Soome kaitsevõime

[Kapten Trumm]

Vastus küsimusele võib olla Spike-NLOS, laskekaugusega 25 km. Lase, vaatle jne.
Müüakse erinevate lõhkepeadega, sh ka high-explosive lõhkepea pehmete ja poolpehmete märkide vastu.
Juudid on seda kasutanud mitte tankitõrjeks, vaid just vaese mehe Tomahawki rollis, sõidutades neid Hezbollah tegelaste magamistuppa.
https://www.youtube.com/watch?v=pXw9SqnXqZQ

Rakett kaalub 70 kg, rusikareegli järgi võiks lõhkepea olla 15-20 kg.
Sellise tüüpse 6 m kiirpaadi tabamisel ei jää sellest suurt midagi järgi.

[Leo]

Jah, see oleks loogiline valik ja lisa olemasolevatele Eurospikedele, NLOSid saaks panna nii Jehu paatidele kui kergelt soomustatud maasturite või veokite peale.

Trofeerelvadel ei olnud Soome KJs eriti suurt mõju, muidugi paremate relvade puudusel korjati kõik üles ja võeti kasutusse, mis tervelt kätte saadi, kuid suures plaanis ei saa sellega arvestada. Kui juhtub õnneks minema ja saadakse laskemoonaveok või ladu tervelt kätte, siis muidugi. Vastaselt relvade ostmine on ka selline kahtlane teema, pigem kusagil madala intensiivsusega konflikti ajal. Kunnase raamatu ilusamas osas kestis lahingutegevus 5 nädalat, ja koos Soome vabatahtlikega saabus peale esimeste lahingute lõppu soomuspataljon, suurtükivägi ja hunnikutes laskemoona 81, 120 ja 122 mm relvadele, seega EKJ oli oma varud esimese paari nädalaga läbi kulutanud, lisaks mainitakse eraldi ÕT ja TT-rakettide ja laskeseadeldiste tarnetest liitlaste käest. Kogu operatiivstruktuurile 2 nädala laskemoona hange on kindlasti kallis, kuid väga vajalik, et oleks millega peale esimest ehmatust vastu lasta. Kiirreageerimisüksus peab olema kõige vajalikuga komplekteeritud, sest muidu ei ole võimalik kiiresti tegutsema asuma, kui alustuseks on vaja rekvireerima hakata. Loomulikult tuleb ka rekvireerida, sest piisavalt masinaid kogu struktuuri jaoks ei ole. 100% varustus on ideaal, kuid seda ei ole kellelgi, isegi jänkid oma hiigeleelarvega roteerivad relvastust, isiklikku varustust, öise nägemise seadmeid ja side- ning luurevahendeid kodumaal viibivate ja missioonil olevate üksuste vahel.

[Kilo Tango]

... vaese mehe Tomahawki rollis...

Sama rolli täitmiseks on rootslased arendanud välja lahenduse, kus SDB (Small Diameter Bomb) topiti M26 rakettmootori otsa. Tulemus on see, et GPS-iga juhitav moon lendab 180 km. http://www.army-technology.com/projects ... omb-glsdb/

SDB enda hinnad on küll viimasel ajal lakke lennanud. Kui alguses küsiti asja eest $40 000, siis nüüd joonistatakse numbreid juba kusagile sinna $200 000 kanti. Rakettmootori lisamine ise ilmselt väga kallis lõbu ei ole - pakuks, et $10 000 tuleb selle arvelt lisaks.

[Aixc]

Soome ostab Hollandilt 16 Leo 1 platvormil toetusmasinat. Hanke maksumus koos väljaõppe ja varuosadega 8,2 miljonit.
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tied ... .8253.news

[Leo]

Merevägi soovib universaalset konteinerit, mida saaks vastavalt vajadusele kaatri või maasturi pealt lasta ja tulevastale korvettidele lähikaitseks peale sättida. Oluline, et oleks tänasest EuroSpike raketist äkilisem ja laevatõrjeraketist Mto 85 oluliselt odavam, sest viimase 200 kg lõhkelaeng on ilmne overkill kõigele peale suuremate laevade. Näiteks kui venelased kaldast paari km kauguselt merejalaväe dessandi välja saadavad, siis on oluline, et oleks relvasüsteem, millega need soomukid põhja lasta enne kaldale jõudmist. Sobivaid tooteid on hulgaliselt, ilmselt peamiselt huvitavad EU ja USA ning Iisraeli toodang, Vene ja Hiina pigem mitte. Kõlakad käivad, et EKJ liigutab ka sel teemal kõrvu, sest erinevalt soomlastest Eestis rannakaitse praktiliselt puudub, võimalik, et EKJ hangib sama soojaga endale ka mingid raketid.

