Soome kaitsevõime

[Zuslik]

Soomlastel ju see 7,62x54R laskemoon olnud relvastuses aegade algusest ja lauslollus oleks neil minna nato standardile üle . 2011 aasta suvel Leedus Afganistaani missile minevate soomlastega rääkides selgus, et missil kasutavad nad ainult vene päritolu PKM-e sest valmetid oma 7,62x39 padruniga on nõrgad ja PKM pidi olema liivas tunduvalt töökindlam.

[Kapten Trumm]

Lisaks võib vist ka arvata, et uutest FN-dest ja asjadest on need PKM-id kõvasti odavama hinnaga. Iseasi, mis kvaliteediga neid täna toodetakse.
PKM ongi kahtluseta üks paremini konstrueeritud täiskuulipildujaid, mida turult osta on.
Mitmed FN MAG-i ja MG3 probleeme on seal suudetud lihtsasti vältida, kuigi nt MG3 laskekiirus on suurem, siis praktikas sööb selle ära ebapraktiline lindihoidmise ja kasseti majandus, kus pole korralikku mahukat lindikarpi relva küljes (see üks lint mahutav kassett konkurentidel on paras tüli, seepärast vähe kasutatakse) ning lihtsalt tekkivad tõrked.

[Leo]

Relvahanke seletuskirjast ja kommentaaridest selgub, et soomlased ostsid 3 miljoni € eest 1000 uut PKMi ja varuosasid olemasolevatele PKMidele ja väikese koguse raskekuulipildujat KORD. Viimast testitakse NSVde asendajana. Seega 1 maksab paar tuhat eurot. Kvkk 62 valmistati 6000 tk ja need on päris kulunud, peamiselt kohaliku kaitse pataljonide reservis. Operatiivreserv on PKMi peal ja ilmselt see ost ei jää viimaseks, sest uus struktuur vajab vanast 2x enam kuulipildujaid. Voimalik et ostetakse Venemaalt ka moni tuhat Dragunovi jao snaipritele, sest neil koikidele ei jätku Sako TRGsid.

[kaur3]

Soome rahvusringhäälingu YLE saates „MOT“ räägitakse esmaspäeval, et Soome halvataks hetkega elektrivõrgu vastu suunatud rünnakuga. Soome surutaks põlvili 15 minutiga, kuid elektrikatkestus peataks kogu ühiskonna toimimise praktiliselt ühe hetkega.

Saates esitletakse kaitseministeeriumi raportit, milles räägitakse üksikasjalikult ühiskonna haavatavusest, vahendab Ilta-Sanomat.

„Põhimõtteliselt võib elektrisüsteemi kahjustada väikese asjatundliku seltskonnaga. Elektrijaamad ja elektriliinid on laiali põldudel ja metsades ning nende kaitsmine on väga keeruline,“ ütleb saates esinev elektrivõrgufirma Fingridi juht Reima Päivinen.

Samal seisukohal on ka insenerkolonel, tehnikateaduste doktor Olli Sarvaranta, kes töötas enne erruminekut peastaabi tehnilise kontrolli osakonna juhatajana. Sarvaranta sõnul oleks elektrivõrguvastase rünnaku ärahoidmine rahuajal pea võimatu.

„3-8 isikust piisab päris hästi märkimisväärse kahju tekitamiseks, kui eesmärk on tõesti misku muu kui paljas kahju tekitamine. Siis suudetakse elektrivõrk katkestada nii paljudest kohtadest, et selle parandamine võtab tõesti palju aega,“ ütleb saates Sarvaranta.

MOT teatel põhjustaks pikka aega kestev ja laialdane elektrikatkestus talvisel ajal katastroofi, sest inimesed külmuksid surnuks.

Elektrivõrgu kahjustamine ei mõjutaks ainult küttesüsteemi. Ka veevärk satuks ohtu, sest vett pumbatakse eletripumpade abil. Samuti ei töötaks kanalisatsioon.

