www.militaar.net

Tänane venelaste sõjakraam on 95% külma sõja aegne, kus üks kriteerium oli ka võimalikult palju üksusi antud rahasumma eest varustada, sh ka miinipildujad.
Tegelikult meil ja Soomel on täpselt samad kvantiteedi kriteeriumid, mis NSVL-l külma sõja ajal, nt on vaja varustada 120 mm miinide lennutamise võimega kõik jalaväeüksused.

Kui Gruusia sõda toodi siin hirmasti veetavate kaudtulesüsteemide (põhiliselt haubitsad) luigelauluna, siis UKR sõda, mis on kestnud palju kauem ning kus on juhuslikkuse roll sama hea kui välistatud, on näidanud, et oskuslikult kasutades on veetavad süsteemid endiselt tantsulõvid. Ei saa väga tõsiselt järeldada, et suurtükiväe tuleülekaal saavutatakse liikuritega. Tegelikkuses pole ka Uraganidel ja Smertsidel õnnestunud UKR 18 km laskekaugusega NSVL aegsed Grade nii vabalt puruks tulistada.

Mina nt arvan, et kui UKR armee oleks relvastatud raskerelvastusega nii, nagu meie seda teha armastame (natuke võimalikult head), siis oleksid venelased võib-olla juba Kiievi all. Minuarust on UKR "pidama jäämise" üks põhjus ka raskerelvastuse (eelkõige STV) saadavus igal pool (st STV on piisavalt palju) ja kui see on õppinud meestega, piisava mürsuhunnikuga ja kasvõi NSVL aegse veetava haubitsaga, suudab see oma tuleülesandeid täita.

Täna on jäänud rinne toppama, sest sepakate poolel puudub lahinguväljal tuleülekaal ja see olukord on saavutatud UKR otse- ja kaudtule raskerelvadega. Tundub, et samasugune pariteet on tekkinud ka õhus, kus ühe poole lennuvahendid ei saa tegutseda teise poole tugeva õhutõrje tõttu ja see olukord on seal saavutatud NSVL aegsete lühi- ja keskmaa ÕT süsteemidega, millel on siinse foorumi andmetel sada viga

pigem on ukrainas see teema, et venelased ei ole ametlikult ´´mängu tulnud´´, vaid susivad kompanii lahingugruppidega. oleks liikvel olnud täismahus brigaadid.....

meie oludes muidugi see eripära, et kas teoreetilises eesti-vene vahelises konfliktis saavad siin opereerima samasugused poolkõvad grupeeringud vene poolelt või täismahus üksused. kui ainult eesti-vene, siis suuremad, kui suurem konflikt laial rindel, siis võibolla tõesti ida-virus/lõuna-eestis samasugused 2-3 kompanii-pataljoni taktikalist gruppi?

Borja kirjutas:

vk1 kirjutas:sul võib õigus olla selle tagasilöögi koha pealt, sest sakslastel oli tampella 120mm m113 roomikuil mehh. jalav. pataljonis 6-ste patareidena, sadades ühikutes, kuid peale bundeswehri äranudimist pole neid keegi ostnud ja pole neid enam ka endil enam relvastuses. äkki on tõesti nii läbi?

On siiski ostnud - Leedul on teatavasti noid ex-Bundeswehri 120mm iseliikuvaid M113 baasil ca 40 tükki (mis peaks tagama kõigi Raudhunt-brigaadi manöövripataljonide omatoetuse).

Kahjuks ei tea aga midagi nende kasutuskogemusest leedukatel - ehk on keegi sellest kuulnud?

kui need neil töökorras ka on, siis on see muidugi kõva sõna, aitäh info eest

sul võib õigus olla selle tagasilöögi koha pealt, sest sakslastel oli tampella 120mm m113 roomikuil mehh. jalav. pataljonis 6-ste patareidena, sadades ühikutes, kuid peale bundeswehri äranudimist pole neid keegi ostnud ja pole neid enam ka endil enam relvastuses. äkki on tõesti nii läbi?

Erinevalt statsionaarsest, lihtsalt soomukile(või mistahes platvormile) tõstetud miinipildujast, omavad nii Amos, Nemo, Bighorn, Cardom,...ehk pea kõik uuemad lahendused juba sisseehitatud recoil-süsteemi.