[Kapten Trumm]

Eks seal ruumi on mõlema jaoks.
Suurtele, korraliku õhutõrjega laevadel tuleb arvestada, et see Spike NLOS lendab üsna aeglaselt, tulistatakse alla.
Samas saab seda Spike sõidutada eluliste kohtade pihta (näiteks raketikonteinerid laeva tekil, mis tekitavad sekundaarse plahvatuse), silda, õhkpadjal laeva propellerisse jne.
RBS-15 lendab lihtsalt "harju keskmise" pihta, muu lahendab lõhkelaengu suurus.

[herman30]

Merevägi soovib universaalset konteinerit, mida saaks vastavalt vajadusele kaatri või maasturi pealt lasta ja tulevastale korvettidele lähikaitseks peale sättida...

Nemo-container?

[Leo]

NEMO-konteiner ei ole kindlasti teemaks, sest sellega suhteliselt väikseid ja suhteliselt kiireid aluseid püüda isegi tarkmoonaga on väga keeruline. Isegi kui sama konteineri baasil ehitada 30-40 mm kiirlaskekahur, oleks see ikkagi liiga suur ja raske Soome MV kiirkaatritel kasutamiseks. Jehude tagatekil on ruumi 1 kuupmeetri jagu mingi lisarelvastuse kandmiseks, avalikes materjalides kirjutatakse, et see on mõeldud meremiinide veeskamiseks või kergete meretõrjerakettide tarbeks, nii et väga suurt relva sinna panna ei saa.

[herman30]

@Leo



https://www.youtube.com/watch?v=3LfWKfCaIiM

[Leo]

Eilne Hesari kirjutas lehekülgedel A 6-7 sellest, kuidas eri lennukivalmistajad valmistuvad konkureerima Soome uue hävituslennuki lepingu eest. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005096282.html

Samas meenutatakse, millist majandus- ja välispoliitilist survet pidid Soome ministrid eelmise lennukiostuga seoses taluma.

Kansainväliset asekauppiaat kärkkyvät kaikkien aikojen jättipottia Helsingissä – näin kulisseissa hierotaan hävittäjäkauppaa

Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajien hankinnassa on kyse kymmenistä miljardeista. Horneteja hankittaessa lobbaus meni uhkailuksi ja kiristykseksi. KANSAINVÄLISET asekauppiaat korskuvat lähtökuopissaan Suomessa. Edessä on neljä vuotta kestävä HX-maraton, jonka voittajalle on luvassa poikkeuksellisen komea palkinto. Suomi valmistautuu parhaillaan historiansa suurimpaan yksittäiseen asekauppaan. Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajien ostaminen eli niin sanottu HX-hanke maksaa 7–10 miljardia euroa. Summa nousee moninkertaiseksi, kun mukaan otetaan koneiden 30 vuoden elinkaaren aikana kertyvät kustannukset. Kaupan suuruutta kannattaa verrata vaikkapa Suomen puolustusbudjettiin, joka on tänä vuonna 2,8 miljardia euroa.

HX-HANKE tuo mukanaan hyvän tilin myös konevalmistajien palkkaamille viestintätoimistoille ja konsulteille. Nyt jos koskaan puolustusvälineyhtiöiden lobbareiden pitää näyttää kyntensä. ”Sanoisin, että turha on yrittää puolustusministerin pakeille”, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps). ”Puolustusministeri ei tapaa lobbareita, minkä he ovat koko lailla hyvin ymmärtäneetkin. Eri asia on, että puolustusministeriön virkamiehet ovat tavanneet kaikkia hävittäjäkilpailuun osallistuvien firmojen edustajia normaaleihin virkatehtäviin liittyen.” Niinistö sanoo, että kutsuja on tullut erilaisiin tilaisuuksiin, mutta puolustusministeriössä on otettu tiukka linja. ”En ole mennyt tällaisiin tilaisuuksiin. Tässä pitää olla aika tarkkana. Tämä on kansantaloudelle suuri hanke, jota ei kannata pilata.”

