Soome kaitsevõime

[Tundmatu sõdur nr. 4]

..vägev
Nii tulebki OMA RIIGI KAITSEKS VALMISTUDA - ning igasugu raffusvahelisi segavaid lollusi "täita"

Ma ei teinud nalja - eesmärk pühitseb abinõu.

[nimetu]

Huvitav kas neile oli moon ka ette nähtud, või seisid lihtsalt laos varuna?
Venelastel võtab ehk selline uudis varba alt kergelt tudisema. Kurat teab mida need hullud veel peidavad!

[Viiskümmend]

Venemaa osas on selles artiklis öeldud: "Suomi ei ainakaan ole yrittänyt hämätä Venäjää, sillä Venäjän sotilastiedustelulla on todennäköisesti erittäin tarkka kuva Suomen kalustovahvuudesta. Osa paljastuneista aseista on vieläpä neuvostoliittolaista alkuperää".

...ehk Vene luure jälgib ja teab väga täpselt Soome relvaühikute tegelikku seisu.

[carrierlost]

Huvitav kas neile oli moon ka ette nähtud, või seisid lihtsalt laos varuna?
Venelastel võtab ehk selline uudis varba alt kergelt tudisema. Kurat teab mida need hullud veel peidavad!

Niipalju kui Soome ajakirjandusest aru sain, siis relvad oli mereväe hingekirjas. Mereväe relvastust vist ei pidanud deklareerima.
Kasv tuli kui nad maavägedele üle anti.

[Leo]

Artikkel ütleb jah, et need "kadunud" raskerelvad olid vahepeal mereväe alla kanditud, mille kohta ei pidanudki andmeid avalikustama. Tegelikult mind ei tee murelikuks mitte see, et Soomel on 1500 ühikut raskerelvasid, vaid hoopis see, kui vähe on sakslastel, see on ikka naeruväärselt vähe. Spinn doctorid võivad ennast minu poolest oimetuks väidelda, kuid ikkagi ei usu, et need sadakond iseliikuvat 155 mm haubitsat on parem kui soomlaste 1000 tavalist, sest tegelikult ei ole. Saksalased on ennast täiesti paljaks desarmeerinud ja endisest tulejõust on ainult riismed järel, mis tähendab, et raskel hetkel ei ole neil eriti palju tulejõudu ka meile appi saata

[Kapten Trumm]

Artikkel ütleb jah, et need "kadunud" raskerelvad olid vahepeal mereväe alla kanditud, mille kohta ei pidanudki andmeid avalikustama. Tegelikult mind ei tee murelikuks mitte see, et Soomel on 1500 ühikut raskerelvasid, vaid hoopis see, kui vähe on sakslastel, see on ikka naeruväärselt vähe. Spinn doctorid võivad ennast minu poolest oimetuks väidelda, kuid ikkagi ei usu, et need sadakond iseliikuvat 155 mm haubitsat on parem kui soomlaste 1000 tavalist, sest tegelikult ei ole. Saksalased on ennast täiesti paljaks desarmeerinud ja endisest tulejõust on ainult riismed järel, mis tähendab, et raskel hetkel ei ole neil eriti palju tulejõudu ka meile appi saata

Paneme selle päeva nalja siis siia üles kah, las rahvas saab valgustatud.
Loomulikult trikitatakse, arvan, et ka täna soomlased trikitavad oma välja öeldud brigaadide arvu ja reservi suuruse teemal (maaväe reservi suurus ületab välja kuulutatud brigaadide isikkoosseisu mitu korda).
YYA lepingu ajal olid nii Soomes kui Rootsis seisnud laos J-35 Draken hävitajad, juppideks võetuna (ametlikult varuosadena).
Analoogseid trikke tegi ka NSVL omal ajal, kus tavarelvastuse vähendamise ajal tekkis juurde tohutult sisevägede ja merejalaväe diviise (kuna välisandarmeeria ja mereväe relvastust lepe ei puudutanud).

Arvan, et need torud (vähemalt korralikud) ei lähegi vanarauda, kuna MP või 122 mm säilitamine konserveeringus suurt ei maksa (erinevalt nt tankist), siis küllap õlitatakse sisse ja jäävad neile, kes statistikas asuvad 180 000 mehe ja 6 brigaadi vahepeal.

