https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/c ... Uutiskirje
Osaline sisukokkuvõte - Soomes u 30 operatsioonisaali ehitanud ettevõtete grupp on saanud tootmisvalmis neljakohalised mobiilsed intensiivravi moodulid, mis põhinevad nimetatud Inoroom operatsioonisaali ideel. Ühe liigutatava mooduli pindala on 60 m2 ja seal on lisaks 4 patsiendi kohale ka personali töökohad. Moodulitest võib kokku panna suuremaid, näiteks 20-kohalisi komplekte. Mooduleid on võimalik kokku panna nii lahtise taeva alla kui suurematesse hoonetesse. Näiteks vajadusel moodulisse tekitatav alarõhk takistab nakkushaigete patsientide mikroobide väljapääsu. Näiteks Itaalias on merekonteineritesse ehitatud kahekohalisi palateid nakkushaigetele. Inoroomi mooduli sisepinnad on kergesti puhastatavatest materjalidest.
Suomalaisyritykset kehittivät sairaaloille siirrettävän tehohoitohuoneen – Hygieenisen tilan alipaine estää koronavirusta leviämästä ulos
Tehohoitomoduuleilla voidaan kasvattaa tehohoitotilaa esimerkiksi sairaaloiden yhteydessä tai Messukeskuksen kaltaisissa tiloissa. Husin mukaan Suomessa pärjätään nykytiedoin todennäköisesti olemassa olevilla tiloilla, mutta jos tilanne pahenisi, moduuleja voitaisiin periaatteessa ottaa käyttöön. Suomalainen yritysryhmä on kehittänyt tehohoitohuoneen moduulin, jolla voidaan nopeasti kasvattaa tehohoitotilojen määrää. Moduuli voidaan koota esimerkiksi sairaalan ulkopuolelle tai Messukeskuksen kaltaiseen tilaan. Teho-osastomoduuleja ei ole vielä missään käytössä, mutta saman ryhmän aiemmin kehittämiä Inoroom-leikkaussalimoduuleja asennettu suomalaisiin sairaaloihin.
”Yhdessä tehohoitomoduulin huoneessa on neljä potilaspaikkaa sekä työtilat muutamalle hoitajalle, jotka valvovat toimintaa käytännössä 24/7”, sanoo suunnitteluyhtiö Granlundin varatoimitusjohtaja Jukka Vasara. Granlund on kehittänyt tehohoitomoduulin ja Inoroom-leikkausalimoduulin yhdessä Haltonin, Hermetelin ja Merivaaran kanssa. Yksi tehohoitomoduulihuone on kooltaan noin 60 neliötä. Huoneita voi koota yhteen esimerkiksi 20 tehohoitopaikan yksiköksi. Käytännössä tehohoitohuone on kevennetty versio Inoroom-leikkaussalikonseptista. Tehohoitomoduuli sisältää seinät, katon ja lattian, jotka muodostavat ilmatiiviin puhdastilan, sekä ilmanvaihtojärjestelmän ja ohjausjärjestelmän esimerkiksi ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Pakettiin eivät kuuluu potilaiden hoitoon käytettävät laitteet kuten hengityskoneet.
Koronapotilaiden hoitoa silmällä pitäen tilaan on mahdollista säätää alipaine, jonka avulla saadaan estettyä koronaviruksen leviäminen tilan ulkopuolelle. Sen sijaan esimerkiksi leikkaussalikäytössä voi säätää ylipaineen, joka vastaavasti estää mikrobeja leviämästä ulkopuolelta salin sisälle. Tilan pintamateriaalit ovat helposti puhtaana pidettäviä ja desinfioitavia.
Tehohoitopaikat riittämässä Suomessa nykyisellään
Granlund esitteli tehohoitomoduuleja webinaarin välityksellä eri sairaanhoitopiirien edustajille pääsiäisen alla. Vasaran mukaan sairaanhoitopiirit odottavat kuitenkin tässä vaiheessa selviävänsä koronaepidemiasta olemassa olevilla tiloilla ja niiden muuntamisella. Jos tilanne muuttuisi, moduuleja on mahdollista toimittaa noin 1,5 kuukauden varoitusajalla. Kokoaminen onnistuu Vasaran mukaan koronarajoituksista huolimatta, sillä lähes kaikki tarvikkeet ja laitteet valmistetaan kotimaassa tai löytyvät toimittajien varastosta.
