiin. Lahtinen ei halua esittää valmistelun tässä vaiheessa arvioita, milloin uusia tela- tai ajoneuvotykkejä aletaan hankkia tykistölle.

– Jos hankinta toteutuu, sen elinkaari ulottuu jopa 2050-luvulle asti. Varusmieskoulutus voitaisiin aloittaa tällöin vuosikymmenen vaihteessa, hän muotoilee.

Ehk siis räägitakse uute iseliikuvate suurtükkide hankest kaliibriga 155 mm, sest tunduv osa suurtükiväest vananeb 2020ndatel. Hetkel räägitakse kuludest kuni 100 milj €, kuid KJ ei täpsusta, mitu süsteemi soovitakse osta. Pakkumiskutsed tehakse alles tuleval aastal.

Meenutame, et Soome KJ on enne aastatuhande vahetust testinud nii sakslaste Panzerhaubitze 2000, slovakkide ZUZANA kui brittide AS90, kuid siis otsustati hankida kodumaiseid järelveetavaid haubitsaid kaliibris 155 mm. Ma usun, et selle hankega soovitakse esmajärjekorras välja vahetada hetkel kasutusel olevad 122 mm iseliikuvad haubitsad, mida on kasutusel 72 ühikut. Seega loogiline on, et eelistatakse roomikutel kulgevaid masinaid. Isegi kui oletada, et uued süsteemid on võimsama kaliibriga ja lasevad kaugemale, siis oluliselt torude arvu ikkagi kärpida ei saa, sest lisaks SA üksustele peab Soome kombe kohaselt ka varumasinaid olema. Oletades, et suurusjärk jääb enam-vähem samaks, siis ostetakse vähemalt 50-60 uut iseliikuvat. Kui need ostetakse kasutatuna, siis võiks 100 milj € isegi jätkuda. Samas tekib küsimus, millist vähe kasutatud 155 mm iseliikuvat hetkel saada oleks? Kuuldavasti pidi Hollandil olema 30+ PZH 2000 ladustatuna kosilasi ootamas. See oleks pool soomlastele vajaminevast kogusest. Võimalik, et esimese hooga ostetaksegi need 30+ Hollandist ära, et saaks väljaõppega peale hakata, 2 pataljoni komplekti oleks 18+18 toru, ja siis hiljem hangitakse sama mudelit juurde 1 pataljoni komplekti jagu.

[herman30]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1427261630144?ref=hs-top4-4

Armeija ottaa vanhojen Marksman-vaunujen tykkitornit uuteen käyttöön. Puolustusvoimat ryhtyy kunnostamaan jo käytöstä poistettuja Marksman-ilmatorjuntapanssarivaunuja. Panssariprikaatiin kuuluva Helsingin ilmatorjuntarykmentti aloittaa varusmiesten uudelleenkouluttamisen ensi vuonna.

Kunnostettavat ilmatorjuntavaunut tunnetaan Puolustusvoimissa nimellä ITPSV 90 Marksman. Niillä ammuttiin viimeksi Lohtajan harjoitusalueella vuonna 2010. Sen jälkeen ne siirrettiin varmuusvarastoon. Tarkoitus oli luopua vaunuista kokonaan tällä vuosikymmenellä.

Suomen Marksman-järjestelmä muodostuu kahdesta osasta: alustasta ja ilmatorjuntatykkitornista. Alustana toimii puolalaisvalmisteisen panssarivaunun T-55AM:n alusta.

Puolalaisalustan päälle on rakennettu englantilainen Marksman-tykkitorni. Siihen kuuluu kaksi sveitsiläistä 35 millimetrin Oerlikon-kanuunaa, tulenjohtojärjestelmä, optroniikkaa ja tutka.

Konetykkien teoreettinen yhteenlaskettu tulinopeus on noin 1 100 laukausta minuutissa eli 18 laukausta sekunnissa. Enimmäiskantama on noin neljä kilometriä. Oerlikon-kanuunoita on julkisuudessa luonnehdittu erittäin tarkoiksi.

Ampumatarvikkeet ovat sirpalekranaatteja ja panssarintorjunta-ammuksia. Vaunuilla on kolmihenkinen miehistö.

Puolustusvoimien tarkoitus on nyt luopua T-55-alustoista ja siirtää Marksman-tykkitornit Leopard-panssarivaunujen alustojen päälle.