Saates öeldakse, et Venemaa võiks suure osa Soome elektrivõrgust hävitada lähedale paigutatud rakettidega Iskander. Peterburist lõunasse paigutatud raketid lendaksid Helsingi piirkonda vähem kui viie minutiga.

„Vaenlane suudab meie elektivõrku rünnata väga kiiresti. Ma ei suuda õieti ette kujutada, kuidas me suudaksime ennast raketirünnaku eest kaitsta,“ ütleb Sarvaranta.

http://www.delfi.ee/news/paevauudised/v ... d=65801074

[Lemet]

Kuidagi väga masohhistlikeks on need "rindeteated Põhjamaadest" läinud. Kusjuures jutt, et Soome sellise rünnaku tõttu hoobilt põlvili surutakse, tundub suht pastakast imetud olevat. Soome armeel on ilmselt piisavas koguses generaatoreid enda toimivana hoidmiseks jne, elanikkonnale tekitatakse küll ilmselt mõningaid ebameeldivusi, aga et põlvili...

[tommy]

Kui selles ülepingutatud Delfi meediamullis oleks sarnane jutt hoopis Eeesti kohta ilmunud, kas tsiviilkaitse fännid alustaks juttu stiilis, "pole ikka asi nii hull, genekaid peaks piisama, piirduks vaid ebamugavustega" või jääksid koheselt kõlama karjatused stiilis, " NII ONGI, mida me kogu aeg siis rääkinud oleme, MOTT"....jne...

[kaur3]

Kui ma õigesti aru saan, siis tuleb saade eetrisse alles täna õhtul ning Delfi lugu on tõlge Iltalehti lühikesest ülevaatest

- Periaatteessa uhkakuva on täysin realistinen, se on mahdollista toteuttaa, sanoo MOT:n haastattelema insinöörieversti Olli Sarvaranta.

MOT maanantaina TV1 kello 20

Räägime homme edasi!

[herman30]

Näeme, inimesed ovad idiootid.

See on ju täitsa normaalne asi et kuin sõda on siis esimene koht mis puruks pommitatakse on elektrijaamad ja elektrivõrk.

Esimeseks pommitatakse infrastruktuur puruks ja siis alles rünnakule.

Kui vastane ei teeks nii oleks tema idioot.

[alban]

Näeme, inimesed ovad idiootid.

See on ju täitsa normaalne asi et kuin sõda on siis esimene koht mis puruks pommitatakse on elektrijaamad ja elektrivõrk.

Esimeseks pommitatakse infrastruktuur puruks ja siis alles rünnakule.

Kui vastane ei teeks nii oleks tema idioot.

On olemas selline asi nagu rahvusvaheline humanitaarõigus mis jagab sihtmärgid lubatavateks ja keelatuteks. Keelatud on rünnata mittesõjalisi sihtmärke ja ka asju mis on küll duaalkasutuses aga suuremas osas on see mõeldud siiski tsiviilkasutuseks. Seega esimese asjana elektrijaamade ja muu tsiviilinfra purustamine on rahvusvaheliste reeglite rikkumine ja tänapäeval arvestavad kõik konflikti osapooled sellega, et meedias vallanduv pasarahe on suurem kahju kui infra hävitamisest saadud kasu.

[herman30]

On olemas selline asi nagu rahvusvaheline humanitaarõigus mis jagab sihtmärgid lubatavateks ja keelatuteks. Keelatud on rünnata mittesõjalisi sihtmärke ja ka asju mis on küll duaalkasutuses aga suuremas osas on see mõeldud siiski tsiviilkasutuseks.

Selge! Siis tegelikult oli Tallinna pommitamine -44 ainult mingi muinasjuttu. Se oli ju tsiviilkasutuses olev koht. Ei tohi pommitada, eks.

[alban]

Selge! Siis tegelikult oli Tallinna pommitamine -44 ainult mingi muinasjuttu. Se oli ju tsiviilkasutuses olev koht. Ei tohi pommitada, eks.