EDUSKUNNAN puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) sanoo kohdanneensa hävittäjävalmistajien monenlaista markkinointia. ”Eri tahot haluavat markkinoida omaa erinomaisuuttaan. Kyllä tällaista informaatiovirtaa on tarjolla.” Kanerva sanoo ottaneensa asemyyjien vaikutusyritykset esille myös puolustusvaliokunnassa. Hän on kehottanut valiokunnan jäseniä valppauteen ja tarkkuuteen. ”Kenenkään ei kannata lähteä mukaan sellaiseen, jossa erilaisin kyseenalaisiksi nähtävin keinoin yritetään markkinoida omaa tuotetta”, Kanerva sanoo. ”Olen kertonut, etten henkilökohtaisesti lähde mihinkään yksin, että edellytän mukana olevan aina myös muita tahoja kun keskusteluja käydään.” Kanervan mukaan hänen lähtökohtanaan on, että hän keskustelee myyjätahojen kanssa vain eduskunnassa valiokunnan huoneessa. Hän on myös suosittanut tätä tapaa muille valiokunnan jäsenille. ”Jokainen vastaa tietysti itse, miten toimii.”

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) kertoo, että ensimmäinen yhteydenotto hävittäjävalmistajilta tuli jo yli vuosi sitten. Sen jälkeen hän on tavannut kahden konevalmistajan edustajat yhdessä Ilkka Kanervan kanssa. ”Tietenkin henkilökohtaisia tapaamisia voi kuka tahansa tehdä halunsa mukaan, mutta ainakin valiokunnan puheenjohtajat ovat tapaamisissa yhtä aikaa”, Kari sanoo. ”Vahva näkemykseni on, että näistä asioista voidaan puhua Helsingissä kokoushuoneissa. Niihin ei tarvitse järjestää seminaarimatkoja, jos näin kauniisti sanotaan.”

VALIOKUNNAN jäsenistä Mikko Savola (kesk) sanoo, että ”jokaisella on oma järki päässä siitä, miten näihin suhtaudutaan”. Hän kertoo huomanneensa, miten eräät konevalmistajat ovat heittäneet poliitikoille erilaisia houkuttimia esimerkiksi hävittäjien kokoonpanolinjoihin liittyen. ”Se on ihan selkeä tapa vaikuttaa. Kyllähän tätä aina halutaan miettiä kokonaisuuden kannalta, miten se hyödyttäisi Suomea mahdollisimman hyvin. Nämä täkyt ovat varmasti mukana entistä useammalla firmalla jatkossa”, Savola sanoo. Savola ei katso pahalla silmällä, jos joku soittaa ja kehuu omaa tuotettaan. Hän on valmis kuuntelemaan. ”Kehukoon. Se on meidän omasta harkinnastamme kiinni, miten niihin suhtaudumme ja annamme niiden vaikuttaa. Tässä on niin isot rahat kyseessä firmoilla, että ne ovat varmasti aktiivisia ja tulevat lisäämään aktiivisuuttaan.”

PUOLUSTUSMINISTERIÖSSÄ HX-hanketta koordinoi strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Puranen on taustaltaan sotilas ja Ilmavoimien entinen komentaja. Hän sanoo, ettei hänelle ole tarjottu kestityksiä. ”Luulen, että nämä firmat tietävät, ettei tähän kannata yrittää vaikuttaa. Lobbausta ei ole juurikaan näkynyt puolustuspuolella”, Puranen sanoo. ”Meillä on ollut asiallisia yhteydenottoja projektiin liittyen. Hankkeessa mukana olevat tapaavat myyjien edustajia aika usein sen vuoksi, että olemme tekemässä hankintaa. Vaihdamme tietoa.” Puolustusministeriö on julkaissut internetsivuillaan ne hävittäjien tarjoajien tahot, jotka ovat jollain lailla tekemisissä HX-hankkeen kanssa. Siellä on nimetty myyjien konsultit ja käytetyt viestintätoimistot. Puranen on myös kertonut kaikille, mitkä ovat yhteistyöhön liittyvät pelisäännöt. Esimerkiksi HX-hankkeen hankepäällikkö ei ole yhteydessä myyjien konsultteihin. Hankepäällikkö keskustelee vain suoraan myyjätahon kanssa. Puranen kertoo myös pitävänsä omaa kirjanpitoaan kaikista HX-hankkeeseen liittyvistä tapaamisistaan. ”Tämä on vapaa maailma. Ei meillä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, jos jokin firma haluaa tavata kansanedustajia tai mediaa tai kutsua vierailuille.”