"Tämä on halpa tapa ylläpitää suorituskykyä, joka meillä jo on. Ei tarvitse rakentaa uutta", sanoo Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentaja, everstiluutnantti Jyri Raitasalo.

"Tässä on arvioitu, mikä on asejärjestelmän käyttöikä ja käytettävyys. On todettu, että asejärjestelmä on hyvässä kunnossa. Syy, miksi siitä oltiin luopumassa, oli alustan vanheneminen. Alusta ei ollut enää soveltuva, ja sen ylläpitäminen ei ollut mahdollista. Nyt saadaan lisää käyttöikää, kun on mahdollista siirtyä Leopard 2 A4 -alustalle."

Alustamuutos tehdään tänä vuonna, jonka jälkeen Panssariprikaatissa alkaa kantahenkilökunnan kertauttaminen ja kouluttaminen lähes viisi vuotta koipussissa olleiden Marksmanien käyttöön.

"Suoritamme ammuntoja useampaan otteeseen, ennen kuin varusmieskoulutus alkaa", Raitasalo sanoo. Ammunnat suoritetaan Lohtajalla.

Marksman-vaunuja käytetään liikkuvien sotajoukkojen suojaamiseen. Käytännössä niiden pitää pysyä taistelupanssarivaunujen ja rynnäkköpanssarivaunujen vauhdissa.

"Keskeistä on, että vaunut ovat liikkuvia ja hyvin suojattuja. Niillä on kohtuullisen hyvä tilannekuva perustuen niiden omiin tutkiin, ja ne pystytään liittämään normaaliin ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään", Raitasalo kertoo.

"Vaunuilla on kohtuullisen hyvä tulivoima. Ne kykenevät liikkumaan suojattavien kohteiden mukana, ovat ne sitten panssaroituja tai moottoroituja joukkoja."

Soome kaitseväe võtab jälle kasutusele Marksman 35mm ÕT tankitornid. See tankisysteem oli juba vanarauaks minemas sest T-55AM kere oli vanaks jäänud. Tornid 35mm kahuriteka olid korras.
Nüüd pannakse tornid Leopard 2A4 kere peale. Muudatused tehakse selle aastal ja hakatakse jälle koolitama personali.

https://www.youtube.com/watch?v=yxPA-6Tb2es

[Leo]

Neid ÕT-tanke on soomlastel kuuldavasti 7 tk, millest 6 on arvel lahingumasinatena ja 1 väljaõppeks. Tegelikult on ka see seitsmes täpselt samasugune, vajadusel saab varumasinana kasutada. Marksmanid on üksustesse jagatud paarikaupa ja huvitava detailina on igale masinale ette nähtud varumeeskond, kes asub tegutsema kui põhimeeskond väsib või pihta saab. Tegelikult koolitavad soomlased kõikidele oma relvasüsteemidele meeskondi suure ülekattega, sest tanki on kergem remontida kui tankimeeskonda koolitada. Kogu Marksmani süsteemi mõte on kaitsta soomusüksust madalal lendavate ohtude eest, samas masina läbivus on tankidega võrdne ning soomuskaitse on igalt poolt 14,5 mm kuuli ning killu eest. 500 35 mm mürsku, mille hulgas ka 40 soomustläbistavat lasku, kui on vaja vastase soomukite pihta tulistada.

[Leo]

Laupäevases Helsingin Sanomates lk A13 oli siis Stingerite teemaline põhjalikum artikkel, foto on laenatud samast kohast. http://www.hs.fi/kotimaa/a1427437684776

Stinger-patterin koulutus alkoi

Stingereistä tulee alueellisten joukkojen uudenlainen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä

Kotimaa 28.3.2015
Jarmo Huhtanen

Karjalan prikaati on aloittanut ensimmäisten noin 30 varusmiehen koulutuksen uuden amerikkalaisen Stinger-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän käyttäjiksi. Prikaatiin kuuluva Salpausselän ilmatorjuntapatteristo kouluttaa tämän vuoden aikana ensimmäisen Stinger-patterin, johon kuuluu noin 150 taistelijaa. "Stinger on tarkoitettu Maavoimien alueellisille joukoille", sanoi ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ari Grönroos perjantaina Vekaranjärvellä. Sillä voidaan ampua alle kolmen kilometrin korkeudessa lentäviä rynnäkkökoneita, helikoptereita, miehittämättömiä lentolaitteita ja hitaasti lentäviä risteilyohjuksia. Stinger-järjestelmä paikkaa aukkoa, joka Suomen ilmapuolustukseen jäi viime vuosikymmenen puolivälissä, kun Puolustusvoimat luopui venäläisestä Igla-ilmatorjuntaohjuksesta.