[Kapten Trumm]

Artikkel ütleb jah, et need "kadunud" raskerelvad olid vahepeal mereväe alla kanditud, mille kohta ei pidanudki andmeid avalikustama. Tegelikult mind ei tee murelikuks mitte see, et Soomel on 1500 ühikut raskerelvasid, vaid hoopis see, kui vähe on sakslastel, see on ikka naeruväärselt vähe. Spinn doctorid võivad ennast minu poolest oimetuks väidelda, kuid ikkagi ei usu, et need sadakond iseliikuvat 155 mm haubitsat on parem kui soomlaste 1000 tavalist, sest tegelikult ei ole. Saksalased on ennast täiesti paljaks desarmeerinud ja endisest tulejõust on ainult riismed järel, mis tähendab, et raskel hetkel ei ole neil eriti palju tulejõudu ka meile appi saata

Aga ei olegi need 100 paremad (kuigi siinsed spin doctorid seda väitnud on).
Antud andmete põhjal pole mitte Soome STV 15 korda suurema tulejõuga, vaid tema tule kättesaadavus on kordades parem kui sakslastel.
Põhiliselt jalaväest koosneva Soome armee jaoks on kättesaadav kaudtuli igal pool parim elukindlustus.

[Leo]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1479705100060

Tänane Helsingin Sanomat lk A6-A7 Suomi alkaa seuloa Hornetien seuraajaa – Ratkaiseeko hävittäjävalinnan tekniikka vai sittenkin turvallisuuspolitiikka?

Puolustusministeriö saa tiistaina ensimmäisen kierroksen vastaukset jättimäisen hävittäjäkaupan pohjustukseksi. Virallisesti Suomi etsii parasta konetta. Todellisuudessa Suomi tekee valintaa turvallisuuspolitiikan ilmansuunnasta. Puolustusministeriö saa tiistaina kuriirilähetyksenä tukun cd-romeja neljän valtion edustajilta. Cd-romit sisältävät tuhansia sivuja salaista tietoa Suomen tulevien hävittäjäkauppojen pohjustukseen. Ja ennen muuta turvallisuuspoliittisen ilmansuunnan valintaan.

Cd-levyt ovat viiden hävittäjävalmistajan vastaukset puolustusvoimien logistiikkalaitoksen viime keväänä lähettämään tietopyyntöön. Vastausten perusteella Suomi alkaa valmistella varsinaista tarjouspyyntöä jättimäisestä, vuonna 2021 päätettävästä hävittäjäkaupasta. Tarjouspyynnön on määrä lähteä valmistajille kesällä vuonna 2018. Tietopyynnöt lähtivät Yhdysvaltain, Ruotsin, Ranskan ja Britannian puolustushallinnoille, jotka välittivät pyynnön edelleen teollisuudelle. Mukaan ensimmäiselle tietopyyntökierrokselle pääsivät kaksi yhdysvaltalaista valmistajaa, Lockheed Martin ja Boeing, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault ja brittivetoinen, neljän eurooppalaisen Nato-maan (Britannia, Saksa, Italia, Espanja) Eurofighter-ryhmä.

Hävittäjähankinnassa Suomi sanoo virallisesti etsivänsä suorituskyvyltään parasta konetta. Tosiasiassa Suomi valitsee kaupassa myös turvallisuuspolitiikkansa suunnan vuosikymmeniksi eteenpäin. Hallituspiireissä ja eduskunnassa arvailut tulevasta kauppakumppanista ovat jo käynnistyneet. ”Jos finaalissa on loppusuoralla kaksi saman suorituskyvyn tarjoavaa ehdokasta, hintaa enemmän painaa turvallisuuspolitiikka”, arvioidaan hallituslähteistä. Yhdysvallat on veikkailuissa vahvoilla. Muun muassa hallituksen juhannuksen alla julkistama ulko-ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa Suomen läheistä ja tiivistyvää turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Uuden liikemiespresidentin Donald Trumpin uskotaan ymmärtävän myös bisneskieltä.

Ruotsiin päin tunnetaan myös vetoa.