HÄVITTÄJÄKAUPPIAAT ovat palkanneet avukseen Suomessa viestintätoimistoja ja konsultteja. Viestintätoimistoissa ollaan hiukan hämillään, kun niiltä tivaa heidän roolistaan. ”Me hoidamme käytännössä mediasuhteita, mutta toki seuraamme myös keskusteluita ja neuvomme nimenomaan viestinnän vinkkelistä”, sanoo asiakkuusjohtaja Michael Jääskeläinen Hill+Knowltonilta. Toimisto avustaa Lockheed Martinia. Onko vain media kohteenne? ”Emme ryhdy avaamaan tarkasti työnkuvaamme. Tarjoamme viestintätoimistopalveluja. Lähtökohta on se, että päämiehen edustaja pyritään aina tuomaan keskusteluyhteyteen. Emme itse toimi edustajina tai puhu asiakkaamme puolesta.” Hävittäjävalmistajat ovat olleet aktiivisia myös viestimien suuntaan.

Esimerkiksi Saab on järjestänyt toimittajille matkoja lentokonetehtaalleen Linköpingiin. BAE Systems on taas vienyt toimittajia Viron Ämarin lentokentälle, josta käsin ovat toimineet Naton Eurofighter-hävittäjät. Yhdysvaltain suurlähetystö on parhaillaan suunnittelemassa suomalaistoimittajille tilaisuutta vierailla Yhdysvalloissa Pentagonissa, lentotukikohdissa sekä Lockheed Martinin ja Boeingin tiloissa.

ERÄÄT konevalmistajat ovat palkanneet avukseen myös suomalaisia konsultteja. He ovat taustaltaan entisiä sotilaita, mutta joukossa on myös puolustusministeriön entinen korkea virkamies. Lockheed Martin on palkannut avukseen Karjalan lennoston entisen komentajan, evp-eversti Ossi Sivénin. ”Olen sotilas ja ilmavoima-asiantuntija, ja tuen teollisuusyhteistyötä. Minun tehtäväni ei ole lobbaaminen. Se on minulta sopimuksessa jopa poissuljettu. Roolini on selkeästi asiantuntija”, Sivén sanoo. ”Ymmärrän toki, että jos julkisuudessa asiantuntija on lobbari, niin olkoon, en minä siitä loukkaannu.” Sivénin ja muiden konsulttien tehtävänä on auttaa myyjää ymmärtämään suomalaista päätöksentekojärjestelmää ja sitä, miten Suomessa on ilmapuolustus järjestetty. ”Totta kai siitä on etua, että tuntee organisaation ja tietää, miten se toimii ja tuntee henkilöitä, jotta heitä on helppo lähestyä.”

PUOLUSTUSVOIMIEN logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Kari Renko pitää hyvänä, että myyjillä on konsultteja antamassa paikallistuntemusta. Heillä ei kuitenkaan ole asiaa varsinaisiin kaupallisiin neuvotteluihin. ”Ymmärrämme, että firmat tarvitsevat näitä ihmisiä ja heidän paikallistuntemustaan. Siinä ei ole mitään pahaa, mutta silloin, kun ruvetaan puhumaan hankinnan sisällöstä, niin se on vain meidän ja toimittajan välinen asia.” Renko sanoo, ettei hänelle ole tullut konevalmistajilta kestitystarjouksia. Logistiikkalaitos on tehnyt kuitenkin niiden varalle eettisen ohjeistuksen. ”Tapaamme myyjien edustajia jatkuvasti, koska meillä on paljon asioita heidän kanssa hoidettavana. Ne ovat tavallisia työkokouksia.”

SAABIN Suomen toimitusjohtaja Anders Gardberg, keihin Saab yrittää vaikuttaa? ”Suomen kansaan tietysti. Koetamme vaikuttaa myös kansalaiskeskusteluun.” Gardbergin mukaan Saab on ollut yhteydessä lähinnä eduskuntapuolueiden edustajiin. ”Eikä sekään ole ollut HX-hankkeen nimissä vaan Saabin. Meillä on muitakin tuotteita. Se on ollut nimenomaan Saabin imagomarkkinointia.” Gardberg arvioi, ettei vielä ole sen aika, että olisi tarkoituksenmukaista ryhtyä puhumaan kansanedustajien kanssa konetyypeistä tai niiden ominaisuuksista. ”Olen aina sanonut, etten ole lobbari, korkeintaan jobbari. Suomessa lobbailua pidetään vihoviimeisimpänä. Lobbari on alimmista alin”, Gardberg sanoo. ”Meillä on ohjeena, että otamme yhteyttä omissa nimissämme. Emme edes usko, että suoranaisella lobbauksella saavutetaan tuloksia.”