Suomen 90 miljoonalla eurolla Yhdysvalloista ostamat Stingerit ovat peruskunnostettuja. Ne ovat aiemmin valmistettuja ja varastoituja ohjuksia, jotka päivitetään uusimman Stinger-version tasolle. "Ohjuksen osista vaihdetaan 65–70 prosenttia. Sen suorituskyky vastaa tehdaslinjastolta uustuotannosta tulevaa ohjusta. Tällä saavutetaan ruutirakettimoottorille tyypillinen 20 vuoden elinjakso", Grönroos kertoi. Kunnostettuja ohjuksia ostamalla Stingerit on saatu 30 prosenttia uutta versiota halvemmalla. Samaa menettelyä käyttää myös Yhdysvaltain armeija.

Puolustusvoimat on hankkinut myös Tanskasta ylijäämä-Stingereitä, jotka ovat edellisen sukupolven Stinger-malleja. Ne ovat ampujan kannalta samanlaisia kuin Yhdysvalloista ostetut päivitetyt versiot. Tanskasta ostettuja ohjuksia käytetään harjoitusammunnoissa. Stinger-patteri koostuu kolmesta ohjusjaoksesta, joista jokainen jakaantuu kolmeen ryhmään. Lisäksi patterin johtopaikalla on yksi ryhmä. Ohjusryhmiä on siis yhteensä kymmenen. Kukin ryhmä jakaantuu vielä kahteen partioon, joten yhdessä ohjuspatterissa on kerralla tulivalmiina 20 ohjusta.

"Teoreettisesti ohjus voidaan ampua yhtä aikaa 20:stä eri paikasta", kertoi Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Aki Hotti. "Koulutamme joukon Maavoimien taistelutapa 2015:n mukaan, mikä tarkoittaa sitä, ettei lyödä vihollisen kovaan kärkeen vaan pienillä, liikkuvilla aktiivisilla joukoilla kulutetaan vihollista taistelualueen syvyydessä. Siihen tämä joukko istuu erinomaisesti." Uudistetun taistelutavan mukaisesti Stinger-patteri pystyy taistelemaan myös vihollisen keskellä. "Stinger ei ole kovin monimutkainen käyttää, mikä on hyvä asia", Hotti sanoi. Stingereitä liikutellaan maastoskoottereilla eli mönkijöillä. Patteriin kuuluu myös 16 metrin korkeuteen yltäviä nostolavoja, joilla ampuja voidaan nostaa puiden latvojen tasolle.

Lühike kommenteeritud sisuseletus. Esimese ajateenijate rühma koolitus on alanud. Aastas koolitatakse 150-meheline patarei, sisuliselt kompanii, mille kasutada on 20 laskeseadeldist. Igas jaos on 2 Stingerit, rühmas 3 jagu ja kompanii juhtkonna juures veel 1 jagu. Kokku siis toimetab rakettidega 10 jagu. Stingerid on ette nähtud kohaliku kaitse üksustele ja sellega saab lasta ründelennukeid, helikoptereid, mehitamata lennukeid ja aeglaselt lendavaid rakette. Stingerid on põhjalikult remonditud ja rakettide kasutusaeg on 20 aastat. Kasutatuna ostetuna maksab süsteem 30% uutest vähem. Lisaks osteti vanemaid rakette, mis on ette nähtud laskeharjutusteks, sest raketi väljalaskmine ei erine uuest raketist. Stingereid ja meeskondi liigutatakse maastikul ATVdega, lisaks on üksuses olemas ka 16-meetrised tõstukid, et vajadusel lasta rakett välja puulatvade kõrguselt, 16 m peaks olema umbes 5-korruselise paneelelamu kõrgus.

Fotol on ära märgitud Stingeri optiline sihik koos vasaku silma kaitsega. Laskuri vasaku käe sõrmede all on sihtmärgi lukustaja ja käsivarre tagant paistab vooluallikas ehk patarei. Laskuri selja peal on näha ka raadiosaatja ja võitlejal on seljas Burgmanni roheline kaitsevest, mida on ka Eesti missiooniüksused esimestel rotatsioonidel kasutanud.