Vastavad Genfi konventsioonid ja nende lisaprotokollid, millest tulenevad ülalviidatud põhimõtted, pärinevad aastatest 1949 ja 1977.

[piirivalvur]

Mõttekoht siin siiski on. Võtame näiteks tänase pakaselise hommiku. Oletame et hakkas sõda ja vool kadus. Laiapõhjaline riigikaitse eeldab kogu rahva tegutsemist. Aga praegu läheks rahva kogu võhm enda ja oma pere pakases eluspüsimise tagamiseks. Kui palju on näiteks neid viimastel aastatel ehitatud eluruume milledes ka ilma vooluta vähemalt mingi üksik väike tuba jääb soojaks ?

[Lemet]

...et meedias vallanduv pasarahe on suurem kahju kui infra hävitamisest saadud kasu.

Kahtlen sügavalt, kas võimalik agressor (ja otse loomulikult ei pea ma silmas Lätit) sellest pasarahest küünemustagi hoolib.

[Drax]

...et meedias vallanduv pasarahe on suurem kahju kui infra hävitamisest saadud kasu.

Kahtlen sügavalt, kas võimalik agressor (ja otse loomulikult ei pea ma silmas Lätit) sellest pasarahest küünemustagi hoolib.

Kui see kõik toimuks homme Soome vastu, siis kindlasti hooliks. Sellise sammu astumiseks peaks eelnema ikka nii poole põlvkonna jagu ajude töötlemist (sarjast Baltikum) ja venelaste jätkuv üle piiri imbumine ning sellest johtuvate probleemide eskaleerumine (mitte enam vaid laste hooldusõiguse ära võtmine vaid mingi pidev "omasid kiusatakse" artiklite materjal Vene meedias). Gruusia stiilis miinipildujatuld oleks vist palju loota . Aga see kõik annaks küll kokku kompoti, mille puhul saaks VF vähemalt siseriiklikult õigustada, et "ise nad norisid".

Aga siis muidugi ei toimuks see kõik enam nii ootamatult jne jne.

[kaur3]

Eilsest YLE1 MOT-ist.

Yhdysvalloissa maan tiedeakatemia ryhtyi tutkimaan asiaa, ja sen mukaan pieni joukko asiansa osaavia tihutyön tekijöitä pystyy vakavasti vaurioittamaan sähkönsiirtojärjestelmää.

Olli Sarvaranta:
"Sama pätee varmasti meillä täällä Suomessa. Näin rauhanaikana tämmöisen iskun estäminen on lähes mahdotonta, yhtä mahdotonta kuin olisi estää iskua tavarataloon, suistaa juna kiskoiltaan tai tehdä muuta vastaavaa."

Veli-Pekka Nurmi:
"On se mahdollista. Tietysti tyypillisesti tämmöseen vakavaan vahingoittamiseen liittyy kaksi asiaa ennen kun se toteutuu, pitää olla kyky ja pitää olla motivaatio."

Suomen suurin rajanaapuri Venäjä on viime vuosina lisännyt aseistustaan lähellä Suomea. Esimerkiksi Lugan tukikohtaan Pietarin eteläpuolelle sijoitetut Iskander-ohjukset lentävät Helsingin seudulle alle viidessä minuutissa.

MOT:
"Millainen uhka Lugaan sijoitettu Iskander M -ohjukset ovat Suomelle?"

Alpo Juntunen:
"No, nehän ovat sen verran lähellä Suomea, että jos Suomi joutuu esimerkiksi väärälle puolelle, ja Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, ja jos meillä ei ole minkäänlaisiakaan mahdollisuuksia puolustautua niitä vastaan, niin Suomelle käy huonosti."

Aapo Cederberg::
"No teoriassa, siis niillä pystyy ampumaan Etelä-Suomen kohteisiin, totta kai. Sehän on, on selkeä. Se on niin kuin realiteetti, mutta siinä taas, että miksi he tällä hetkellä haluaisivat ampua? Pitää olla joku syy tehdä sitä eli taas tullaan siihen tahtotilaan ja muuhun."