KUN Suomi valmisteli uusien hävittäjien ostoa 1990-luvun alussa, hankkeeseen liittyi poikkeuksellisen kovaa ulkopuolista vaikuttamista. Tuolloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn (r) on kertonut tapahtumien yksityiskohtia myöhemmin kirjoissaan Lillan ja Kaikki on mahdollista. Hallitus teki päätöksen Hornetin valinnasta vuonna 1992. Loppusuoralla olivat Hornetin lisäksi ranskalainen Mirage 2000-5, ruotsalainen Jas Gripen sekä amerikkalainen F-16. REHNIN mukaan hävittäjäostoon liittyi ”uhkailua ja kiristystä”. Törkeimmin käyttäytyivät ruotsalaiset ja erityisesti talousvaikuttaja Peter Wallenberg. Rehn on kertonut, että Wallenberg uhkasi jopa vetää talousimperiuminsa sijoitukset pois Suomesta, jos Saab Gripeniä ei valita. Uhkaus oli suututtanut Rehnin ja presidentti Mauno Koiviston, jolle hän kertoi tapahtuneesta. Puhtain paperein eivät Rehnin mukaan selvinneet ranskalaisetkaan. Ranskan puolustusministeri Pierre Joxe oli vihjannut, että Ranska hankaloittaa Suomen EU-hakemusta, jos Suomi ei päädy ostamaan Miragea. Erityisen itsepintaisiksi Rehn kuvaa F-16-hävittäjien myyjiä. He olivat luvanneet Rehnille laskea koneidensa hintaa vielä senkin jälkeen, kun Suomi oli jo ilmoittanut Hornet-valinnastaan. REHN paljasti myöhemmin kirjassaan myös sen, miten pienessä ja epädemokraattisessa piirissä hallitus lopulta ajoi läpi Hornet-hävittäjien oston. Jättikaupan junailijoiden sisäpiiriin kuuluivat Rehnin lisäksi vain pääministeri Esko Aho (kesk) ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok). Muut hallituksen ministerit pantiin hyväksymään ratkaisu hyvin pikaisesti ja ilman mahdollisuutta normaaliin perusteelliseen käsittelyyn.

Tästä on kyse:

Hävittäjävalmistajat lobbaavat Hornetin seuraajaa
Suomi on käynnistänyt hankkeen uusien hävittäjien ostamiseksi.
Viisi hävittäjävalmistajaa on osoittanut halukkuutensa koneiden myymiseksi.
Tarjoajat ovat amerikkalaiset Boeing ja Lockheed Martin, ruotsalainen Saab, ranskalainen Dassault Aviation ja brittiläiseurooppalainen BAE Systems.
Puolustusvoimat käsittelee parhaillaan vastauksia, joita valmistajat ovat antaneet Suomen alustavaan tietopyyntöön.
Varsinaiset tarjouspyynnöt lähetetään vuoden 2018 keväällä.
Ostopäätöksen tehnee seuraava hallitus vuonna 2021.

Viis lennukivalmistajat, kes kavatsevad konkureerida, palkavad endale avalike suhete konsultante ja endisi lennuväeohvitsere, kes aitaksid paremini äri teha. Ainuüksi ostuhinnaks prognoositakse 7-10 miljardit €, mis on täiesti kolossaalne summa, 3-4 aasta kogu kaitse-eelarve, mis on hetkel 2,8 miljardit. Lisaks lennukite varuosad ja uuendamine 30 a jooksul. Ajakirjanikke on viidud eri kohtadesse lennukitega tutvuma. Minister ütleb välja, et tema ministrina promoüritustel osaleda ei kavatse ja lobiste vastu ei võta, samas on kaitseministeeriumi töötajad tutvunud kõikide pakkujate toodanguga, mis ongi nende kohustus. 1990ndatel ähvardas Rootsi suurärimees Wallenberg, et investeeringud Soome lõppevad, kui Saabe ei võeta ja Prantsuse kaitseminister ähvardas takistada Soome EU-liitusmiskõnelusi. Konkreetse otsuse tegid lõpuks ikkagi Soome pea-, kaitse-, ja rahandusminister kolmekesi, ülejäänud valitsusele lihtsalt öeldi, mis otsus tehti ja mis põhjusel.