Hävittäjäkaupan uskotaan voitelevan ruotsalaisten halua syventää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa. Moni kansanedustaja myös uskoo, että hävittäjien elinkaarikustannukset jäisivät kilpailijoita alhaisimmiksi. Kauppojen kyljessä myös teollisuusyhteistyö suomalaisten kanssa vauhdittuisi. Neljän Nato-maan Eurofighter Typhoon olisi eurooppalainen ratkaisu ja tarjoaisi mahdollisuuden uusien risteilyohjuksien ostoon. Kokemukset eurooppalaisesta yhteistyöstä esimerkiksi NH 90-helikoptereissa eivät kuitenkaan ole vakuuttaneet. Myös merivoimien Italiasta tilaamat alukset ovat kompuroineet. Eurofighter-hanketta edustava BAE Systems lupaa kaupassa Suomelle, ennen kaikkea Patrialle ja sen verkostoyhtiöille työtä. Kaupan kyljessä suomalaisille voivat avautua myös portit eurooppalaiskonsortion eri yhtiöihin. ”Me tarjoamme Suomelle hävittäjän, joka on nopeampi, pääsee korkeammalle ja kykenee reagoimaan muita nopeammin. Suomi sijaitsee hyvin lähellä uhkaa”, sanoo viime viikolla Suomessa vieraillut BAE:n Euroopan aluejohtaja Mark Parkinson. Parkinson muistuttaa, että Eurofighter Typhoonin taustalla on Naton hävittäjäohjelma. Vaikka kone on Nato-yhteensopiva, se mukautuu myös muihin järjestelmiin. Koneita on toimitettu jo lähes viisisataa, tilauksia on sisällä hieman sitäkin enemmän.

”Pakkaskestävyys on testattu Kanadassa. Kone lentää myös Falklandin saarten vaikeissa sääoloissa”, Parkinson lisää. ”Jos ostatte Typhoon-koneen, ostatte myös kauppasuhteen neljän Nato-maan puolustusalan yhtiöihin. Voitte laittaa Suomen lipun koneen kylkeen, jos tulette mukaan”, tiivistää BAE:n kehitysjohtaja ja Suomeen juuri muuttanut maajohtaja Paul Hitchcock. BAE:n toimisto sijaitsee vielä vuokratiloissa ja Hitchcock asuu myös alkuun hotellimajoituksessa. Pudotus Suomeen oli marraskuun pakkasilla kova. ”Kävelin liukkaalla kadulla nahkapohjakengissä kuin Bambi jäällä. Jouduin ostamaan myös takin”, Hitchcock kuvailee. Hitchcock muistuttaa, että BAE toimii paraikaa myös läheisessä yhteistyössä Patrian kanssa. Siellä yhtiöt ovat loppusuoralla kilpailemassa Australian maavoimien noin 3,5 miljardin euron arvoisesta panssariajoneuvokaupasta.

Sopimus on määrä allekirjoittaa vuonna 2018.

Hävittäjäkauppiaille lähetetty kolmesataasivuinen tietopyyntö sisälsi muun muassa kolmen erilaisen uhkatilanteen kuvauksen. Ilmansuuntia, karttoja tai minkään maan nimeä ei uhkakuviin kuitenkaan sisällytetty. Sitten kysyttiin, miten Suomen pitäisi kuvitteellisessa tilanteessa toimia. Kuinka nopeasti, miltä etäisyydeltä, millä voimalla? Lisäksi on yli kaksituhatta kysymystä, joilla selvitetään, minkälaista pelotevoimaa voi tarjotuilla hävittäjillä rakentaa. Tai mitä maksaisi 18, 48, 64 tai 72 konetta? Entä aseistus, huolto, korjaukset? Hyötyykö suomalainen teollisuus? Uhkakuvat ja täsmäkysymykset paljastuvat vasta vuosikymmenien päästä. Tietopyyntö on turvaluokiteltu osin salaiseksi aineistoksi, mahdollisesti jopa seuraavien 50 vuoden ajaksi. ”Tietopyynnössä turvaluokiteltuja sivuja on viitisenkymmentä. Voin kuitenkin vakuuttaa, että mitään maata ei mainita nimeltä”, sanoo puolustusministeriössä hävittäjähankintaa koordinoiva kenraalimajuri evp Lauri Puranen, joka toimi aiemmin myös ilmavoimien komentajana. Turvallisuussyistä eri maiden puolustushallintojen vastaukset toimitetaan kuriireilla eikä sähköpostitse. Hävittäjäkauppa on valtioiden välistä bisnestä. Suomenkin kaupasta päättää seuraava hallitus. Cd-romien aineisto on joka tapauksessa valtaisa. ”Jos vastaukset olisi toimitettu entisen tapaan paperilla, kuljetukseen tarvittaisiin pakettiauto”, Puranen kuvaa.