Myös osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) arvioi, että nykyisten lukujen perusteella Suomessa pärjätään todennäköisesti sillä, että olemassa olevat sairaalat ovat lisänneet hoitokapasiteettia. THL:n tietojen mukaan Suomessa oli keskiviikkona sairaalahoidossa yhteensä 226 koronaviruspotilasta, joista tehohoidossa oli 75. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi maaliskuussa, että Suomessa on normaalisti noin 300 tehohoitopaikkaa ja noin 150–200 tehovalvontapaikkaa, ja että kapasiteetti voidaan kaksinkertaistaa muuttamalla valvontapaikkoja, leikkaussaleja ja heräämöjen hoitopaikkoja tehohoitopaikoiksi.
”Tietysti tämä epidemiatilanne on epäselvä, kun ei ole kristallipalloa, eikä nähdä tulevaisuuteen. Jos tulee toinen aalto tai epidemia alkaa laajeta, on hirveän vaikea sanoa siitä tulevasta”, Anttila sanoo. Tehohoitomoduuli vaikuttaa hänestä asianmukaiselta tilalta, jossa on otettu huomioon äkilliset tarpeet esimerkiksi koronaepidemiassa. ”Siirrettävä tila pystytään viemään nopeasti eri paikkoihin, ja siinä mielessä se on ihan järkevä.” Tällä hetkellä koronapotilaita on eniten Uudellamaalla, jossa hoitopaikkojakin on eniten. Jos epidemia kuitenkin leviäisi laajemmin muualla Suomessa, on mahdollista, että tehohoitopaikoista voisi tulla pulaa, Anttila sanoo. Silloin moduuleita voitaisiin periaatteessa siirtää näille paikkakunnille, koska tehohoidossa olevien potilaiden siirtäminen on vaikeaa ja kallista. Ongelmana voisi Anttilan mukaan olla, että kovin pientä teho-osastoa ei kannata perustaa, vaan kerralla on yleensä tehtävä suurempi.
”Teho-osasto vaatii yleensä aika paljon tukitoimintoja, laboratoriota, röntgeniä ja huoltoa, joten teho-osastot pyritään suunnittelemaan sellaisiksi yli kymmenenpaikkaisiksi.” Inoroom-leikkaussaleja on jo Suomessa käytössä yhteensä noin kolmekymmentä. Niitä on asennettu esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalaan, Pohjola Sairaalan leikkaussaleihin Kuopiossa, Oulussa ja Turussa sekä Carea Sairaaloiden Kotkan keskussairaalaan.
Ulkomailla lisätilaa voidaan tarvita enemmän
Moduuleja aiotaan tarjota myös ulkomaille, Granlundin Jukka Vasara kertoo. ”Olemme tehneet hakemuksen Business Finlandille kehitysprojektista, jossa moduulista pyrittäisiin tekemään sellainen, että elementtejä voitaisiin valmistaa Suomessa pidemmälle ja viedä muualle.” Esimerkiksi Ruotsin-vientiin löytyisi jo perusvalmiudet. Maailmalla on koronavirusepidemian vuoksi kehitetty erilaisia nopeita lisätiloja tehohoitoon esimerkiksi messuhalleihin ja muihin tiloihin. Italiassa tehtiin merikonteista kaksipaikkaisia tehohoitohuoneita.
”Mekin mietimme tällaista sovellusta, mutta emme halunneet lähteä siihen, koska kontti rajoittaisi tilankäyttöä ja rakenteet eivät ole puhtaanapidon kannalta riittävän hyviä”, Vasara sanoo. Husin Veli-Jukka Anttila arvioi, että moduuleille voisi olla käyttöä ulkomailla maissa, joissa voi sattua isoja luonnonkatastrofeja, kuten maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia tai tsunameja, tai joissa on sotatila. Myös maailman suurkaupungeissa sairaanhoidon tilantarve voi kasvaa paljon äkillisemmin kuin suhteellisen harvaan asutussa Suomessa. ”Jos jossakin 10 miljoonan asukkaan suurkaupungissa sattuu iso katastrofi, se on hankala tilanne.”