[Leo]

Selle video peal on hästi näha, mida selle NEMOga saab peale hakata, näiteks maabunud dessanti tulistada või isegi suuremat laeva ja nii on ta kindlasti hea riist, kuid see ei ole see, mida MV otsib ja ootab.

[Kapten Trumm]

Venelased relvastavad praegu ümber kahte Karjalas (Bessovets ja Lodeinoje Pole) asuvat hävitajate polku Su-27 moderniseeritud mudeli, Su-35 ja Su-30 (ehk siis nn 4,5 generatsiooni) peale. Mis seni olid nõuka aegsete Su-27'te peal. Ehk siis õhus nina vee peal hoidmiseks palju variante peale F-35 tegelikult pole, Gripeniga läheb kindlasti keeruliseks. Soomlased põlised rikkad, panustaks püstistardiga F-35 peale, see annab lennuväe hukukindlusele ka uut vunki.

[ruger]

Soome on endale hankimas suurtükkide avastamiseks pikamaaradareid ca 35 miljoni euro eest
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005100 ... 59b7d216b2

[Leo]

Lennukite tellimise puhul on kindlasti kriitiline Venemaa lennuväe olukord hetkel ja nähtavas tulevikus. JAS Gripen on ilmselt odavaim kandidaat, kuid kui see täiesti ilmselt jääks Venemaa uuematele hävitajatele alla, siis ei ole sel hankel mõtet, pigem siis midagi muud, isegi kui need on oluliselt kallimad.

Kaudtuleradareid on Soome kahurväelased soovinud aastaid, kuid Ukraina sõja kogemus oli otsustav ja nüüd neid hangitakse kiirkorras, 2020ndal peavad need juba rivis olema. Valik tehakse 5-6 valmistaja vahel, hetkel on soosik rootslaste radar, sest naaberriigi radarit said soomlased proovida ja rootslastega oleks hilisemaid hooldustöid lihtne korraldada. Loodetavasti EKJ astub ka sama rongi peale ja tellib ka kaudtuleradarid ära. Kaudtuleradarid tuleb osta uued ja selleks ettenähtud 35 milj € piisab suhteliselt väikese koguse ostmiseks, ühe masina hind on kindlasti mitu miljonit €. Soomlased peavad radari miinuseks oma künklilkku maastikku, sest mürsu jälgimine trajektoori alguses ja lõpuosas on raskendatud.

Eilne 22.2. Hesari lk A14 kirjutab, et ajateenijatest hakatakse tuleval suvel moodustama kiirreageerimisüksuseid. Lisasin siia ka nende käisemärgi. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005098586.html

Yllätyshyökkäyksien torjuntaan erikoistuva tuhannen varusmiehen joukko aloittaa koulutuksen kesällä – valitut saavat tiedon pian
Maavoimien komentaja: Alakurtin venäläistukikohtaa on kehitetty odotettua hitaammin.

NOIN tuhat tammikuussa palvelukseen astunutta varusmiestä aloittaa koulutuksen uusiin armeijan valmiusyksiköihin ensi kesäkuussa, kertoi Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen keskiviikkona Helsingissä.

Valmiusyksiköihin määrätyille varusmiehille kerrotaan valinnoista näinä päivinä.

HS kertoi viime vuoden huhtikuussa, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä valmiusjoukoissa. Puolustusvoimat oli vielä tuolloin vaitonainen hankkeen yksityiskohdista. Joukoissa olevia varusmiehiä voitaisiin käyttää esimerkiksi yllätyshyökkäyksien aikana.