Tietopyynnössä on kyselty hintalappuja myös erisuuruisille konekaupoille siksi, että Purasen mukaan mitään vaihtoehtoa ei haluta vielä lyödä kiinni. Tietopyyntöön sisällytettiin myös mahdollisuus tarjota miehittämättömiä ilma-aluksia osana ratkaisua. ”Onhan mahdollista, että päädymme hankkimaan jopa kahta eri hävittäjää. Mitään vaihtoehtoa ei haluta vielä sulkea pois. Ja totta kai tiedämme, että nyt saatavat hinta-arviot ovat vain suuntaa-antavia”, Puranen sanoo. Pyyntöjen perkuu kestää todennäköisesti vuoden 2017 huhtikuulle. Niiden pohjalta tehdään hankintakuvaus ja muovataan tarjouspyyntö. Siihen vastauksia odotellaan kevääksi 2019. ”Mahdollista on, että joku valmistajista jää jopa jo ensi vuonna pois, joko mahdottoman hintapyynnön takia tai esimerkiksi siksi, että tuotantolinja loppuu. Voi olla, että kaikki viisi pidetään mukana loppuun asti. Hankintamenettelyä ei ole vielä päätetty.”

Kaupan arvo on rahamääräisesti puolustusvoimien kaikkien aikojen suurin hankinta. ”Tässä ei osteta vain koneita. Ostamme myös tarvittavat huolto- ja koulutusjärjestelmät, tietojärjestelmiä, aseistusta. Ne tulevat koneen listahinnan päälle ”, Puranen luettelee. ”Eikä arvioitu 7-10 miljardin euron summa kata tietysti elinkaarikustannuksia. Esimerkiksi aseistusta uusitaan vuosien mittaan.”

Rahoitus luo paineita päättäjille

Eduskunnan on määrä tehdä periaatepäätös Hornetien korvaamisesta monitoimihävittäjillä keväällä osana puolustuspoliittista selontekoa. Jopa kymmeneen miljardiin euroon nouseva hankinta rasittaa budjettia keskimäärin miljardin euron lisärahoitustarpeella vuosina 2021–31. Se uhkaa viedä tavoitteen valtion velkaantumisen taittamisesta kauemmaksi. Elinkaarikustannusten arvioidaan nousevan lähivuosikymmeninä jopa kaksin-kolminkertaisiksi kauppahinnasta. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) mukaan rahoja ei saa ottaa ministeriön budjetista, vaan kauppa pitää maksaa ”erillisrahoituksella”. Raha hankitaan ottamalla lisää velkaa tai myymällä valtion omaisuutta. Rahoitukseen hallitus ottaa kantaa huhtikuussa julkisen talouden suunnitelmassa. Siinä linjataan menot aina vuoteen 2021, jolloin kauppasopimus on määrä allekirjoittaa. Hankinnalle on keskeistä, että siihen sidotaan jo kuluvalla vaalikaudella vähintään neljä suurinta puoluetta, koska kaupat ulottuvat yli eduskunta- ja presidentinvaalien.

Soraääniäkin kuuluu. ”Ei mitään erillisrahoitusta voi olla. Se on hämäystä. Samasta kassasta kaikki eurot otetaan. Ja kyllä mielihaluja USA:han päin selvästi jo on. Kukaan ei vain sano sitä ääneen”, arvioi puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas). ”Rahoja ei voi ottaa nykyisestä talousarvioraamista. Emme hyväksy, että hankintojen vuoksi joudutaan leikkaamaan perusturvasta tai koulutuksesta”, sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen (vihr). ”Pitää harkita kokonaisuutta. Että kuinka paljon ostetaan koneita, ja mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat hoitaa ilmapuolustusta”, sanoo kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd).

Väga pikka artiklit on keeruline lyhidalt kokku votta, kuid pohimotteliselt tutvustatakse 5 voimalikku lennukit Soome KJ uueks hävituslennukiks. Endine Soome lennuväe ylem kindral Puranen on palgatud Soome kaitseministeeriumis seda hanget koordineerima. Ostuhinnale lisaks on tähtis ka kasutushind, mis on ostuhinnast 2-3x kallim ja ostu kaitse- ning majanduspoliitilised tulemused. Moned poliitikud sooviksid USA lennukeid, kuid ka Rootsi on soositud. Varem on räägitud, et ostuhinda ja kasutustunni hinda vaadates oleks moistlik ost JAS Gripen, mis teeb koik soomlastele vajalikud asjad koige odavamalt. F35 on kallis osta ja pidada ning lennukitel on palju tehnilisi probleeme.