Igatahes võib soomlasi õnnitleda hea ostu eest, Stingereid jagatakse ilmselt jagu üksikkompanii või rühm pataljoni kohta, ehk siis 2-6 laskeseadeldise kaupa ja ainuüksi teadmine, et need on olemas, sunnib võimalikku vastast kõrgemale hoidma, sest ükski lendur ei taha Stingerit mootorisse saada. Ma tahaks väga lugeda, millal Eestis hangitakse Kaitseliidule vastavad ÕT-raketid, sest meie maakaitseüksuste õhukaitse piirdub KP abi õla pealt tulistatava MG 3 ja KSP 58 valangutega.

[Lemet]

Tänud lkf Leole Soome meedia vahendamise eest. Üldiselt jääb mulje, et riigikaitseteema sisulist poolt käsitletakse sealses meedias märksa rohkem ja sisukamalt kui meil seda tehakse. Ilmselt suuresti ka selle tõttu, et enamus meessoost kodanikke on ajateenistuse läbinud ja labane makaronide kõrvadele riputamine on seega suht välistatud.

[Kapten Trumm]

Mulle jäi Soome Stingeri jutust silma see korvtõstukite kasutamine.
Siit on näha soomlaste asjade detailset läbimõeldust - mismoodi sa neid taburetiga Mistraleid kasutad metsasel alal...
Sama teema puudutab ka meid - radarite puhul saadi sellest aru (eelistati ülestõstetavat Giraffet maapinnal asuvale Seninelile), aga laskeseadmetega on probleem lahendamata.

[Smith]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 26727.html

Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä esiteltiin perjantaina Puolustusvoimien ilmatorjunnan uusinta nyrkkiä, Stinger-ohjuspuolustusjärjestelmää. 90 miljoonan euron hankinta tehtiin Yhdysvalloista. Summa on jaettu budjettiin vuosille 2014–2017.
Ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Ari Grönroos sanoo, ettei hankintamaalla ollut tässä asiassa mitään merkitystä.

– Suorituskyky ratkaisi, Grönroos perustelee.

Hän kiisti myös uuden järjestelmän Nato-kytköksen.

– Tällä ei ole Naton tai Nato-yhteensopivuuden kanssa mitään tekemistä. Hankinnalla korvattiin Suomen ilmatorjunnan puutteita, mutta suorituskykyvajetta jää edelleen.

Stinger RMB Block 1 on lämpöohjautuva ohjus, joka hakeutuu maaliin laukauksen jälkeen ilman erillistä ohjausta. Ohjus laukaisulaitteineen painaa noin 15 kiloa ja kantama on viisi kilometriä. Ihan jokaisen varusmiehen taisteluvarustukseen olalta laukaistava ohjus ei kuulu.

– Näiden sijoituspaikkana on Karjalan prikaati, muualla Suomessa niitä ei ole. Me olemme kouluttaneet tammikuun saapumiserästä jokusen kymmentä varusmiestä ampumaan aseella, ja lisäksi tarvittavan määrän kantahenkilökuntaa.

– Ohjuksien määrää ei tietenkään kerrota, Grönroos toteaa.

Aseen käytettävyyttä myös kehuttiin.

– Tämä on erittäin kenttäkelpoinen ammu ja unohda -tyyppinen ohjus, joka on ampujalle varsin helppokäyttöinen, silti samaan aikaan suorituskykyinen, kertoo majuri Juha Korkeala Maavoimien esikunnasta.

Vaba tõlge:

Karjala brigaadis Vekaranjärvel esitleti reedel Kaitsejõudue uusimat rusikat - Stinger õhutõrjesüsteemi.
90 miljoni eurone tehing tehti Ameerika Ühendriikidega. Summa on ära jagatud 2014-2017 eelarvetesse.

Õhutõrje inspektor/järelvalve? Kolonel Ari Grönroos ütles , et tarnijariigil pole mitte mingisugust tähtsust. "Sooritusvõime pani asjad paika," ütles kolonel. Ta välistas ka seose NATO-ga.

"Siin pole NATO ühtekuuluvusega mitte mingit tegemist. Hankega likvideeriti Soome võimelünkasid,
puudusid veel jätkub".

Õlalt lastav Stinger RMB Block 1 -rakett kaalub koos laskeseadmega umbes 15 kilo ja selle laskeulatus on 5 kilomeetrit.