VALMIUSYKSIKÖT ovat Puolustusvoimien uusia joukkoja. Ne ovat sikäli erikoisia, että ne koostuvat sekä varusmiehistä että kantahenkilökunnasta. Yksiköt toimivat koko valtakunnan alueella. Niiden tehtävänä on sotilaallinen maanpuolustus ja muiden viranomaisten tukeminen. Valmiusyksiköissä palvelevien varusmiesten palvelusaika on 11,5 kuukautta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana heille annetaan normaali varusmieskoulutus. Sen jälkeen alkaa heidän koulutuksensa valmiusyksiköissä. Valmiusyksiköille vahvistettiin keskiviikkona uusi koulutushaaramerkki. Puolustusvoimat pyrkiikin siihen, että valmiusyksiköihin valitaan niitä, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Varuskunnissa on harjoitettu aktiivista rekrytointia ja markkinointivideokin on tehty. Kenraaliluutnantti Toivonen, onko valmiusyksiköihin löytynyt vapaaehtoisia vai onko pitänyt määrätä? ”Täytyy olla ilahtunut, että merkittävässä määrin on ollut halukkuutta. Tarvittaessa määrätään, mutta hyvin pitkälle päästään sillä, että on halukkuutta.” Toivonen lupaa valmiusyksiköissä palveleville tavallista vaativampia harjoituksia. ”Toimintaympäristö tulee olemaan normaalia omaa aselajijoukkoa mielenkiintoisempaa, koska valmiusyksiköissä yhdistyy pienoiskoossa eri aselajien kyvykkyydet.” Valmiusyksikkö rakennetaan siten, että siinä on joukko-osaston luonteesta riippuen elementtejä kaikista aselajeista. ”Parhaimmillaan siinä on kyvykkyyttä taistelupanssarivaunuista ilmatorjuntaohjuksiin.”

VALMIUSYKSIKÖT ovat valmiina lähtemään tehtävään jopa muutaman tunnin kuluttua hälytyksestä. ”Puolustusvoimien intressissä ei ole avata tarkkoja määriä ja yksityiskohtaisia valmiusaikoja”, sanoi Toivonen. Uudet valmiusyksiköt ovat Maavoimien nopean toiminnan terävin kärki yhdessä pelkästään kantahenkilökunnasta muodostettavien valmiusosastojen kanssa. Niiden lisäksi armeija on perustanut niin sanottuja välittömän valmiuden joukkoja, jotka koostuvat lähinnä reserviläisistä. Näiden valmiusaika lasketaan vuorokausissa. Toivosen mukaan Puolustusvoimat onkin ”laajentanut merkittävästi” reserviläisiltä otettujen sitoumusten määrää tulla palvelukseen nopealla aikataululla. ”Nopeimman lähdön joukkoihin olemme ottaneet reserviläisiltä vapaaehtoisia sitoumuksia, että he puhelinsoitolla tai tekstiviestillä tulevat palvelukseen”, Toivonen sanoi. HS kertoi näiden valmiusjoukkojen kokoamisen alkamisesta kesäkuussa 2015.

VALMIUSYKSIKÖITÄ ryhdytään kouluttamaan kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa paitsi Utin jääkärirykmentissä. Utissa koulutetaan laskuvarjojääkäreitä ja siellä palvelee jo ennestään korkean valmiuden omaavia ammattimaisia erikoissotilaita. Toivonen muistutti, että valmius koostuu monesta osasta, kuten varustuksesta, koulutuksesta, hyvin valmistellusta perustamisesta ja suunnitelluista tehtävistä: ”Erityisesti nopeimmin toimeenpantavilla joukoilla tulee olla nykyaikainen toimiva varustus. Terävän kärjen pitää olla koko ajan kunnossa.”

PUOLUSTUSVOIMAT on luonut järjestelmän, jossa koulutuksen edetessä varusmiehiä pannaan kriisin syttyessä yhä vaativimpiin tehtäviin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että varusmiehille voidaan antaa jo runsaan kuukauden koulutuksen jälkeen tukitehtäviä, kuten esimerkiksi vartiointia ja muiden joukkojen perustamisen tukemista. Noin kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen varusmiehet voidaan laittaa jo suojaustehtäviin. Tämä tarkoittaa jonkin suojattavan paikan puolustamista. Noin viiden kuukauden jälkeen varusmiehiä voidaan käyttää erikoiskoulutuksen mukaisissa aktiivisissa taistelutehtävissä.