Ohvtoopik vahemärkusena- Bighorni arendamisel takerduti hüdraulikast tulenevatesse piirangutesse, asendati hüdromootorid elektriga ja nimetati projekt ümber Cobraks. Tänavustel suurematel relvamessidel oli/on RUAG juba selle nimega väljas, Bighornist enam ei räägita.

Mõned uudised viimaste päevade Iltalehtist, mis on teine soomekeelne Õhtuleht, lisaks on Iltasanomat. Püüan panna iga teema eraldi, et oleks lihtsamini jälgitav. Esiteks viide ja soomekeelne, siis lühidalt sisu ja fotosid võimalusel.

Iltalehti 5.8.2015

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080 ... 2_uu.shtml

Tältä näyttää tulevaisuuden varusmies

Iltalehti esittelee tulevaisuuden suomalaisen varusmiehen huippumodernit aseet ja vempaimet. Tavallisen jalkaväen taistelijan varustus kokee tulevaisuudessa isoja muutoksia. Iltalehti esittelee lukijoilleen suomalaisen varusmiehen mallia 2.0. Näkyvin muutos löytyy varusmiehen yläpäästä, jossa perinteinen tasaisen muotoinen ja hyvin myös istuinalustaksi sopiva komposiittikypärä on korvattu uudella modulaarisella Kypärä 2020:llä. Se ei ole enää vain kypärä, vaan kypäräjärjestelmä, johon on integroitu viestiyhteydet, aktiivikuulosuojaus ja stereopimeänäkölaitteet. Kypärän ballistinen suojakuori on vaihdettavissa kulloisenkin tehtävän mukaan kevyempään tai paremmin suojaavaan malliin. Suomalaisvalmisteinen kypäräjärjestelmä on toistaiseksi vielä testauksessa. Puolustusvoimat on tilannut kypäriä muutaman sadan kappaleen esisarjan, joita seuraavaksi testataan tärkeimmillä joukoilla, kuten esimerkiksi Kaartin kaupunkijääkäreillä, Utin erikoisjääkäreillä tai kansainvälisillä kriisinhallintajoukoilla.

Selässä uusi "kessi"

Iltalehti uutisoi taannoin monille intin käyneille tutuksi tulleen kevyen kertasingon, 66KES88:n, olevan vanhenevaa kalustoa, joka poistuu hiljalleen käytöstä. Tilalle tulee uusi "kessi" eli Kevyt kertasinko 66KES12 RAK, joka on kuvassa näkyvä vaalea pötkylä varusmies 2.0:n selässä. Uusi norjalaisvalmisteinen kevyt kertasinko on aiempaa tehokkaampi ja sillä voidaan tuhota panssaroitujen ajoneuvojen lisäksi asepesäkkeitä tai rakenteita. Siihen saadaan kiinni heijastin- tai punapistetähtäin, jolloin tähtääminenkin tulee aiempaa helpommaksi. Koska uusi kevyt kertasinko muistuttaa niin toimintaperiaatteiltaan kuin ulkonäöltäänkin pitkälti vanhaa "kessiä", se tuskin tulee mullistamaan varusmiesten elämää.

Rynkky lisämausteilla

Kädessä tulevaisuuden varusmiehellä on rynnäkkökivääri RK 95 TP, jossa TP tarkoittaa taittoperää. Aseeseen voidaan liittää lisävarusteita, kuten punapistetähtäin, kiväärikaukoputki, taktinen valaisin, valonvahvistintähtäin sekä laserosoitin. RK 95 TP on ollut jo vuosia käytössä esimerkiksi Kaartin jääkärirykmentin kaupunkijääkäreillä. Tulevaisuudessa puolustusvoimat tulee erityisesti panostamaan rynnäkkökiväärin lisävarusteisiin, joiden avulla voidaan toimia tehokkaasti vaikkapa pimeässä. Kuvan varusmiehellä rynnäkkökivääriin tukkiin on lisätty poskipakka, joka helpottaa tähtäämistä. Todellisen muodonmuutoksen kokee kuitenkin perinteinen, 1960-luvulta asti käytössä ollut rynnäkkökivääri RK 62, jonka muutoksia kerromme tarkemmin täällä.