Stinger RMB Block 1 on soojusjuhitav rakett, mis lukustub sihtmärgile ilma erilise sihtimiseta. Rakett kaalub koos laskeseadmega umbes 15 kilo ja selle laskeulatus on 5 kilomeetrit. Päris iga sõduri varustusse õlalt lastav rakett ei kuulu.

Nende asupaigaks on Karjala brigaad, mujal Soomes neid ei ole. Me oleme Jaanuarist (saabumisest) alates koolitanud paarkümmend kutsealust laskma relvaga ja lisaks vajaliku hulga varustuse vedajaid/kandjaid.

Rakettide hulka löömulikult ei öelda, tõdes Grönroos.




Ka relva kasutusmugavust kiideti.

Tegemist on eriti lahingukõlbuliku "lase-ja-unusta" tüüpi raketiga, mis on lollikindel , samas väga võimekas, ütles major Juha Korkeala Maaväe peastaabist.



PS! Lehele minnes saab vaadata ka video.

[Kapten Trumm]

Panete tähele - Stingeril on mõeldud ka sellise pisiasja peale nagu silmade kaitse - venelaste Iglal tuli kanda kaitseprille.
Kaitseprillide ettepanekuga kaotsi minev paar sekundit võib tähendada seda, et vastase lennuk jõuab selle ajaga 600 meetrit edasi liikuda.
Metsasel alal võib tähendada seda, et on juba pommid lahti päästnud ja puulatvade varju kadunud.

Soomlased pole taburetitamise teed nähtavasti läinud, vaid on eelistanud eht kergejalaväe raketti - rihmapidi seljas tassitav.

[vk1]

huvitav, kaua sellise tõstuki 16 m. noole otsas tuule käes kõikumas, õues -10c see mees 15kg. raketti ilma taburetita hoiab? päris mehine mees peab olema...või on olemas ikka mingi statiiv....ehk suisa taburet? kui eelhoiatus nii nadiks jääb, et prillegi ette ei saa, siis see vend peab olema küll hullu adrenaliini/muu kemikaali laksu all, et kogu aeg valvel olla

[Smith]

Ja üldiselt võiks lihtsalt prillid kogu aeg ees olla.

[Kapten Trumm]

huvitav, kaua sellise tõstuki 16 m. noole otsas tuule käes kõikumas, õues -10c see mees 15kg. raketti ilma taburetita hoiab? päris mehine mees peab olema...või on olemas ikka mingi statiiv....ehk suisa taburet? kui eelhoiatus nii nadiks jääb, et prillegi ette ei saa, siis see vend peab olema küll hullu adrenaliini/muu kemikaali laksu all, et kogu aeg valvel olla

Mis sa sellist lolli juttu ajad....
Visuaalselt on lennumasin näha vähemasti 10 km kauguselt kui nähtavust on.
Kui nähtavust pole, siis pole neid ka niiväga karta vaja.
Ekstra tossavate mootoritega vene reaktiivlennukid on näha kaugemaltki.
Maapinna ligi suurt üle 300 m/sek ei pressi, 10 km tagant nähes on 30 sekundit aega seda õlga tõsta.
Lisaks avar laskesektor, kus lasta võib kohe, kui ilmub laskeulatusse.
Erinevalt maapinnast, kus lennumasin alles peakohal nähtavale ilmub.

Vietnami sõjas käinud vene "sõjalised nõuandjad" ehk õhutõrje raketiväelased on meenutanud, et üks tigedamaid "radarisüsteeme" oli ikka reamees binokliga palmi ladvas.
Elektroonikaga seda segada ei andnud ning tossavate mootoritega ameeriklaste lennukid paistsid kaugelt-kaugelt (või kõrgel lendavate inversioonijäljed).

[Kilo Tango]

10 km kaugusel lennuki märkamiseks peab ikka sündind kotkas olema. Julgeks isikliku kogemuse põhjal pakkuda, et küljega vaatleja poole olevat su-25 suurust lennukit näeb kuni 5 km kaugusel. Otse enda poole lendavat max 1-2kma kauguselt.

Üldiselt aitab leitavust oluliselt parandada teadmine, et kus see lennuk umbes olla võiks.

[vk1]

..selgita siis mulle ikkagi, kuidas see mees soome talves seal 16m. kõrgusel tõstuki otsas seda 15kg. laskeseadet pidevalt valmis hoiab