[Kapten Trumm]

Kui sa vaatad teema alt "VF sõjaline võimekus ja armeereformid", sealt saab lugeda, et Soome piiri taha Karjalasse tulevad tuttued ja moodsad Su-35 hävitajad, mis on praegu koguses 4 tükk koos oma ratsanikega tutvumisvisiidil Süürias märgatud. Niiet hakkab ka seal kruvi keerama, Su-27 üksus Lodeinoje Poles oli/on juba varem (sama seltskond esines siin viimase piiririkkumise teemaga, kui ühe Ambaali-nimelise laevaga rakette Kaliningradi veeti.

Seega sõbrad idanaabrid ei too ainult tehnikat, vaid ka püssirohtu nuusutanud lendurid.

[Taaniel Tina]

Seega sõbrad idanaabrid ei too ainult tehnikat, vaid ka püssirohtu nuusutanud lendurid.

Mitte, et ma vähetähtsustaks seda, aga väike märkus.
Süüria lasketiirus ei tulista märklauad vastu, küll aga hakkab Soome lasketiir vastu tulistama.

[Leo]

Tänane Iltalehti kirjutab, et jänkide F35 stealth-omadused Vene radarite vastu on kahtlased http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016112 ... 7_uu.shtml

Näkökulma: Puolustusministeriön tutkimus paljasti ongelmia amerikkalaisessa superhävittäjässä

Unioni saattaa sallia budjettirikkeet hävittäjäkaupassa, kirjoittaa Olli Ainola. Suomen havittelema monitoimihävittäjä maksaa 8-10 miljardia euroa. Osamaksut lankeavat noin vuodesta 2020 alkaen, 1-2 miljardia vuodessa. Samaan aikaan ikääntyvän Suomen julkiset menot ovat huipussaan. Kummasta tingitään, jotta komissio ei rankaisisi budjettisääntöjen rikkomisesta? Todennäköisesti ei tarvitse tinkiä kummastakaan. Ratkaisu hävittäjähankinnan rahoitusongelmaan voi olla yksinkertaisempi kuin kukaan on uskaltanut uneksiakaan. Ratkaisu on lisävelka.

Lipsutaan kurisopimuksesta

Euroalueen valtiovarainministerit tapasivat noin kaksi viikkoa sitten. Tapaamisen epävirallisen osuuden keskusteluissa ministerit heittivät toisilleen ajatuksia unionin kasvu- ja vakaussopimuksen tarkistamisesta. Sopimus on talouden pakkopaita, joka sääntelee kansallisten budjettien laatimista. Budjettikurista voi poiketa, jos hallitus panee rahan poikimaan eli sijoittaa varoja tuottavasti tai jos rahaa käytetään rakenteellisiin uudistuksiin. Euroalueen ministerit pohtivat nyt siis sitä, voisiko näiden kahden poikkeuksen rinnalle tuoda kolmannen poikkeuksen: puolustusmäärärahojen lisäykset. Moni unionimaa joutuu parantamaan varusteluaan kasvaneen Venäjän uhan vuoksi ja siksi, että Naton takaajamaan uusi presidentti Donald Trump ei hyväksy sotilasliiton vapaamatkustajia. Korot ovat alhaalla luultavasti vielä vuosikaudet. Miksi kituuttaa, kun raha on halpaa. Eurot miekoiksi. Onnistuessaan varustelu on myös elvytystä. Suomi voisi samalla vihdoin panostaa myös kotimaisiin ase- ja ammushankintoihin.

F-35 putosi tähtitaivaalta

Moni uskoo tai jopa väittää tietävänsä, että suomalaiskenraaleiden unelmakone olisi amerikkalainen F-35, maailman kallein asejärjestelmä. Puolustusministeriö on kuitenkin pudottanut jenkkihävittäjän tylysti tähtitaivaalta alas maan pinnalle. F-35 -konetta on kaupattu muka ainutlaatuisten häiveominaisuuksiensa avulla, mikä samalla tekee siitä ainutlaatuisen kalliin. Hävittäjä on muotoiltu erityisellä tavalla ja esimerkiksi koneen aselasti on rungon sisällä, minkä pitäisi vähentää koneen havaittavuutta vastustajan tutkissa.