Soomlaste uuest kiivrist, kuhu on külge ehitatud raam sidevahendite, kuulmiskaitsete ja NV kinnitamiseks, ma pikemalt kirjutama ei hakka, see on siit koos lähivaadetega juba läbi jooksnud. Oluline vaid lisada, et see kiiver ei ole veel massilises kasutuses, seda on tellitud mõnesajane proovipartii, mida siis Kaarti Jäägrirügemendis, Uttis ja välismissioonidel edasi testitakse. Fotodel olev mees on Panssariprikaati õlamärgiga, ülejäänud varustuse järgi pakun, et mitte tankist, vaid panssarijääkäri ehk see mees, kes tankide järel jalaväe lahingumasinas liigub. Kindlasti Soome KJ nn äkilisema väljaõppega seltskond.

Seljas on tal uutmoodi ühekordne TT-lask, soomekeelne sõna kertasinko, lühendi lõpp RAK on hetkel ebaselge, võib tähendada sellist, mida saab hoone (rakennus) seest lasta, tekstis on mainitud, et kui vana oli soomuse vastase toimega, siis uuega saab ka bunkreid ja relvapesasid lasta, seega võib lühend tulla ka sõnast rakenne. Uus on vanast parem, kuid lastakse samamoodi, nii et ei pea hakkama kogu SA operatiivkoosseisu uuesti koolitama mis järjekorras on vaja nuppusid vajutada et pauk käiks. Käes on tal automaat RK 95 TP ehk kokkukäiva kabaga automaat aastast 1995, mis on äkilisemates üksustes olnud kasutusel alates 1995. Lisaseadmetest mainitakse punatäppi, optilist sihikut, valgustit, öösihikut ja laserpointerit. Artiklis mainitakse ka RK 62 ehk vanema automaadi moderniseerimist, kuid sellest pikemalt järgmises postis.

Järgmine asi samast 5.8.15 ajalehest Iltalehti.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080 ... 3_uu.shtml

Suomalainen rynnäkkökivääri uudistuu radikaalisti - "superrynkyn" hankinnasta luovuttu

Jokaiselle varusmiehelle ja reserviläiselle tuttu RK 62 kokee tulevaisuudessa radikaalin uudistuksen. Vielä muutama vuosi takaperin suunniteltiin nykyisen suomalaisen RK 62 -rynnäkkökiväärin korvaamista lähitulevaisuudessa uudella mallilla. Korvaajaksi väläyteltiin esimerkiksi italialaisen Beretan ARX-160-mallia, niin sanottua superrynkkyä, jota valmistaja lupaili mahdollisesti myös Suomeen Sakon tehtaille valmistettavaksi. Nyt suunnitelmista on luovuttu, kertoo Iltalehdelle maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen.

Maavoimissa katsotaan, että meidän iäkäs, mutta sinällään tehokas ja toimintakuntoinen rynnäkkökivääri jatkaa vielä pitkälle tulevaisuuteen, Toivonen sanoo. Syynä on kustannustehokkuus. Ison reserviläisarmeijan aseistuksen uusiminen maksaisi pitkän pennin. Kyllä maavoimat joutuu tietyllä tapaa koko ajan taistelemaan rahoituksen ja sen riittävyyden kanssa. Lähivuodet ovat ratkaisevia siinä, kuinka laajasti ikääntyvää kalustoa pystytään uusimaan, siinä sitten valitaan painopisteitä, Toivonen myöntää.

