Tere!
Päris kindel ei ole mille eest siin kakeldakse - igaühel omad kiiksud. Minu oma on aga selline et Entente äkki taotles põhjarinnet Saksamaa vastu 1940 kevadel. Ja et need kavatsesid ka N-Liitu rünnata. Briti National Archives peaks olema soomlaste talvesõja ajal toimetatud teaved näiteks venelaste lennuväeüksuste asukohtadest, aerofotosid jne. Sellest on aega kui selle arhiivi netiportaali külastasin. Otsingusõnaga Finland peaks midagi leidma. Baku pommitamise kavad on üldteada.
Lisaks näiteks Mussolini paistab et on jaotanud Euroopa kahes: Saksa ja N-Liit teiste vastu. Vähemalt nii kirjutab Pirkko Kanervo oma väitetöös "
ITALIA JA SUOMEN TALVISOTA". Sellest on lühike referaat netis:
http://www.uta.fi/laitokset/historia/si ... Pirkko.pdf
Tsiteerin Kanervo teksti:
Vaikka Ribbentropin matkan tavoitteita yritettiin etukäteen pohtia, ne pysyivät pimennossa viimeiseen saakka ja herättivät huolestusta Rooman päässä. Tämän osoittaa mm. apumuistio, jonka Mussolini laati Ribbentropin tuloaamuna käytettäväksi neuvotteluissa. Hän merkitsi muistioonsa kysymyksen siitä, oliko hyökkäys länteen tarpeellinen, ja että Saksan tavoitteet sodassa oli saavutettu. Kaikki mitä puolen vuoden sisällä oli tapahtunut, puhui sen puolesta, että Eurooppa oli jakautunut kahtia: toisella puolen Saksa ja Neuvostoliitto, toisella puolen muu Eurooppa. Hädän hetkellä Italialla olisi kuitenkin kolminkertainen varmistus: mahdollisuus liittyä maihin, joita Saksa ja Neuvostoliitto yhdessä uhkasivat. Sen kertovat Mussolinin piirtämät yksinkertaiset rivit:
Germania e Russia
Italia e Finlandia
Italia e Alleati triplice riserva
Italia e Balcani
Attolicon mukaan Hitler ja Ribbentrop eivät kumpikaan halunneet sillä hetkellä rauhaa liittoutuneiden kanssa vaan päinvastoin, he olivat vakaasti päättäneet etsiä ratkaisun konfliktiin sodan avulla. Luonnollisesti molemmat kuitenkin halusivat antaa vaikutelman kuin he olisivat tehneet kaikkensa rauhaan pääsemiseksi, mutta asia oli kariutunut britteihin. Ribbentropin Rooman matkan tavoitteena oli osoittaa maailmalle, että saksalaisten puolelta oli tehty kaikki, jotta sota ei saisi uusia, väkivaltaisia käänteitä. Päätehtävä oli kuitenkin ”kokeilla Italian pulssia”. Italian johdon todelliset aikeet olisi saatava selville eli aikoiko Italia pysytellä neutraalina.
Hitler pani Ribbentropin matkalle Roomaan heti kun selvisi, että Suomi neuvottelee rauhasta Moskovassa, Suomi oli ottanut vihjeistä vaarin. Vaara liittoutuneiden interventiosta Pohjolaan oli poissa päiväjärjestyksestä, seuraava askel oli liennyttää suhteita Italiaan ja saada se suhtautumaan myönteisemmin Neuvostoliittoon. Se sujuisi helpommin, kun este oli raivattu tieltä. Liittoutuneiden interventio olisi muuttanut englantilais/ranskalais/saksalaisen konfliktin luonnetta. Se olisi Renzo DE FELICEN mielestä saattanut muodostua Italialle vakavaksi ideologiseksi ja poliittiseksi motiiviksi luopua terässopimuksesta.
Ribbentrop väänas Itaalia Saksa poolele selle külastuse käigus. Talvesõjas Itaalia oli Soome toetajate pingereas teisel kohal raha järgi arvestades. Mis sugugi ei meeldinud Hitlerile.
Kui saan Kanervost (tema raamatust) õieti aru oli see üks II MS pöördepunkte. Oleks Soome võtnud vastu Entente abi ja Itaalia valinud ka liitlaste poole siis oleks sõda kujunenud väga eri moodi välja. Saksa vastu oleks kohe alguses olnud nii lääne, põhja kui lõunarinne. N-Liit ka seal pahade poolel kuhu kuulus.
Kuid seda ma ei usu, et eriti britid oleks N-Liidu vastu suursõda pidanud. Oleks aitanud sellest et materjaalabi (müük) ning muu toetus Saksamaale lõppenud. Siinkohal nendele "salapaktidele" - Soome ja teiste üleandmisele N-liidule - oleks natuke eluruumi. Minu arust. Persia ju mehitati Britide ja N-Liidu poolt kahekesi.
Ei nüüd tea kas see toetab kellegi foorumlase seisukohti või ei, pole vist vahetgi.
Kari
Rääkimata juba perestroikaaegsest NSVL-st, kus iga vähegi sensatsioonilisem sündmus avalikustamist leidis. 