Olli Kivinen:
"Tottakai Iskander on vakava, vakava uhka Suomelle jos jos niitä mei-meillä, koska meillä ei ole, ei meillä ei ole siis niinku niitten torjumiseksi mitään, mitään todellista mahdollisuutta . . ."

Olli Sarvaranta:
"Lugan Iskander-ohjukset ovat juuri sellainen sen kokoinen uhka kuin Venäjä haluaa sen olevan. En näe itse mitään keinoa millä Suomi pystyisi puolustautumaan niitä vastaan, etenkään kun emme tiedä, mihin on tarkoitus on iskeä. Sitä paitsi näitä ohjuksia, risteilyohjuksia, tai muita vastaavia aseitahan voi sijoittaa myös muualle pitkin Venäjän rajaa, joka on yli 1 250 kilometriä pitkä Suomen kanssa."

Venäjä voisi siis pimentää Iskandereilla suuren osan Suomen sähköverkosta viidessä minuutissa. Jos Moskova uhkaisi uusilla iskuilla, Suomen valtiojohdolta menisi kymmenen minuuttia saada kuva tilanteesta ja todeta, että vaatimuksiin suostuminen on ainut vaihtoehto.
Suomi ei siis kestäisi hyökkäystä edes päiviä, viikoista puhumattakaan. Suomi olisi polvillaan viidessätoista minuutissa.

Olli Sarvaranta:
"Periaatteessa tuo uhkakuva on täysin realistinen, se on mahdollista toteuttaa. Vihollinen pystyy iskemään hyvin nopeasti meidän sähköverkkoomme. Ottaen huomioon pitkät rajat ja myös tämän meidän merirajamme. En pysty oikein kuvittelemaan, miten pystyisimme puolustautumaan esim. ohjusiskua vastaan."

Aapo Cederberg:
"Tässä on taas niinku yhdistelty vääriä, vääriä asioita, että tuota. Ohjuksen lentorata ja se ampumamatka ja muut, niin ne on tietysti toinen asia, mut että siis lähdetään siitä, että tämmöisten välineiden käyttäminen, niin se on erittäin kovan kynnyksen takana, ja se edellyttää sitä, että on joku poliittinen motivaatio, että miksi niitä pitää käyttää."

Olli Kivinen:
"Kyllä se on olemassa oleva uhkakuva, kyllä, kun Ruotsin, Ruotsin puolustusvoimain komentaja tämän sanoo, sanoo tämän Ruotsin kohdalla, niin kyllä kyllä mä pelkään pahaa, et sit jos jos tulis, mut eihän semmosta kukaan oleta, että semmosta ois tulossa noin vaan, tuosta taivaalta yhtäkkiä, niin niin kyllä kyllä tämä varmasti, varmasti kyllä pitää paikkansa . . ."

Alpo Juntunen:
"Arviothan ovat aina arvioita ja vanhaa traditioa on se, että sodassa aina tapahtuu odottamatonta. Eipä me koskaan voi niin ku arvioida sitä, että mitä, millä tavalla kerta kaikkiaan tapahtuu, mutta, ja miten hyökkäys, hyökkäys tehdään, mutta aina pitää varu-, varautua pahimpaan mahdolliseen."

Olli Sarvaranta:
"Massa-armeija, joka varustautuu taistelemaan lähinnä metsissä, mutta jättää kaupungit, taajamat, naiset, lapset, vanhukset vihollisen armeijan armoil-, mahdollisen vihollisen armoille, se ei kuulosta kovinkaan vakuuttavalta eikä ainakaan hyvältä."

http://ohjelmat.yle.fi/mot/mot_11_3/kasikirjoitus

Kuu pärast näeb siit ka liikuvat pilti http://areena.yle.fi/tv/1822186