Uusi RK 62

Uuden rynnäkkökiväärin hankinnan sijaan jo 1960-luvulta asti käytössä ollut RK 62 pääsee radikaaliin muodonmuutoksen, jonka myötä ase säilyy käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Uudistetussa versiossa rynkyn vanha metalliputkesta tehty perä vaihdetaan uudeksi teleskooppiperäksi, joka mahdollistaa perän säädön taistelijan pituuden ja varustuksen mukaan. Aseen päälle lisätään mahdollisuus punapistetähtäimen, kiväärikaukoputken tai valonvahvistimen kiinnittämiselle. Piipun lähelle eteen tulee lisälaiteadapteri, johon puolestaan voidaan kiinnittää taktinen valaisin tai laserosoitin. Kaiken huipuksi vanhan nahkahihnan tilalle vaihtuu uusi taktinen hihna. Näin uudistetun rynkyn käytettävyys taistelutilanteessa paranee mutta käytettävyys sulkeisissa heikkenee. Sopii vain toivoa, että vanhat nahkahihnat jemmataan jonnekin äkseerausharjoituksia silmällä pitäen. Uudistettu rynkky kantaa nimeä rynnäkkökivääri RK 62M, jossa viimeinen kirjain on niin ikään uusi. Lopullisia päätöksiä rynnäkkökiväärien uusimisen laajuudesta ei ole tehty, mutta ennen pitkää jokainen varusmies pääsee tutustumaan uuteen versioon.

Mõned aastad tagasi oli plaanis varustada kogu KJ SA koosseis uue automaadiga, näiteks Beretta ARX 160, mida lubati isegi Soomes Sako tehases valmistada, kuid nüüd on sellest ideest liigse kalliduse tõttu loobutud. Moderniseeritud automaat on koodiga RK 62 M ja seal on vahetatud kaba, uut teleskoopkaba saab sõduri kasvi ja varustuse järgi parajaks sättida. Relva peal on siin punatäpi, optilise sihiku või öösihiku kinnitamiseks. Relva raua lähedale tuleb ka siin, mille külge saab lambi või laserpointeri kinnitada. Relvale tuleb vana nahkrihma asemele uus taktikaline rihm, seega on relva lahingus kergem käsitseda kuid paraadil keerulisem, loodavad, et vana rihm jäetakse paraadidrillide jaoks alles (=soomlased ei viska midagi ära, mida ei ole tingimata vaja ära visata). Kui palju uusi automaate täpselt moderniseeritakse, ei ole otsustatud, kuid aja jooksul saavad kõik ajateenijad nendega tutvuda.

Lisaks siia meeldetuletuse, et kaitseväe eriüksustele on juba uus 5,56 automaat ostetud ja teistele ilmselt niipea ei kavatseta. Mind väga huvitab, kas mingil hetkel ka täpsuspüssid ümber vahetatakse ja mis mudel siis tuleb, sest nii Tak 85 kui SVD on juba päris kulunud ja TRGd päris jao ja rühma tasemele ei panda minu teada.

Eile ETV Aktuaalset Kaamerat vaadates jäi silma alaviide, et hollandlased on kurvad oma tankide müümise pärast, kuid natuke õnnelikud, et müüsid soomlastele. Soomlastel küll ei ole plaanis neid tanke edasi müüa ega tagasi anda, sest endalgi on jube vähe tanke...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015080 ... 7_uu.shtml

Kolmas artikkel 5.8.15. Iltalehtist, mis oli ilmselt riigikaitse erinumber.

Suomen uudet Leopard-tankit täydessä toiminnassa.

Hollannista hankitut Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut saatiin hämmentävän halvalla, selviää puolustusvoimien laskelmista. Maavoimat esitteli Hämeenlinnassa keskiviikkona Suomen uutta Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua täydessä toiminnassa. Samalla nähtiin muun muassa vanhoista Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunuista muokatut ilmatorjuntapanssarivaunu ja raivauspanssarivaunu, sekä uudistettu BMP2-rynnäkköpanssarivaunu. Tilaisuudessa paikalla ollut maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen hehkui tyytyväisyyttä uusia panssarivaunuja esitellessään.

Hollannista Suomeen

Suomi osti 100 vähän käytettyä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunua Hollannista tammikuussa 2014. Samalla saatiin ammuksia, varaosia, koulutusvälineitä ja muuta laitteistoa, sillä Hollanti oli päättänyt luopua koko panssariaselajistaan. Vielä silloin ihmeteltiin julkisuudessa, miksi Suomi haluaa ostaa panssarivaunuja, joista muut haluavat päästä eroon. Vain muutamia kuukausia kaupan julkistamisen jälkeen Euroopan turvallisuusympäristö muuttui radikaalisti Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan ja aloitettua kapinallisten tukemisen Itä-Ukrainassa. Hollannissa on sittemmin käyty keskustelua, oliko vähän käytettyjä panssarivaunuja järkevää myydä pois.