Venäjä on parantanut tutkatekniikkaansa. Venäjä on ottamassa käyttöönsä hajautettua tutkajärjestelmää, jossa on useita lähettimiä ja vastaanottimia. Tällainen kehittynyt monipaikkatutka keilaa useista eri suunnista samaan aikaan.

Suomella on sattumalta erityisosaamista radiotekniikan alalta. Kaikki ei kadonnut Nokian romahtamisen mukana. Siksi puolustusministeriön ei tarvitse luottaa pelkästään konekauppiaiden myyntipuheisiin, vaan voimme itse tutkia häiveominaisuuksia.


Tutkimus nostaa Saabia

Puolustusministeriön teettämän suurelta osin salaisen tutkimuksen mukaan F-35 ei välttämättä pysty väistämään venäläistä monipaikkatutkaa. Suomalaisten insinöörien tekemät simulaatiot osoittavat selkeästi, että monipaikkatutkan matalilla tutkataajuuksilla Venäjä saa häivekoneet tutkaseurantaansa huomattavasti aikaisemmin kuin korkeampitaajuisilla tutkilla. Julkisen tutkimusselosteen mukaan matalataajuisen tutkan tarkkuus ja erottelukyky on yleensä heikompi, mutta vastustaja voi tällaisen karkean havainnon avulla kohdistaa maaliin korkeampitaajuisia tutkasignaaleja tai muita sensoreita, joiden avulla maali saadaan tarkempaan seurantaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi riisui F-35:n aseistaan. Ylimääräisistä häiveominaisuuksista ei kannata maksaa. Amerikkalaisten pitää pudottaa hintaa selvästi, jotta kone kelpaisi Suomelle. Vaikka tarjouksia ei ole vielä pöydässä ja valmistajien alustavatkin hinta-arviot ovat vasta sotilaiden ensimmäisessä syynissä, ruotsalainen Saab tarjoaa kovan vastuksen amerikkalaisille konetehtaille. Oikeastaan Saab on puoliksi amerikkalainen muun muassa moottorinsa vuoksi. Yhden amerikkalaisen superkoneen hinnalla saattaa saada kaksi tai kolme ruotsalaishävittäjää.

Artikkel kirjutab alustuseks, et Soome peab ilmselt uued hävitajad ostma laenuraha eest, sest 2020ndatel on eelarve pingeline. Kuid see ei ole probleem. Probleemiks on hoopis see, et Soome kaitseministeerium on salamahti lasknud uurida, kui hästi F35 on tegelikult venelaste radarite eest varjatud ja tulemuseks on, et venelaste hajutatud radarite paigutus voimaldab madalama sagedusega radaritel lennukeid ikkagi märgata ja siis on voimalik sama piirkonda teiste seadmetege kontrollida. Seega muutub vägagi kysitavaks jänkide jutt sellest, kuidas F35 suudab radaritele nähtamatult liikuda ja ei ole pohjendatud lennuki konkurentidest oluliselt korgem hind, mis on suur pluss Saabile. Tsitaadi lopp.

Soome lennuvägi ei vajagi lennukeid, mis suudaksid radaritele märkamatult Soomest Uurali mägedeni lennata, eesmärk on osta lennukid, mis suudavad vajadusel kiiresti kinni pyyda ohipiiri rikkujad ja need vajadusel alla lasta ning lisaks soja ajal toetada maavägesid täpsete pommirynnakutega ja selliseks sobib JAS Gripen hästi, puhtalt pyydehävitajana on F35 kehvake, sest teised lennukid on kiiremad ja nende lennutunni hind on oluliselt odavam.

[Kapten Trumm]

Oh taevas, meil siin foorumis ju oma F-35 fanclub olemas - sa postita need soomlaste argumendid eesti keelde tõlgituna Tehnika foorumis olevasse F-35 teemasse.
Ka mina arvan, et F-35 erineb muudest hävitajatest kvalitatiivselt ka PR kampaaniale kulutatavate summade poolest. Sinna hulka kuuluvad ka "vaimustunud kasutajad", kes erialafoorumis lehekülgede kaupa skeeme ja diagramme pritsivad.