SUOMEN lainsäädäntöä on parin viime vuoden aikana muutettu siten, että Puolustusvoimien sotilaallista valmiutta on voitu tehostaa merkittävästi. Alkusysäyksenä toimi Venäjän suorittama Krimin miehitys. ”Kaikki eri sektorit ovat olleet meillä tehostetusti työn alla jo keväästä 2014 alkaen. Niissä on saatu aikaiseksi merkittävää edistystä”, Toivonen sanoi. Toivonen analysoi Pääesikunnassa järjestetyssä mediapäivässä myös sotilaallista tilannetta Suomen lähialueilla. Venäjä on avannut esimerkiksi uudelleen Alakurtin varuskunnan Suomen rajan tuntumassa. Toivosen mukaan varuskunnan kehittäminen ei ole lähtenyt liikkeelle niin vauhdikkaasti kuin alkuhavainnot antoivat ymmärtää. ”Luonnollisesti sen kehitystä on seurattu. Mitään aivan merkittävän nopeavauhtista joukkojen keskittämistä ja kehitystä siellä ei ole tapahtunut. Toiminta on siellä vakiintunut ja varuskuntaan on palannut yksi joukko-osasto”, Toivonen sanoi. ”Se on mielenkiintoinen joukko ja mielenkiintoisella alueella. Siinä mielessä se on seurantamme kohteena. Tällä hetkellä se on varustettu noihin olosuhteisin sopivalla aika kevyellä kalustolla.”

Soome maaväe ülem kindral Toivonen teatas, et juunikuus moodustatakse Soome MV kiirreageerimisüksused, millesse lähevad ka jaanuaris teenistusse astunud ajateenijad, üksusesse määratakse ka kaadrikaitseväelasi. Relvasüsteeme on tankidest õhutõrjerakettideni. Neid koolitatakse igas garnisonis v.a. Uttis, kus on kaadrist erijäägriüksus ja langevarjurid. Ajateenistus kiirreageerimisüksuses kestab 11,5 kuud ja sinna määratakse eelkõige vabatahtlikke, kuid vajadusel täiendatakse ka käsu korras. Tänaseks on Soome RA riigikaitse seadust muudetud niimoodi, et natuke üle 1 kuu teeninud ajateenijat saab kasutada valvurina ja mobilisatsiooni toetamiseks, 3 kuud teeninud ajateenijad võidakse määrata objektikaitsesse ja 5 kuu väljaõppega võivad täita kõiki oma erialast tulenevaid ülesandeid. Meenutame, et lühim ajateenistus Soome KJs on 5,5 kuud. Nagu arvata oligi, on tegemist pataljoni lahingugrupiga, kus on esindatud enamik väeosi, suuremad panevad välja kompanii ja väiksemad rühma. Lisaks on ajateenistuse läbinud reservistidega sõlmitus rohkem kuuma reservi lepinguid, mille alusel inimene kohustub tulema häire korras kohale esimese tekstisõnumi või telefonikõne peale. Vanasti oli selliseid lepinguid kombeks teha ainult Piirivalve, Mereväe ja Maaväe eriüksustes teeninud inimestega, ehk mõnisada inimest iga aasta, nüüd tahetakse nendega katta 2-3 brigaadi lahingugrupi isikkoosseis.

Yle uudistest jooksis ka läbi, et maaväele kavatsetakse osta lähema 10 a jooksul 1 miljardi € eest uut varustust, see siis tähendab suurusjärgus kolmkümmend iseliikuvat haubitsat igal aastal. Selge on see, et suur osa sellest summast läheb aeguvate haubitsate asendamiseks, põhimõtteliselt on võimalik, et K9 ostetakse juurde ja mõnelt välisriigilt hangitakse litsenst ja koolitatakse tööjõud uute järelveetavate haubitsate hankeks. Kaudtuleradarite artikli juures on mainitud, et Soome MVl on 500 järelveetavat ja 72 iseliikuvat 122 mm haubitsat, lisaks 160 155 mm haubitsat ja 22 MLRS ja 18 AMOSt, samas kui Rootsi kaurvägi üritatakse saada 36 Archeri tasemel ja Norra peaks hankima iseliikuvaid 18 ning Taani 12-18, nii et siin on oluline mastaabiefekt Soome kasuks, kuid 122 mm peaks varsti ümber vahetama. Seega on mõistlik sadade uute haubitsate hanke asemel panna Patrias käima väikesemahuline seeriatoodand mõnikümmend relva aastas, samaga taastatakse haubitsate ehitamise oskus.

[vk1]

Soomlased peavad radari miinuseks oma künklilkku maastikku, sest mürsu jälgimine trajektoori alguses ja lõpuosas on raskendatud.

samas peaks nende radarite kõige enamlevinud enesekaitse taktika olemagi see , et pargitakse end künka nõlvale, et radari kiirt saata rohkem üles, mitte paralleelselt maapinnaga, kus seda oleks suhteliselt kerge avastada el. luure sedmetel. kuigi droonide levik võib selle taktika tulevikus ära nullida