Hyvät kaupat

Vaikka sadasta käytetystä Leopardista maksettu 200 miljoonaa euroa on itsessään valtava summa rahaa, onnistui puolustusvoimat ilmeisesti tekemään harvinaisen hyvät kaupat ja juuri oikealla hetkellä. Puolustusvoimien omien laskelmien mukaan sadan Suomen vanhan 2A4-Leopardin päivitys 2A6-malliin maksaisi pelkästään vaunujen osalta noin 500 miljoonaa euroa. Sadan kokonaan uuden 2A6-Leopardin hankinta taas maksaisi laskelmien mukaan noin miljardi euroa, jonka päälle tulisivat vielä ammukset, varaosat ja muut työkalut.

Enamikest nendest sõidukitest on varem ka siin foorumis juttu olnud, palun modedel tõsta jutt ja pildid ümber sinna, kus need paremini sobivad. Artiklis väljendavad soomlased rahulolu, et said sellise koguse tanke sellise hinna eest ostetud, sest vanade A4 ümberehitamine oleks maksnud 5 ja uute ostmine 10 milj € tükist, kuid Hollandi tankid olid sutsu alla 200 milj € 100 tanki eest. Lisaks Leo 2A6 ja A4 esitleti veel moderniseeritud BMP 2, Patria AMV koos AMOSega, uue ehk Leo 2A4 aluse peale tõstetud Marksmani ÕT-tank ja sama aluse peal pioneeritank, mida mina piltide pealt ei leidnud. Kahjuks sain lisada ainult 3 fotofaili.

Leo-2 pioneeritank on selline
http://tanknutdave.com/the-finnish-leopard-2r/




sillatank
http://tanknutdave.com/the-leopard-2l/

Soome kolmekordistab kordusõppustele kutsutavate arvu, ehk siis 2010 aasta tasemele.

http://yle.fi/uutiset/kertausharjoitust ... ta/8227036

Kertausharjoituksiin kutsutaan tänä vuonna yhteensä 18 000 reserviläistä, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin edellisinä vuosina. Puolustusvoimat palauttaa kertaajien määrän vuoden 2010 tasolle, mikä tarkoittaa kertauskutsua yhä useammalle reserviläiselle.

See on oluline ja põhimõtteline muutus, sest Soome KJ SA koosseis põhineb reservistidel, keda on vaja regulaarselt kordusõppustel harjutada. Seal on ka ära märgitud, et keskmine kordusõppus kestab 5-7 ööpäeva.

Helsingin Sanomat 18.8. lk A14 üle lehekülje artikkel

http://www.hs.fi/kotimaa/a1305978180134

Miinakielto sinetöidään jättipaukulla.

Massiivinen tulipallo valaisee horisontin. Koivut heilahtelevat paineaallosta kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevalla tarkkailupaikalla. On hiljaista, sillä ääni tulee jäljessä. 24 sekuntia myöhemmin taivas jyrähtää. Kasapäin vanhentuneita ilmatorjuntakranaatteja muuttui juuri hetkessä savuksi. Kittilän Hukkakerossa tehdään tiistaina historiaa, kun Puolustusvoimat laittaa vastaavanlaiseen jättipaukkuun viimeiset putkimiinansa. Sen jälkeen Suomi on täyttänyt velvoitteensa Ottawan sopimuksessa, joka kieltää henkilömiinat. HS pääsi seuraamaan räjäytysleirin arkea maanantaina, historiallisen paukun aattopäivänä. Toisesta henkilömiinamallista eli sakaramiinoista on jo aiemmin hankkiuduttu eroon, purkamalla ja kierrättämällä. Putkimiinat sen sijaan poistuvat puolustuspolitiikasta näyttävästi. ”Yhtenä vaihtoehtona olisi ollut purkaminen. Sen hinta olisi nelinkertainen”, sanoo everstiluutnantti Lasse Raassina.