Mis seda Gripenit puudutab, siis eks tema probleem (ka Gripen NG puhul) on selles, et ükskõik kui hea 4,5 generatsiooni masin on siiski lihtsalt avastatav, venelased aga lasevad käiku kaugelt võimsamad lennukiradaarid kui seda Gripeni taolisse väiksesse lennukisse iial toppida õnnestub. Sest siin kehtib (muude seaduste hulgas) ka lihtne reegel, et suurem radar näebki kaugemale. Näiteks F-16 suurusel masinal ongi enamvähem tehniline piirang kuskil 130 km "nägemisulatus"

Küsimärk selles seisus on praegu suuresti "vastapoole" A2A keskmaarakettide seis, mis neist on olemas ja mis töötab, on suuresti müstika (ja propaganda). Seni, kui vastasmeeskonnal olid kasutusel nõuka lõpuajal toodetud Su-27 ja MiG-29, on selge eelis Horneti kasutajal. Kuid nende Su-35 ja asjade pealetulekuga hakkab see eelis kiiresti sulama ja minuarust pole kindel, et Gripen NG oleks pädev vastus.

Gripenit (tänane mudel) peetakse muidu püüduri rollis paremaks kui F-18, tulenevalt masina lihtsusest käib lenduminek kiirelt ja tõusukiirus 10 km peale on parem kui F-18, samuti pidi tema radar saavutama töövõime kiiremini (praktiliselt lahtitõusust), kui F-16ga läheb aega (F-18 ei tea). Soome jaoks on kindlalt tähtis asi ka vähenõudlikkus raja suhtes ning lennuki teenindatavus välioludes.

[Roamless]

Pole nüüd küll F-35 fänn, aga tundub, et sellel soomlaste F-35 "tutkimisel" on kangesti just see hinnalipiku maitse juures ehk hammas ei hakka peale, siis ongi tegelikult halb. Lihtsalt küsimus, kas keegi on andnud neile ligipääsu F-35 andmetele, me ju ei tea, mille alusel nad seal oma "simulatsioone" tegid. Kindlasti ei pruugi F-35 olla täiesti "nähtamatu" ja veel mingite muude hüper super omadustega. Kuid väike kahtluseuss on küll, et antud artikkel näitab, et Soomes siseselt võib käia nö sissisõda F-35 poolt ja vastu. Antud artikkel võib olla kellegi nö spinn selle vastu (kas mõni huvigrupp või kasvõi konkureeriv lennukitootja). Trumm ju teab ka väga hästi, kui kallutatud võib "peavoolumeedia" olla.

[Leo]

Seda voimalust, et nii Soome kaitseministeeriumi uuring kui artikkel on teadlikult kallutatud, ei saa kindlasti välistada, sest nii suurte äride puhul on PRile kulutatavad summad kindlasti märkimisväärsed. Mingid pädevad algandmed soomlastel kindlasti olid, mainiti ju ka Hesaris, kuidas kullerid toid ministeeriumi pakkide viisi CDsid sensitiivsete andmetega.

Samas tuleb ka tähele panna jänkide suurt ponnistust F35 ylimuslikkuse toestamiseks. Kui head need tegelikult on, on kysitav, kuid hind on neil toesti ropp, näiteks F22 tootmine pandi ju ja seisma, sest lennuki hind oli koikidest headest omadustest hoolimata liiga soolane. Soomlaste agenda on osta moistlikku hinna eest piisavalt palju piisavalt häid lennukeid ja kui F35 varjeomadused ei ole kriitilised, sest rynnakuid Venemaa sygavusse ei planeerita, siis voibki kriitilise tähtsusega olla artikli kokkuvote, et 1 F35 hinnaga saab 2-3 Gripenit.

[Kapten Trumm]

No õhulahingus on varjeomadused samuti kriitilised. Samuti tuleb arvestada, et venelased omavad suure kaugusega õhutõrjesüsteeme. Kui vastane kaob pilvedesse, siis ainus võimalus teda jälgida on endiselt radar. Lihtsalt küsimus on, palju neid omadusi ikka on ja palju meie sõber idanaaber neid juba elimineerida suutnud on. Mäletatavasti oli üks vargomaduste tuntuimatest uurijatest just NSVL teadlane, vahest avastati arhiivist tema tööd ja keegi taipas, et see on just see, mida täna vaja oleks?