Putkimiinoja on räjäytetty täällä kolmen vuoden ajan, ja hintalappu on veronmaksajille 220 000 euroa. Niiden tuhoaminen ei ole yksinomaan syy, miksi kolmisenkymmentä miestä tekee raskasta työtä korvessa. Yksinäisen vaaran laella pidetään kesäisin massaräjäytysleiri, jossa tuhotaan käytöstä poistettuja räjähteitä ja ammuksia. Näin on tehty vuodesta 1988 lähtien.

Kokonaisuudessaan noin kuukauden kestävä leiri pidetään silloin, kun seutu ei ole täynnä talviurheilijoita. Turistien suosiman Levitunturin näkee juuri ja juuri leirin korkeimmista paikoista. Tänä vuonna reippaan puolentoista viikon aikana posautetaan noin 1,2 miljoonaa kiloa tavaraa. ”Räjähteetkin vanhenevat. Niissä on parasta ennen päiväys.”

Homma on hikistä. Aamupäivän ajan painavia lasteja kasataan vaaran laelle. Iltapäivällä läheisessä suojakorsussa painetaan nappia ja 30 000 kiloa räjähdeainetta aktivoituu. ”Kiinassa räjähti se kemikaalivarasto. Luin, että se vastasi noin 21 000 kiloa TNT:tä”, Raassina vertaa. Ottawan sopimuksen sinetöivässä räjähdyksessä haihtuu ilmaan neljätuhatta putkimiinaa. Moni muistaa miinat varusmiespalveluksestaan, mutta sotilaat eivät aio vuodattaa kyyneleitä. ”Me toteutamme meille annettua tehtävää, emmekä ota kantaa siihen, mitä räjähteitä täällä hävitetään. Kaikki panokset ovat hyvin pitkälle samanlaisia”, Raassina kuvailee.

Henkilömiinoista luopumista edelsi kova poliittinen vääntö. Perussuomalaiset puolusti miinoja, joten räjäytys on puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan ”suruliputuspäivä”. ”Haikea olo, että tällainen hyvin tehokas ja halpa kotimainen puolustusase tuhotaan poliittisista syistä, mutta me elämme demokratiassa”, hän sanoo. Eduskunta päätyi äänestyksen jälkeen puoltamaan Ottawan sopimusta vuonna 2011. Niinistön mukaan puolueen kanta on yhä se, että liittyminen oli virhe, mutta asialle ei voida tehdä mitään tällä hallituskaudella. Ministeri aikoo käynnistää selvityksen, miten sopimusta on noudatettu etenkin muissa EU-maissa ja kuinka nykyteknologialla saavutetaan vastaava ”miinapelote”. Puolustusvoimat on jo hankkinut muun muassa lennokkeja ja pimeänäkölaitteita aluevalvontakyvyn ylläpitämiseen. Niin ikään viuhkapanoksen käyttäminen on sallittua. Lisäksi 16 000 henkilömiinaa jätetään silti koulutuskäyttöön.

”Tästä oikeudesta on pidettävä kiinni. Jalkaväkimiinat eivät ole katoamassa taistelukentiltä, ja Venäjä ei ole sopimuksessa.” Niinistö arvioi, että Suomen miinakeskusteluun vaikuttivat turhan paljon vastaavien aseiden käyttö kehitysmaasodissa, jossa sinne sun tänne jätetyt henkilömiinat silpoivat siviilejä. Palataan Hukkakerolle. Poro on toikkaroinut räjäytysalueen lähellä. Mahtaa sillä hetken korvissa soida, leirissä virnistellään. Puolustusvoimat on kuitenkin tarkkana turvasäännöksistä ja räjäytysaluetta kiertää poroaita. Alueen asukkaille tiedotetaan aktiivisesti leiristä, päästöjäkin seurataan tarkasti. "Suurimmat riskit ovat metsäpalot, liikenneonnettomuudet ja työtapaturmat", everstiluutnantti Raassina kertoo.

Räjähdyksestä johtuvia henkilövahinkoja ei ole leirin liki 30-vuotisen historian aikana sattunut kertaakaan. Kapeilla metsäteillä ajaessa saa olla varuillaan: poroja seisoo siellä sun täällä. Hukkakeron vaaran laki tosin näyttää paukun jälkeen kuin Mars-planeetan pinnalta. Kaivinkone kerää magneetin avulla metalliosia, jotka lähetetään kierrätettäväksi. Sitten kuoppa täytetään tulevien päivien räjäytyksiä varten. Sama sykli toistuu, vuodesta toiseen, oli mukana historiallisia miinoja tai ei. Siinä samassa on syntynyt oma mittayksikkökin:

”Sanotaan, että syntyy kolmen majurin syvyinen kuoppa”, Raassina pohtii kuopan reunalla.

Lühidalt kokkuvõte. Pikk ja põhjalik artikkel, kuidas Lapimaal Kittilä Hukkakero mäe peal hävitatakse Soome KJ vananenud laskemoona. Viimased 30 aastat iga aasta suvel ja tavaliselt 4 nädalat jutti. Esmaspäeval lastakse puruks vanasid ÕT-mürskusid 30000 kilo, võrdluseks, Hiina kemikaalilao plahvatus oli võrreldav 21000 kilo TNTga. Artikli teeb eriti pidulikuks see, et täna teisipäeval lastakse puruks viimased 4 tonni torumiine M43 ja M68, millest Soome ise loobus peamiselt sotsiaaldemokraatliku taustaga presidendi Halose ja välisminister Tuomioja initsiatiivil. Miine on hävitatud juba 3 aastat ja see on maksnud 220 000 €. 16000 miini jäetakse alles pioneeride koolitamiseks.

Kokku lastakse sel aastal pooleteise nädala jooksul õhku 1,2 miljonit kilo vananenud või keelatud lõhkematerjali. Protsess ise näeb välja selline, et paugud üritatakse teha enamvähem sama suurusega ja sellest tekib 3 mehe sügavune väga suur auk, vaadake videot. Siis magnetiga korjatakse kokku metall ja auk tasandatakse enne järgmist pauku. Lisatud pildil on Soome KJ kolonel artiklis tutvustatud miinidega. Pildil vasakul on uuem M68 ja paremas vanem M43 minu teada.

Tänane põlissoomlaste kaitseminister Niinistö peab miinidest loobumist halvaks otsuseks ja nende partei on seda kogu aeg kritiseerinud.

esitleti veel moderniseeritud BMP 2

Piltil nähtu põhjal on moderniseerimise väline efekt:
1. vähendatud infrapunane ja visuaalne signatuur (muud efekti sellel õhukesel kattel ei leia) ja võimalik, et avastatavus radariga (uued vene ründekopterid kasutavad ka radareid)
Analoogset katet on venelased reklaaminud tankide tarbeks, nimetusega "Nakitka".
2. moodsad sihikud (kahuri kohal) ja vaatlusseadmed (meenutavad lääne tankidel kasutatavaid) torni lael. Mõistagi on vana infrapuna prose kadunud.

Soomlased mures oma piiri pidamise üle..
http://maailm.postimees.ee/3308181/soom ... norgenenud

Selleks, et Soome saaks kasutada rohkem tehnilisi vahendeid, tuleb kõvasti investeerida piiri väljaehitamisse. Taoline okastraataed, mis otsingust välja tuleb, raskendab tehnika kasutamist ning selle ületamine pole eriti raske. Vähem tehnikat koos kaameratega (millega kaasnevad jällegi piirangud) tähendab, et vaja on rohkem inimesi (kes läheks kindlaks tegema, kes seal udusombus või paksus lumesajus aia kallal õiendab, karu või tulnukas, kirsad jalas. Igasugu kaameratest ei piisa, tuleks kasutada ka sammudele ja sõidukitega (st maapinna vibratsioonile) reageerivaid andureid, samuti andureid aia peal (kiirtega, lõikamisele reageerivaid). Need omakorda tähendavad eelpiirete ehitamist (et metsloomad seal ei jõlguks) ning aeda, mille materjal tuule käes ei liigu (ehk siis müüri või vähemalt keevispaneelidest aeda). Et igasugu metsloomad neid kõrgtehnoloogili andureid ei pane valehäiret andma, on sellisele tarale vaja kahelt poolt eelpiire panna (nt 2 m traatvõrkaed).

Väljakutsed erinevat nt meie kagupiirist on seal lausa grandioossed, mõnekümne km asemel tuleb ehitada ju 1500.